Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Statiivi ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
15
Stauroskoopp
ii—Stavropolj
Iti
(HFeAljSijOij), joka kiteytyy mustanruskeina
rombisina, usein ristikaksoisiksi
yhteenkasvettu-neina prismoina ju on yleinen mineraali
muutamissa regionaalimetamorf isissä kiilleliuskeissa,
esim. Tohmajärvellä ja muualla Karjalassa. S. on
hyvin kova (kovuus = 7-7,s) ja kemiallisesti
vastustuskykyinen aine, jonka vuoksi sen kiteet jää
vlit kohoaviksi kyhmyiksi rapautuneeseen kai
lionpintaan. I’. E.
Stauroskooppi (kreik. stauro’s = risti, ja s
kopein-katsella), polarisatsionikone, jolla voidaan
määrätä kahtaistaittavan kidelevyn pääleikkaus.
Stavanger [-va’-]. 1. Amti Etelä-Norjassa,
Vestenfjeldskessä, S:n- 1. Bukn vuonon ympärillä
ja sen eteläpuolella; 9,147 km2 (476 km-’
sisävesiä), 137,581 as. (1910). — S:n pohjoisosa on
S:n-vuonon ja sen haarakkeiden rikkisilpomaa,
korkeata (Vassdalseggenin korkein huippu 1,657 m
vi. inerenp.) tunturimaata, nimeltään Ryfylke.
Rannikon eteläosa on norj. rannikoksi
harvinaisen eheää, verraten alavaa, tasaista ja hyvin
viljelyskelpoista, nimeltään Jæderen. Tämän koillis
puolella oleva Dalene niminen maakunta on
sangen epätasaista, vesistöjen uurtelemaa. —
V. 1907 maasta oli peltoa ja niittyä 569 km2
(6,i %), metsiä 904 km2 (9,8%). Viljansato (1912)
319,529 hl (josta kauraa 294,942 hl),
perunan-sato 669,681 hl. V. 1910 oli nautakarjaa 67,668
Imeijeritalous erittäin huomattava), lampaita
204,346 (viedään paljo ulkomaille), hevosia
11,338, vuohia 11,399 ja sikoja 14,824 kpl.
Siipi-karjanhoito sangen huomattava. Kalastusta
harjoitetaan etenkin amtiu pohjoisosissa; saaliin
arvo 1912 oli 5,n milj. mk. (silliä, makrillia).
Kukoistavan teollisuuden (462 laitosta, niissä
12,213 työmiestä, enemmän vain Kristiaanian ja
Smaalenenen amteissa; 1912) päähaarat ova.t
säilyke- (hermetiikki-) ja villateollisuus. — Rautatie
kulkee amtin pääkaupungista Stavangerista
Jæde-renin halki Lister og Mandalin amtiin. —
2. Edellämaiu. amtin pääkaupunki, S;n-vuonon
suun eteläpuolella olevan niemimaan itärannalla.
Byfjorden nimisen lahdekkeen eteläpäässä,
etelästä tulevan radan pohjoispäässä; 37.261 as.
(1910). — Kaupungin itäosa, pienen
Bredevand-järven itäpuolella, on osaksi vanhanaikaisesti
rakennettu, ahdas- ja käyräkatuinen. Siellä ovat
myöskin useimmat S:n huomattavista
rakennuksista: tuomiokirkko (Trondhjemin tuomiokirkon
ohella ainoa säilynyt keskiaikainen tuomiokirkko
Norjassa, rak. 1100-luvulla, tulipalon hävittämä
1272), Munkekirken, St. Petri, St. Johannes ja
Hetlands kirke nimiset kirkot, samoin useimmat
pankit ja suuret liikelaitokset sekä koulut.
Kaupungin länsiosassa on teatteri, museo,
lähetys-koulu (S. on norj. lähetysseuran pääpaikka),
katolinen kirkko, teollisuuslaitoksia. —
Teollisuus kukoistava; huomattavimmat ovat
kala-säilyketehtaat, joita on n. 50 ja joiden tuotteita
1912 vietiin ulkomaille 21,4 milj. mk:n arvosta
(72,8 % koko Norjan säilykkeenviennistä). Lisäksi
on kone-, saippua-, voi-, olut-, sementti- y. m.
tehtaita, valimo, kuiva telakka y. m. Sähkölaitos
saa voimansa (8,400 hevosv.) 34 km:n päässä
olevista Oltedalin koskista. Satama erinomainen;
suuret valtamerialukset voivat laskea laituriin.
