Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - St. Bernhard ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
17
St. Bernhard
■Stcatopygia
18
polttaen viljan. — Asukkaista 92% venäläisiä.
4.i% turkkilais-tatarilaisia (turkmeeneja), 1%
saksalaisia. Uskontunnustukseltaan venäläiset
ovat kreik.-katolisia, turkkilais-tatarilaiset
muhamettilaisia, saksalaiset protestantteja.
Lukutaitoisia 14.i% (Euroopan-Venäjällä keskimäärin
22,o%). — Maataloutta harjoittaa 85,7%, käsi- ja
tehdasteollisuutta 5,8%, kauppaa ja liikennettä
2,«%. S. on verraten nuorta uutisasutusmaata ja
tuottaa suuret määrät viljaa myötäväksi. V. 1913
korjattiin vehnää 1.398,900 ton., ohraa 703,600
ton., kauraa, hirssiä, vähän perunoita, ruista.
Lisäksi viljellään vähän pellavaa y. m.
Maanviljelyksen satomäärät vaihtelevat suuresti riippuen
äkkinäisistä ilmaston säännöttömyyksistä. Ne
voivat myöskin haitata karjataloutta, kuten
talvella 1898, jolloin lumimyrskyyn muutamassa
päivässä kuoli 200,000 nautaa. Karjaa pidetään
suuret joukot; 1913 oli hevosia 393,900,
nautakarjaa 605.400, lampaita ja vuohia 1,552,700, sikoja
172,200 kpl. — Suolajärvistä saadaan vähässä
määrässä suolaa. Teollisuus kehittymätön.
Aksii-sista vapaan teollisuuden (myllyjä) valmistusarvo
3,s milj. mk., työväestö 268 henkeä;
aksiisin-alaisissa teollisuuslaitoksissa työväestö 292
henkeä (1910). Kotiteollisuus myös aivan alhaisella
kannalla. — Rautateitä 205 km (1912). —
Kansakouluja 526 (oppilaita 27,281), keskikouluja 2
(opp. 1,219), ammatillisia keski- ja alempia
kouluja 4 (opp. 1,381), muita kouluja 9 (opp. 615).
Sairaaloita 34, lääkäreitä 58 (1911).
Hallinnollisesti S. jakaantuu 8 piirikuntaan. — V. 1777
Venäjän hallitus rakensi 10 linnoitusta Terekistä
Doniin, vallaten siten linnoitusvyön
pohjoispuoliset alueet. Niistä muodostettiin 1785
Kaukaasian kuvernemeutti, josta sittemmin syntyi S:n
kuvernementti. Vallatun seudun asuttaminen
tapahtui tasaisesti; 1787 koko Kaukaasian
kuver-nementissa oli 30,000 miespuolista asukasta. —
2. Edellämain. kuvernementin pääkaupunki (S.
Kavkazslcij), kuvernementin lounaisosassa,
Tasla-joen varrella, rautatien päätekolidassa-, 60,527
as. (1911). — Parikymmentä kirkkoa,
naisluos-tari. Mies- ja naislukiot y. m. oppilaitoksia,
kymmenkunta sairaalaa; kirjasto. Harjoitetaan
maanviljelystä ja puutarhanhoitoa. Teollisuutta
edustavat myllyt. — Syntyi 1777 per.
linnoituksen ympärille. -— 3. Piirikunnankaupunki
Itä-Venäjällä. Samaran kuvernementissa, lähellä
Volgaa, sen vas. rannalla, Samaran kaupungin
yläpuolella; 6,510 as. (1911). — Muutamia kirkkoja,
sairaala, pari koulua. Harjoitetaan etupäässä
maanviljelyä. — Per. 1738; hallituksen
tarkoituksena oli saada sen asukkaiksi kalmukkeja ja
siten totuttaa heitä kiintonaiseen elämään. Yritys
ei kuitenkaan onnistunut, 1842 kalmukit
lähetettiin Orenburgin aroille ja si jaan tuotiin köyhiä
porvareita Iveski-Venäjän kaupungeista. E. E. K.
St. Bernhard ks. S a n k t Bernhard.
S:t Bertils ks. P e r 11 e 1 i.
St.-Cyr ks. Sain t-C y r.
St.-Denis ks. Sain t-D e n i s.
