Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Starbäck ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
piirikunnankaupunki Bulgaariassa,
Itä-Rumee-liassa, Karadza Daghin eteläjuurella 190 m yl.
morenp., viljavan tasangon pohjoisreunassa,
rautatien varrella; 22,003 as. (1910). —
Säännöllisesti, uudenaikaisesti rakennettu jouduttuaan
täydellisen hävityksen alaiseksi ven.-turk. sodan
aikana 1878. Harjoitetaan viininviljelyä, matto-,
ruusuöljy-, nahka- ja vaskiteollisuutta. Tunnetut
mineraalilähteet. — S. Z. oli vanhalla ajalla
nimeltään Berrhoea (jonkun aikaa Augusta
Tra-jana).
Starbäck [stärbek], Georg (1828-85), ruots.
historioitsija ja romaaninkirjoittaja.
Opettaja-toimensa ohella S. julkaisi suuren joukon
kansan-tajuisia iiist. romaaneja, jotka ovat varsinkin
nuorison piirissä olleet suosittua lukemista. Hänen
hist. julkaisuistaan ovat tärkeimmät: »Vasaätten
under Unionstiden" (1854), „Berättelser ur svenska
historien" (12 os. 1860-75), ..öfversigt af
riks-föreståudarskapet i Sverige under Unionstiden"
(1864). Hänen romaaneistaan mainittakoon:
„Mäster Olofs bröllop" (1868; suom.), »öfverste
Stitlhammar" (1870; suom.), „Lifknektens
berät-telser om liändelser ur Gustaf II Adolfs historia"
(1879; suom.), sekä romaanisarja „Engelbrekt
Engelbrektsson" (1868-69; suom.) ja »Nils Bosson
Sture" (3 os., „Guldhalsbandet", ,,Konungakronan",
»Testamentet", 1870-71; suom.). H. Kr-n.
Starcke, Carl Nicolai (s. 1858), tansk.
tiedemies, tuli Kööpenhaminassa ylioppilaaksi
1876 ja filos. tohtoriksi 1884. On julkaissut
m. m. sosiologisen tutkimuksen »Die primitive
Familie" (1888) ja moraalifilosofiset teokset
„Etikkens teoretiske grundlag" (1889),
„Sam-vittighedslivet" (1894-97), »Personlighedens moral
og de moralske problemer i nutiden" (1912).
Vaikuttanut myöskin kasvatustoimen alalla sekä
harrastanut yhteiskunnallisia kysymyksiä,
vaatien »yhtäläistä oikeutta kaikille" (m. m.
teoksessaan »Det okonomiske livs hovedlove og
grund-værdiskatten som eneste skat", 1912); on
Tanskan „Folketing"in jäsenenä. Nimitettiin 1916
filosofian professoriksi Kööpenhaminan
yliopistoon. A. Gr.
Stargard [stärgart], 1. Kaupunki
Pohjois-Saksassa, Pommerissa (S. in Pommern),
Ilmajoen varrella, ratojen risteyksessä, Stettinistä
itään; 27,551 as. (1910). — Puolisenkymmentä
kirkkoa, lukio, reaalikoulu y. m. Harjoitetaan
rauta-, kone-, jalkine-, saippua- y. m. teollisuutta,
maataloutta sekä vilkasta maalaistuotteiden
kauppaa. — S. sai kaupunginoikeudet 1253; tuli
sen-jälkeen Taka-Pommerin pääkaupungiksi. —
2. Kaupunki Pohjois-Saksassa, Länsi-Preussissa
(Prcussisch-S., myös Stargardt), Ferse-joen
varrella, ratojen risteyksessä, Danzigista etelään;
10,485 as. (1905), joi*sta 4,252 evankelista, 352
juutalaista, loput roomal.-katolisia. — Lukio. Bauta-,
vaski-, tupakka-, huonekalu-, juomatavara- y. m.
teollisuutta. — 3. Kaupunki Pohjois-Saksassa,
Mecklenburg-Strelitzissä (S. in Mecklenburg),
rautatien varrella; 2,328 as. (1905). — Sahoja,
villatehtaita. — S:n vieressä jyrkällä kukkulalla
Burg S. niminen linna. (E. E. K.)
