- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 9. Stambulov-Työaika /
5-6

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Stanislaus ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

ja Czorna Bystrzyean välillä, ratojen
risteyksessä; 33,328 as. (1910), enimmäkseen
puolalaisia. — Puol. ja ruteen. oppilaitoksia,
opettajaseminaari. teatteri: kreik.-katolisen piispan istuin.
— Rautatienkonepaja, mylly-, olut-, nahka- y. m.
teollisuutta, vilkasta kauppaa. —
Suurvaltain-sodassa venäläiset syksyllä 1914 valtasivat S:n,
menettivät sen helmik. 1915 itäv. von Pflanzerin
armeialle. saivat sen parin viikon kuluessa taas
haltuunsa, menettivät vihdoin toisen kerran
kesällä sam. v. Galitsiasta peräytyessään. —
S:ii läheisyydessä saadaan polttoöljyä ja
maa-vahaa.

Stanislaus, Puolan kuninkaita. 1. S. I ks.
Leszczynski. — 2. S. II August
Ponia-towski (1732-98) oli syntyisin tunnetusta puol.
aatelissuvusta; tuli 1755 Englannin lähettilään
Williamsin sihteeriksi Pietarissa, missä silloinen
suuriruhtinatar Katariina mieltyi tähän
kauniiseen ja hienosti sivistyneeseen mieheen.
Hallitsijaksi tultuaan Katariina II auttoi S:ta
pääsemään Puolan valtaistuimelle 1764. Oikeamielinen
ja isänmäataan rakastava, mutta
heikkoluontoinen S. ei kyennyt pelastamaan Puolaa
uhkaavasta häviöstä. Hänen täytyi suostua 1772
tapahtuneeseen Puolan ensimaiseen jakoon. Sittemmin
hän liittyi valtiosäännön uudistajiin, mutta ei
uskaltanut ryhtyä jyrkkään taisteluun sen
vastustajia vastaan, vaan liittyi pian näihin ja hänet
pakotettiin 1793 hyväksymään Puolan toinen
jako. A". 1795 hänen täytyi luopua kruunusta ja
elää loppuaikansa Venäjän armoilla. S. tuli
tunnetuksi hartaana taiteen ja kirjallisuuden
suosijana; hän perusti Euroopan ensimäisen
opetus-asiainministeriön, Wilnon yliopiston ja monta
koulua. [„Mémoires secrets inédits de
Stanis-las II Auguste".] J. F.

Stanitsa f-i’-] (ven.), lauma, parvi;
kokoontumispaikka, kasakkakylä.

Stankevits [-kV-], N i k o 1 a j Vladimir
o-vits (1813-40), ven. kirjailija, joka 1830-luvulla
kokosi ympärilleen Moskovassa filosofiaa,
estetiikkaa ja kirjallisuutta harrastavan seuran.
Tämä seura, johon kuuluivat m. m. Belinskij,
Bakunin ja Granovskij, vaikutti tuntuvasti
silloiseen Venäjän henkiseen ja kirjalliseen elämään.

V. J. M-kka.

Stanley [stänli], Arthur Penrhyn
(1815-81), engl. teologi ja kirjailija, etevä
saarnamies ja kirkkohistorioitsija, joka innokkaasti otti
osaa kirkollisiin töihin. Hänen teoksistaan
mainittakoon; „Life of Th. Arnold" (1S44),
„Histo-rical memorials of Canterbury" (1854), „Sinai
and Palestine" (1856), „History of the jevvisli
church" (1862), „Memorials of Westminster
Abbey" (1865). 11. Kr-n.

Stanley [stiinli], Sir Henry Morton
(oikea nimi James Ro wl and s; 1840-1904),
kuuluisa engl.-syntyinen Afrikan tutkija.
Vaiherikkaiden kohtaloiden jälkeen — lapsena S.
joutui orpona vaivaishoitoon, karkasi sitten
laiva-poikana Ameriikkaan, jossa S. niminen kauppias
otti hänet ottopojakseen antaen hänelle nimensä
ja tehden hänestä Yhdysvaltain kansalaisen, pai
veli sitten etelävaltioiden armeiassa ja pohjoisval
tioiden laivastossa — S. antautui sanomalehtien
matkakirjeenvaihtajaksi retkeillen henkensä
kaupalla m. m. Etu-Aasiassa ja Abessiiniassa (jossa
oli mukana englantilaisten sotaretkeltä 1867-68),

