Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - St. Bernhard ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
19
Steatornis ks. G u a c h a r o.
Stecchetti [stvke’tti], Lorenzo, it. runoilija
ks. G u e r r i n i.
Stedingerland [itrdir]arlant], vanha maakunta
Luoteis-Saksassa, Oldenburgissa, Weserin vas.
rannalla, Bremenin alapuolella, Ochte ja Hunte
nimisten jokien viilissä, entiseen aikaan melkoista
laajempi, käsittäen m. m. myöskin Weserin oik.
rannalla olevan Osterstaden. Alava, padoilla
suojattu, hedelmällinen. — S:n asukkaat,
stedin-gerit (=,,rantalaiset"), jotka Bremenin
arkkipiispan toimesta 1000-luvulla olivat asuttaneet
S:n, olivat kuuluja vapauden rakkaudestaan ja
alituisista sodistaan arkkipiispoja ja
aatelisherroja vastaan. V. 1234 stedingereitä vastaan
koottu 40,000-miehinen ristiretkiarmeia
Alte-neschin luona voitti ja tuhosi talonpoikain
sotajoukon (11,000 miestä). Heidän maansa
jaettiin voittajain kesken.
Stedingk [sic-]. 1. Kurt Bogislaus
Ludvig Kris tofter von S. (1746-1837), ruots.
sotilas ja valtiomies; synt. Poimnerissa. Otti
nuorena osaa Pommerin sotaan, pääsi Ruotsin
hoviin ja perintöruhtinas Kustaan (Kustaa IIT :n)
tuttavuuteen; opiskeli Upsalan yliopistossa ; meni
1766 Ranskan sotapalvelukseen, missä hän
kunnostautui Ameriikan vapaussodassa 1779.
Nimitettiin Ruotsin sotaväessä Karjalan rakuunain
päälliköksi 1783. Venäjän sodassa S. Savon
prikaatin päällikkönä torjui venäläisten rynnäkön
Porrassalmella 1789, sai sam. v. Parkumäen voi
ton, jonka johdosta hän tuli kenraalimajuriksi.
Värälän rauhanteossa Ruotsin edustajana. Oli
seuraavana aikana lähettiläänä Pietarissa, jolloin
hän pääsi Venäjän hovin suosioon; korotettiin
kenraaliluutnantiksi ja ,.valtakunnan herraksi".
Vapaaherra 1800. Varoitti turhaan ennen
Suomen sodan syttymistä Kustaa IV Aadolfia
Venäjän aikeista; Haminan rauhanteon
allekirjoittajia; kreivi 1809. V. 1811 sotamarski ja
1813 Kaarle Juhanan lähin mies sodassa
Napoleonia vastaan; johti Ruotsin sotajoukkoa
Gross-beerenin, Dennewitzin ja Leipzigin tappeluissa;
otti osaa Pariisin rauhantekoon 1814.
Karlber-gin sotakoulun kansleri. O. R.
2. Victor Karl Ernst Berend
Heinrich von S. (1751-1823), merisotilas, edellisen
veli, tuli 1769 amiraliteetin luutnantiksi, palveli
myöskin ulkomaisissa sota- ja kauppalaivoissa,
otti everstiluutnanttina osaa Suursaaren
tappeluun 1788 ja 1790 Viipurin kujanjuoksuun, missä
johti etumaisia laivoja. Ruotsinsalmen
taistelussa S. taitavasti johti Ruotsin laivaston
keskustaa: yleni sittemmin amiraaliksi ja
kenraali-amiraaliksi. J. F.
Steele (kreik. stëlc), kivipatsas tai pystyyn
asetettu kivilaatta. S :hin piirrettiin
kansan-päätöksiä. liittosopimuksia ja yleensä julkisuutta
varten aiottuja tärkeitä tietoja. S :llä
tarkoitetaan myös haudalle asetettua kivipatsasta. Näitä
alettiin 9:nnellä vuosis. e. Kr. käyttää, rinnan
toisenlaisten hautamerkkien, amphorain ja
kuvapatsaiden kanssa. Aluksi ne olivat sileitä,
ainoastaan vainajan nimi oli niihin piirretty. 6:nnella
vuosis. alettiin niitä koristaa kiveen hakatuilla
tai kivelle maalatuilla vainajan kuvilla.