Starhemberg /stäremberhjj.
l.ErnstRiidi-ger von S. (1638-1701), kreivi, itäv.
sotapäällikkö; taisteli v:sta 1664 Montecuculin
johdolla turkkilaisia, sittemmin ranskalaisia vastaan ;
puolusti urheasti ja menestyksellisesti Wieniä
10
turkkilaisten sitä piirittäessä 1683, jonka
johdosta hänet korotettiin solamarskiksi. Luopui tul
tuaan haavoitetuksi päällikkyydestä, toimi
sittemmin hovisotaneuvoston presidenttinä ja
Itävallan sotajoukon järjestäjänä. — 2. Guido
von S. (1657-1737), kreivi, itäv. sotapäällikkö,
edellisen serkku, otti osan Wienin puolustukseen
ja seur. sotaan turkkilaisia vastaan, m. m.
Zeu-tan tappeluun 1697; taisteli Espanjan
perimyssodassa ja johti Itävallan armeiaa Espanjassa
aluksi menestyksellisesti, kunnes hänen 1713
täytyi luopua tästä maasta. G. Ii.
Starka</r (vähemmän oikein Starkodder),
pohjoismainen muinaissankari, jonka elämänvai
lieet olivat tutut sekä Tanskassa, Ruotsissa että
Norjassa ja jonka sanotaan eläneen 300 vuotta.
Hänen kerrotaan olleen jättiläissukua, syntyneen
itämailla (Olaus Magnus sanoo hänet
hämäläiseksi) ja siellä nuoruudessaan taistelleen, sitten
saapuneen Tanskaan Lejren hoviin, jossa palveli
Frodea, Ingjaldia y. m. kuninkaita, ja lopulta
ottaneen osaa Bråvallan kuuluisaan taisteluun
(ks. t.). S:ia kuvataan tavattoman väkeväksi ja
verenhimoiseksi, vieläpä petolliseksikin, niin että
kullasta suostuu murhaamaan palvelemansa
kuninkaan (Alen Upsalassa). Hän on tarinoissa tuo
vaeltava, kaikkialla läsnäoleva sankari, jossa vielä mui {+-+}
naisajan raju väkevyys on kaikessa voimassaan.
Tutkijat ovat eri mieltä siitä, onko häntä
pidettävä alkuansa ruots. vai tansk. tarinahenkilönä;
historialliset asianhaarat puhuvat ruots.
alkuperän puolesta. [A. Olrik, »Danmarks
heltedigt-ning", Il (1910) ; B. Nerman, »Studier över Svärges
hedna litteratur" (1913), siv. 92-109.J K. G.
Starnberger-järvi [stärnberggr-J (myös
Würm-jiirvi), järvi Etelä-Saksassa, Ylä-Baierissa,
Alppien juurella Münclienistä lounaiseen, 586 m yl.
merenp., 245 m syvä, 21 km pitkä, 5 km leveä.
Laskujoki Würm. — Amfiteatterimaisesti
kohoavilla luonnonihanilla rannoilla paljon linnoja:
Starnberg, Berg, Possenhofen, Tutzing y. m.
Starosta ks. S t a a r o s t a.
Starovertsit ks. Raskolnikot.
Starsina [-när] (ven.), vanhin, kunnan esimies
y. m.
Startata (ks. Startti), alkaa (kilpailu,
matka t. liike).
Startti (engl. start= syöksy, lähtö),
urheilukielessä lähtö juoksu- t. m. s. kilpailun alussa,
jolloin kilpailija, sovitun merkin saatuaan s.- 1.
lähtöasennostaan syöksyy matkaan.
lii. U. 8.
Stas, Jean Servais (1813-91), belg. kemisti.
Briisselin yliopiston professori, on tunnettu
erittäin tarkoista atomipainonmääräyksistään, joilla
Berzeliuksen ja muiden aikaisemmat määräykset
oikaistiin. Edv. Bj.
Stasimon, kreik. tragediassa koorilaulu, joka
esitettiin näyttelijäin vuoropuhelujen
muodostamien näytösten (»epeisodionien") välillä.
Nimitys s. (= »seisontalaulu") ilmaisee lähinnä, että
nämä laulut esitettiin koorin ollessa paikallaan,
orkhestrassa, erotukseksi parodos-laulusta, jota
koori esitti orkhestraan astuessaan tai heti sinne
saavuttuaan. S:iakin laulaessaan koori kyllä
teki astunta- tai tanssiliikkeitä laulun rytmin
mukaan, ks. Koori. P a r o d o s.
Stasis (kreik.), verenpysähdvs, verensalpaus,
jollainen saattaa esiintyä verenkierron jostakin
Starbäck—Stasis
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