Stead [sted], William Thomas
(1849-1912), engl. sanomalehtimies. S. toimi ensin
kauppa-alalla, mutta rupesi 1871
sanomalehti-mieheksi ja oli 1883-89 „Pall Mali gazetten"
toimittajana. V. 1890 hän perusti aikakauskirjan
..Review of reviews" (ks. t.). Hänen sanotaan
Englannin päivälehdissä saattaneen käytäntöön
haastattelun ja kuvituksen. Eräillä kirjasillaan
hän saattoi päiväjärjestykseen tärkeitä
kysymyksiä: julkaisullaan ..Truth about the navy and its
coaling stations" (1884) hän herätti harrastusta
laivastokysymykseen; „The maiden tribute of
modern Babylon" (1885) aiheutti uuden lain
naisten ja lasten suojelemiseksi. Venäjän ystävänä
hän kirjoitti ,,Truth about Bussia" (1888), mutta
puolusti sittemmin myöskin Suomen oikeuksia.
Matkustaessaan huhtik. 1912 Ameriikkaan
toi-miaksensa siellä rauhan aatteen hyväksi S.
hukkui Titanic-laivan haaksirikossa. J. F.
Steamer [stimo] (engl.), höyryalus.
Steariini, steariiniliapon ja glyseriinin
yhdistys, jota on useimmissa luonnonrasvoissa
palmi-tiinin ja oleiinin ohella. Puhdas s. on väritön,
hajuton ja mauton, veteenliukenematon,
kiiltä-vänsuomuinen aine, joka helposti saippuoituu.
Teollisuudessa käytetty s. on s.- ja
palmitiini-hapou sekoitus. S.-h a p p o on kiteinen, kiinteä
aine. Sulamisp. 69° C. Sitä käytetään paljon
kynttiläteollisuudessa. V. 1825 ottivat
Gay-Lus-sac ja Chevreul patentin kynttilöiden
valmistamiseksi rasvahapoista, joita saatiin rasvoja
saippuoimalla natronlipeällä. De Millv alkoi 1830
käyttää kalkilla saippuoimista. Täten saatiin
halvemmalla puhdasta s.-liappoa. Sittemmin
valmistettiin sitä saippuoiden autoklaaveissa, n. 10
atmosfäärin paineessa ja 170-180° :ssa C. Näin
saadaan tulokseksi raakoja rasvahappoja, joista
juokseva osa, n. s. s.-öljy, 1. oleiinihappo
erotetaan puristamalla. Myös rikkihapolla tai
yli-kuumennetulla vesihöyryllä rasvoja hajoittaen
saadaan s.-happoa. Sivutuotteena s.-happoa
valmistettaessa saadaan glyseriiniä. Teknillisesti
tärkeitä ovat s.-hapon suolat 1. saippuat (ks. t.).
S. S.
Steariinihappo ks. Steariini ja Rasvat.
Stearopteeni (kreik. stear = tali, ptëno’s =
lentävä, haihtuva), eetteristen öljyjen kiinteä osa,
joka erkanee alhaisessa lämmössä. Kem.
laadultaan vaihteleva eri öljyissä. 8. S.
Steatiitti, tiivis talkin muunnos, ks. Talkki.
Steatoosi (kreik. stear = tali), rasvettuminen.
Steatopygia (kreik. stear, gen. steätos = tali,
ja pygv = takapuoli) on etenkin hottentotti-ja
bus-mannikansojen naisilla tavattava
muodottomuuteen asti runsas rasvan keräytyminen reiden
yläpään ulkosivuun ja peräpakaroide» seutuville.
Sanottu rasvan
keräytyminen voidaan havaita jo
nuorilla tytöillä mutta
vasta kypsyysijällä se saa
varsinaisen kehityksensä,
joka nousee huippuunsa
raskauden aikana. S :aa
tavataan paitsi
yllämainituilla myös muutamilla
muillakin villikansoilla ja
lienee se näillä n. s.
sekundäärinen sukupuoliominaisuus, joka on
kehittynyt omituisen
suku-puolivalinnan seurauksena. Vastaavanlaisista
omituisuuksista
eläinkunnassa mainittakoon
rasva-häntälammas.
Y. K.
(SH.)
Nuori hottentottinainen.
Maalaus GUttingenin
anatomisessa kokoelmassa.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
