Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Stafetti ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1759
Ståhl—Stambul
1760
sekä poljenuollisen rikkautensa ja
soinnullisuu-teusa puolesta asetettavat Ruotsin runouden
parhaimpien joukkoon. Hänen muista teoksistaan
mainittakoon antiikkisaiheinen murhenäytelmä
„Bacchanterna eller fanatismen" (1822),
pohjois-maiset näytelmät ..Visbur" ja ,,Sigurd Ring",
ylen romanttinen ,,Riddartornet" sekä
kristittyjen vainoa kuvaava draama „Martyrerna" (suom.
1848), joista viimemainitut hänen lyyrillisten
runojensa kera julkaistiin vasta hänen kuolemansa
jälkeen (1824-26).
Ståhl [stäl], Friedrich Julius (1802-61),
saks. oikeusfilosofi ja politikko, kristinuskoon
kääntynyt juutalainen; v:sta 1840 professorina
Berliinissä. S :n pääteos on ,,Die Philosophie
des Rechts" (1830, 1837), joka on rakennettu
kristilliselle pohjalle. Hän johtaa valtion vallan
Jumalan antamasta valtuutuksesta, minkä vuoksi
esivallan käskyjä on ehdottomasti toteltava.
S:sta. joka toimi tarmokkaasti teoriojensa
toteuttamiseksi ja joka saavutti suuren vaikutusvallan
Fredrik Vilhelm IV:een, tuli aikansa
valtiollisen taantumuksen pääapostoli. Taitavana
puhujana ja väittelijänä hän näytteli tärkeätä osaa
Preussin ensimäisessä kamarissa, Erfurtin
parlamentissa 1850 ja evankeelisen ylikirkkoneuvoston
jäsenenä vastustaen uudenaikaisia reformeja,
m. m. siviiliavioliiton voimaansaattamista. S:n
kirkkopoliittisista kirjoituksista mainittakoon:
,,Der ehristliche Staat und sein Verhältniss zum
Deismus und Judentum" (1847), ,,Der
Protestan-tismus als politisches Princip" (1853), ,,Die
Kirchenverfassung nach Lehre und Recht der
Protestanten" (1840). J. F.
Ståhl [stäl], Georg Ernst (1660-1734),
saks. kemisti, professori Haliessa, oli
flogistoni-teorian (ks. Flogiston) perustaja ja
aikoinaan suuri auktoriteetti kemian alalla. Hänen
tärkein teoksensa on ,,Experimenta et
observatio-nes chemicæ" (1731). Edv. Hj.
Ståhl [stäl], Henrik (II e n r i c u s) (k.
1657), pappi ja kirjailija, synt. luultavasti
1500-luvun lopulla Tallinnassa. Opiskeli ensin
kotikaupungissaan, sitten useissa Saksan yliopistoissa,
saavuttaen maisterin arvon. V:sta 1623 hän toimi
pappina eräissä Vironmaan seurakunnissa; tuli
1641 Inkerinmaan superintendentiksi. — S. on
toimittanut teokset: ,,IIaud- und Haussbucli für
das Fürstenthumb Ehsten in Liffland", jonka
ensimäinen osa (1632) sisältää Lutherin pikku
katekismuksen, toinen (1637) virsikirjan, kolmas
(1638) epistolat ja evankeliumit ynnä
Kristuksen kärsimisen historian, neljäs (1638) 14
psalmia, rukouksia ja ohjeita papeille sairasten ja
ahdistettujen lohduttamisesta, ja
,,Leyen-Spie-gel", postilla (2 os., 1641 ja 1649). Molemmissa
näissä teoksissa on saks. teksti ensin ja vir.
käännös sen rinnalla; virolaisten papit, joita
varten teokset on kirjoitettu, olivat siihen aikaan
enimmäkseen Saksanmaalta syntyisin. S:n kieli
on hyvin saksanvoittoista ja on suuresti
vaikuttanut viron vanhaan kirjakieleen. S. on myös
kirjoittanut ensimäisen viron kieliopin:
„Anfüh-rung zu der Ehstnischen Sprach" (1637), jonka
kieliopillisessa osassa (33 sivua) hän, latinan ja
saksan kielioppi ohjeenaan, koettaa esittää
viron kielen taivutussuhteita. Teoksen arvokkain
osa on 100 sivua käsittävä saks.-vir. sanaluettelo,
joka käsittää noin 2,000 sanaa. H. O.
Stahlhof [stälhöf] (saks.) (engl. Steel yard),
kansalaisten kauppatalo Lontoossa Thames-joen
vasemmalla rannalla nyk. Cannon-Streetin
rautatieaseman paikalla; oli Hampurin, Lyypekin ja
Bremenin hallussa v:een 1853. [Lappenberg,
,,Urkundliche Geschiclite des hanseatischen S. zu
London".]
Staked plain ks. Llano Estacado.
Staketti (ruots. ja saks. staket), hila-aita.
Stalagmiitit ks. Stalaktiitit.
Stalaktiitit, kalkkikiviluolien katoista
riippuvia kalsiumkarbonaattipuikkoja. Tuota ainetta
erottuu luoliin tihkuvasta pohjavedestä, johon se
on ollut liuenneena kalsiumbikarbonaattina, sen
takia, että veden tullessa ilman yhteyteen
ylimääräinen hiilidioksidi haihtuu siitä. Stalaktiitin
kohdalle muodostuu luolan pohjalle s t a 1 a
g-m i i 11 i. Lopuksi ne kumpikin yhtyvät
tippu-kivipylväiksi. P. E.
Stambul /-«’-] ks. Konstantinopoli,
palsta 1293.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