joutui siten yhteyteen amer. ..New York Herald"
nimisen jätti Hiislelulen omistajan Gordon Bennett
nuoremman kanssa, joka antoi S:n toimeksi etsiä
Sisä-Afrikassa
tietymättömiin joutunutta
Livingsto-nea (ks. t.). Tehtävänsä
S. suoritti 1871-72, turi
keutuen Sansibarista kii
sin Tanganjikalle, jossa
hän löysi Livingstonen
Udzidzi’sta ja palasi
tämän kanssa Sansibariin
tutkittuaan ensin
Tangan-jikan pohjoispään sekä
siihen laskevan Rusisi’n.
Vv. 1873-74 S. oli mukana
englantilaisten
sotaretkellä Asanti’a vastaan.
Vv. 1874-77 S. johti
suurisuuntaista „New York
Iierald"in ja engl. ..Daily
Telegraph"in kustantamaa
tutkimusretkikuntaa kulkien Sisä-Afrikan suurille järville,
Lualaballe sekä sitten veneillä Kongo-jokea alas
sen suulle, ratkaisten täten perinpohjin
Kongo-kysymyksen. Belgian kuninkaan Leopold II:n
perustaman Comité d’études du Eaut Congo
(sittemmin Association inter nationale du Congo)
nimisen seuran toimesta S. 1879-84 retkeili
Kongon alueella, avaten Kongo-joen liikenteelle
ja perustaen kauppa-asemia sekä laskien siten
perustan Kongo-valtiolle (ks. Kongo 2). Euroop
paan palattuaan S- vaikuttavasti otti osaa
Kongo-valtion muodostamiseen. V. 1887 S. lähti viemään
apua mahdilaisten eristämälle Emin pasalle Egvp
tin Ekvatoriaali-maakuntaan, sivutelitävänään
samalla luoda engl. siirtomaa-alue Itä-Afrikan
sisäosiin. S. kulki, mukanaan 650 miestä ja
liittolaisenaan arab. orjakauppias Tippu Tip,
laivoilla ylöspäin ensin Kongo-jokea ja sitten sen
lisäjokea Aruvimi’a myöten, tunkeutui
suunnattomia vaikeuksia voittaen Aruvimi’n ja
Albert-järven välisten aarniometsien halki (taival vei
5 kuuk.) sekä tapasi Eminin Albert-järvellä 1888.
S:n varastot olivat kuitenkin tyyten lopussa,
miehistä yli puolet menetetty (melkein koko
jälkijoukko teloitettiin Aruvimi’lla) ja Tippu Tip
luopunut liitosta, niin että S. taivutti Eminin
jättämään maakunnan puolustuksen sikseen ja
palaamaan hänen kanssaan itärannikolle, jonne
saavuttiin 1889. Matkalla sinne löydettiin m. m.
Ruvenzori ja Albert-Edvard-järvi ja S. teki
sopimuksia useiden alkuasukaspäälliköiden kanssa
vasta perustettavan engl. siirtomaan hyväksi.
Kotiin palattuaan S-, siirryttyään Englannin
alamaiseksi, aateloitiin. ■— Afrikan tutkijoista S.
on kaikkein huomattavimpia, mutta hänen
tutkimustensa merkitystä vähentää suuresti se, että
niiltä puuttuu varsinainen tiet. perusta. Paljon
moitetta S. myöskin on saanut osakseen
häikäilemättömästä tavastaan kohdella alkuasukkaita.
S:n matkakertomuksista tunnetuimmat ovat:
„Ho\v I found Livingstone" (1872), „Through
the dark continent" (1878), „The Congo and the
founding of its free state" (1885), ,,In darkest
Afriea" (1890), „Emin Pasha and the rebellion
at the Equator" (1890), „My dark companions
and their strange stories" (1893). Useimmat
käännetty monille kielille, osaksi myös suomeksi.

Stanislaus—Stanley

H. M. Stanley. (S H.)

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Tue Dec 12 03:30:16 2023 (aronsson) (download) << Previous Next >>
https://runeberg.org/tieto/9/0015.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free