Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Steenstrup ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
23
frankkilaista Pipin Pientä avukseen langobardien
kuningasta Aistulfia vastaan ja sai häneltä 750
läänitykseksi Kavennan eksarkaatin sekä
Penta-poliksen, tullen siten paavien maallisen vallan
perustajaksi. [Schnürer, ,,Die Entstehung des
Kirchenstaates" (1894).] — S. III (paavina
768-72), kirosi lateraanikokouksessa 769 kuvien
tuomitsijat ja järjesti paavinvaalin uudelle
kannalle: vaali oli Kooman papiston tehtävä ja
maallikkoa ei saanut valita. Politiikassa S.
horjui langobardien kuninkaan Desideriuksen sekä
frankkien kuningasten Kaarlen ja Kalimanin
välillä. — S. IV (paavina 816 17), roomal.,
kruunasi Ludvik Hurskaan keisariksi. — S. V
(paavina 885-91) kruunasi Spoleton herttuan Guidon
keisariksi. — S. VI (paavina S96-97) tahrasi
nimensä häpäisemällä edeltäjänsä Formosuksen
ruumista. Hänet itsensä kuristettiin vankilassa
kuoliaaksi. — S. VII (paavina 929-31) on tekojensa
puolesta miltei tuntematon. — S. VIII (paavina
939-42) oli kokonaan Kooman vallanpitäjän
AI-berichin vallassa. Auttoi Ranskan kuningasta
Ludvig IV d’Outremeriä hänen niskoittelevia
alamaisiaan vastaan. — S. IX (paavina 1057-58),
Lothringenin herttuan Gozelon poika, menetteli
politiikassa clunyläisten periaatteiden mukaan,
tavoitellen kirkon riippumattomuutta maallisesta
vallasta. [Wattendorff, ,.Papst S. IX" (1883)-,
Robert, „Histoire du pape Étienne X" (1892).]
A. .). P-ä.
Steffani Agostino (1654-1728), it.
säveltäjä, Kerllin oppilas. Toimi hoviurkurina
MUnchenissä v:sta 1675, vihittiin papiksi 1680,
nimitettiin hovin kamarimusiikin johtajaksi 1681
ja siirtyi 1688 Hannoveriin
liovikapellimesta-riksi. Sävelsi useita oopperoita ja
kirkko-musiikkiteoksia, mutta saavutti
päämerkityksensä kamarimusiikin ja etenkin n. s.
kamari-duettojen alalla. S. sai toimekseen myös
diplomaattisia tehtäviä, joihin hän v :sta 1703
pääasiallisesti antautui. Toimitti 1711 Händelin
seuraajaksensa Hannoveriin. I. K.
Steffen, Gustaf Fredrik (s. 1864). ruots.
sosiologi; v:sta 1903 yhteiskuntatalouden ja
sosiologian professorina Gööteporissa; oleskeli
1887-97 Lontoossa, 1897-1902 Firenzessä; valittiin
1910 valtiopäiväin ensimäiseen kamariin ja
liittyi kohta sen jälkeen sosiaalidemokraattiseen
puolueeseen; teoksia: ,,Frän det moderna
England" (1893), »Britiska ströftåg" (1895),
..England som världsmakt oeh kulturstat" (1898),
»Studier öfver lönsystemets historia i England"
(1895, 1899), laajennettuna saksaksi nimellä
»Studien zur Geschichte der englisehen
Lohn-arbeiter" (1901-05), ..Lönarbetaren och samhället"
(1900), »Sociala studier" (1905-08),
..Lebens-bedingungen moderner Kultur" (1909), ,,England
och demokratismen" (1909). »Sociologien, dess
föremàl och problemer" (1907), ..Sociologi. En
allmän sammhällslära" (1910 ja seur.), »Krigoch
kultur" (1914-15), y. m. Useimmat hänen
teoksistaan ovat ilmestyneet myös saksaksi. J. F.