Ulkomaisessa merenkulussa 1912 selvitettiin
138,600 rek.-ton. netto. Sam. v. tuotiin
ulkomailta 37,a milj. mk:n ja vietiin ulkomaille
28,» milj. mk:n arvosta. Kauppalaivasto käsitti
sain. V. 130 alusta, yht. 49,368 rek.-ton. netto
(91 höyryalusta, 29,814 rek.-ton. netto). — S.
syntyi piispan kartanon ympärille. Vanhimmat
kau-punginoikeudet viita 1425. V. 1682 piispanistuin
muutettiin Kristiansandiin. Kukoistuskausi alkoi
vasta viime vuosis. keskivaiheilla varttuvan
laivaliikenteen ja sillinkalastuksen yhteydessä.
Pulakauden (1880-90-luvuilla) vaurioista S:n nosti
teollisuus. E. E. K.
Stavangerin-vuono (Itukn- 1. Bokn-vuono),
Norjan länsirannikon vuonoista eteläisin, leveä,
monihaarainen, saarien (Mosterø, Rennesø, Finno,
Ombo, Store Bokn, Lille Bokn) täyttämä. S:n
itäpuolella on Ryfylken vanha maakunta.
Stavenhagen /slafonhägan], kaupunki
Poh-jois-Saksassa, Meeklenburg-Sclnverinin itäosassa,
rautatien varrella; 3,407 as. (1905). — Kirkko,
synagoga, linna. Muutamia myllyjä. — Fritz
Reuterin syntymäkaupunki. — Lähellä Ivenaekin
linna eläintarhoilleen.
Stavenow, Ludvig Vilhelm Albert
(s. 1864), ruots. historiantutkija. v:sta 1895
professorina Gööteporissa, v.sta 1914 Upsalassa;
teoksia: ,,Om forinerna för utskottsval under
fri-hetstiden" (1890), „Gustaf II Adolf, hans
person-lighet och betydelse" (1894), ,,Frihetstiden. dess
epoker och kulturlif" (1898), ..Konung Gustaf
III" (1901), y. m.
Stavnsbaand /-bönd] (tansk. stavn =
asuinpaikka, ja baand = side), vv. 1733-88 Tanskassa
voimassa ollut maaorjuuden muoto. V. 1733
annetulla asetuksella, joka uudelleen saattoi
voimaan maamiliisin, määrättiin, että
maanomistajat saivat ottaa sotamieheksi kenen hyvänsä 14-36
ikävuoden välillä olevista talonpojistaan, ja
samalla kiellettiin tässä ijässä olevia muuttamasta
pois tilalta. S:ia voimaan saatettaessa ei
kuitenkaan ensi sijassa pidetty silmällä sotilaallista
puolta, vaan sitä, että tilanomistajille
turvattaisiin työväen ja vuokramiesteu saanti. Vv.
1741-42 ikäraja ulotettiin 9:nnestä 40:nteen vuoteen
ja 1764 s. määrättiin alkavaksi 4:nnestä
ikävuodesta. S., joka oli vielä rasittavampi kuin v. 1702
poistettu vornedskab (ks. t.), määrättiin 1788
lakkautettavaksi lopullisesti 1 p. tammik. 1800.
J. F.
Stavropolj. 1. Kuvernementti (ven.
Slavro-pnljsknja gubernija) Kaakkois-Venäjällä,
Etu-Kaukaasiassa, Manytsin eteläpuolella: 54.310
km2, 1,312,100 as. (arv. 1913), 23 km2:Ilä. — S.
on pinnanmuodostukseltaan pohjoiseen ja itään
käsin tasaisesti alenevaa aroluontoista, paikoin
lössin, joki- ja järvialluvionien peittämää
tasankoa. Vain etelä- ja lounaiskulma on
korkeampaa (korkeimmat kohdat 660 m yi. merenp.) ja
epätasaisempaa; sinne ulottuvat Kaukasuksen
uloimmat haarakkeet. Metsää on vain
jokilaaksoissa. Pääjoet Kiima, Manyts sekä Manvtsiin
laskevat Kalaus ja Egorlyk; liikenteelle melkein
arvottomia. Ilmasto jyrkästi mantereinen,
mantereisin S:n kaupungin tienoilla, jossa lumi peittää
maan 2-2 Vs kk. Tammikin keskilämpö siellä on
-4.7°C, elok:n -f20.o°C, v:n +8.»°C; vuotuinen
sademjiärä 719 mm. Muualla sataa vielä
vähemmän. 200-300 mm. Usein puhaltavat itämyrskyt
nostavat tavattomia, terveydelle haitallisia
torau-pilviä ja puhaltavat syksyllä pelloilta siemenen,
aiheuttaen siten katoja, kesällä taas toisinaan
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