5:n-neltä vuosis. vainajaa kuvattiin s reissä kodin
piirissä tai muissa askareissa liikkuvana ilman
mitään suoranaista viittausta kuolemaan. Tämän
L’0
ajan s:t, joista huomattavimmat ovat tavatut
Ateenasta, ovat monasti erittäin kauniita
taideteoksia. 4:nnellä vuosis. Demetrios
Phaleroni-lainen kielsi Ateenassa hautasin käytön.
Maalatuista hauta-s istä antavat Thessalian
Paga-sain muuriraunioista löydetyt, hellenistiseltä
ajalta olevat s:t selvän käsityksen, ks. M y k
e-nai. h. T.
Steele [stilj, Sir Richard (1672-1729),
engl. kirjailija, perusti (osittain yhdessä
Addisonin kanssa) useita aikakauslehtiä (niink. „The
Tatler", 1709; „The Spectator", 1711; „The
Guardian", 1713), jotka opettavalla ja
vaihtelevalla sisällyksellään saivat kaikkialla suurta
suosiota osakseen. Myöskin ,,moralisoivien"
huvinäytelmien kirjoittajana tunnettu. II. Kr-n.
Steen, Jan (1626-79), holl. taidemaalari,
syntyi Leidenissä, kehittyi Frans Haisin
vaikutuksen alaisena, työskenteli m. m. Delftissä,
Haagissa, Haarlemissa ja Leidenissä, jossa hän
vista 1672 oli kuolemaansa saakka
ravintoloitsijana. S. on Hollannin pienoismcstareista
huomattavimpia laatukuvamaalareita. Hänen runsas, yli
500 taulua käsittävä tuotantonsa on epätasainen,
mutta parhaimmillaan ollen se vetää vertoja ete
vimpien holl. taiteilijain esityksille kuvauksen
vilkkaudessa ja värityksen maalauksellisessa
vaikutuksessa. Aiheiden kertovalla sisällyksellä on
suuri merkitys hänen taiteessaan. Aina
elämän-iloisesti ja leikillisen huvittavasti. vaikka
samalla satiirisessa, usein ivallisen opettavassa
tarkoituksessa hän käsittelee keskiluokan ja
alemman kansan karkealuontoisia huvituksia ja
seura-olämäkohtauksia sekä myöskin harvahenkilöisiä
sisuskuvia. Hänen hyvä ihmistuntemuksensa ja
hauska kertojakykynsä tulee varsinkin näkyviin
lapsi- ja perhekuvauksissa. Eräitä raamatullisia
ja mytologisiakin kuvia S. on maalannut. Hänen
teoksistaan, jotka ovat yleisön suosimina
levinneet laajalti Euroopan museoihin,
mainitta-koin esim. ..Nikolausjuhla" ja ..Lääkäri
naispotilaan luona" (Amsterdamin Rijksmuseumissa),
,, Avioliittosopimus" (Braunschweigissä),
,,Ravintolan puutarhassa" (Berliinin
Kaiser-Friedrich-museossa) ja „Juomarit" (Pietarin
Eremitaasissa). [Elämäkert. kirj. Westrheene (1856),
Rosenberg (1897).] E. R-r.
Steen, Johannes Vilhelm Christian
(1827-1906), norj. koulumies ja politikko; toimi
opettajana ja koulunjohtajana m. m.
Stavangerissa 1867-91. S. oli 1859-60 ensi kerran
edustajana suurkäräjissä, missä heti herätti huomiota
kunnollisuudellaan ja tietorikkaudellaan; oli
odelskäräjien esimiehenä 1871-73 ja 1877-81,
suurkäräjäin esimiehenä 1881-88. Kun Sverdrup
oli 18S4 tullut hallituksen johtajaksi, oli S.
vasemmiston tunnustettu johtaja. Helmik.
1891-toukok. 1893 hän oli pääministerinä ja
finanssi-ja tullidepartementin päällikkönä; toisen kerran
pääministerinä helmik. 1898- huhtik. 1902.
J. F.
Steenkerke, kylä Belgiassa, Monsista 26 km
pohjoiseen. Sen luona 3 p. elok. 1692
Luxemburgin herttuan johtamat ranskalaiset (57.000)
voittivat Englannin kuninkaan Vilhelm TIT :n
komentamat englantilaiset, hollantilaiset,
saksalaiset ja espanjalaiset (63,000). Voittajain
mies-hukka 12,s %, voitettujen 12,s %. Taktillinen
arvo l,i. -Iskm-,
Steatornis—Steenkerke
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