Steffens, He n rich (1773-1845),
luonnonfilosofi ja luonnontutkija, synt. Norjassa, tuli
Kööpenhaminassa ylioppilaaksi 1790, harjoitti ensin
etenkin mineralogisia ja geologisia opintoja, pääsi
jo 1796 dosentiksi Kielin yliopistoon, ihastui
Jenassa oleskellessaan Sehellingin
spekulatiiviseen luonnonfilosofiaan ja yleensä romanttiseen
24
| aatesuuntaan sekä esitti innokkaasti näiden
aatteita Kööpenhaminassa 1802-04 pitämissään
luennoissa, jotka siellä herättivät tavatonta huomiota
(osa niistä painettiin nimellä »Indledning tili
philosophiske forelæsniuger" 1803 ja uudelleen
1905). Siirtyi sitten lopullisesti Saksaan,
vaikutti v:sta 1804 professorina Haliessa, v:sta 1811
Breslaussa ja v:sta 1832 Berliinissä. Otti
vapaaehtoisena osaa Saksan vapautussotaan 1813-14.
Esitti luonnontieteellisiä ja filosofisia aatteitaan
m. m. teoksissa »Beitriige zur inneren
Naturgeschichte der Erde" (1801), ..Grundziige der
philo-sophischen Naturwissenschaft" (1806),
»Anthropo-logie" (1822), »Christ.liche Religionsphilosophie"
(1839). Kirjoitti myöskin romaaneja, m. m.
„Die vier Norweger" (6 os., 1828). Hänen laaja
oma elämäkertansa ,,Was ich erlebte" (10 os.)
sisältää paljon- mielenkiintoisia tietoja ajan
henkisistä pyrkimyksistä. A. Gr.
Steganopodes 1. Steganopoda,
mela-jalka i s e t, vesilintulahko, jonka parhaana
tuntomerkkinä ovat n. s. melajalat: takavarvas
sijaitsee tavallista alempana, melkein samassa
tasossa muiden varpaiden kanssa, ja uimaräpylä
yhdistää sen muihin varpaisiin. Nokka on myös
omituinen. Yläleuan sarveistuppi on useammasta
palasesta muodostunut, sen reunat ehyet ilman
sarveissälöjä. Sierainten väliseinä on
umpinainen. joskus puuttuvat sierainaukot kokonaan.
Kieli on pieni, melkeinpä surkastunut.
Melajal-kaiset elävät yksinomaan kaloista. Merimetsoja
ja pelikaaneja lukuunottamatta munivat kaikki
vain yhden munan. Molemmat vanhemmat
ruokkivat poikasiaan kauan pesään. Meidän
luonnontieteellisellä alueellamme tavatut linnut
kuuluvat heimoihin: pelikaanit (Pelecanidæ),
merimetsot. (Phalacrocoridæ) ja s u u 1 a t
(SulidæJ. E. M-o.
Stegeborg [stvgebo’rj], myös Stäkeborg,
linna Itä-Göötanmaalla, meren rannalla, usein
mainittu Ruotsin historiassa. Kuningas Birger
Mauuuupoika 1300-luvun alussa oleskeli siellä
mielellään, ja 1318 hänen poikansa Maunu urhoollisen
puolustuksen jälkeen otettiin siellä vangiksi, vietiiu
Tukholmaan ja mestattiin. Engelbrektiu
vapaussodan aikana sillä oli melkoinen merkitys.
Juhana III syntyi siellä 1537. V. 1622 se annettiin
pfalzkreivi Juhana Kasimirille, Kaarle IX :n
vävylle, ja siellä hän ja hänen poikansa Kaarle
Kustaa ja Aadolf Juhana paljon oleskelivat.
Jälkimäisen kuoltua 1689 se peruutettiin kruunulle
ja joutui pian rappiolle. K. G.
Steglitz [steglits], Berliinin luoteinen
esikaupunki; 62,954 ’ as. (1910). — Raatihuone, ent.
linna, kauniita huviloita. Optillisia ja
valo-kuvaustarvetehtaita.
Stegocefaalit, panssari- ja
suomusala-m a n t e r i t, sukupuuttoon kuollut
sammakko-eläinryhmä hiili-, permi- ja triaskausilta. Ryhmään
kuului osaksi pieniä, osaksi keskikokoisia, osaksi
suorastaan jättiläismäisiä muotoja, hännällisiä ja
useimmiten neliraajaisia, ulkonaisesti miten
milloinkin salamanteria, sisiliskoa tai käärmettä
muistuttavia. Nyk. sammakkoeläimistä s.
poikkesivat m. m. siten, että niillä oli hyvin
kehittynyt iholuusto, s. o. peitinluiden muodostama
pää-kilvistö ja yleisesti vielä suomuinen
vatsapans-sari; sisäinen ranko oli sensijaan yleensä vähän
luutunut. Kaikki suunonteloa rajoittavat luut
Steffani—Stegocefaalit
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
