Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Stenberga ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
Stenberga—Stenbock
34
opiskelemaan kuvanveistoa. Opintojaan S.
jatkoi Kööpenhaminassa, Miinchenissä, Roomassa ja
Firenzessä. S:ltä on Ateneumissa kipsinen
kuvapatsas ..Orestes eumenidien vainoamana"
(valmistunut Roomassa) ja joitakuita rintakuvia sekä
J. J. Nervanderin pronssinen
muotokuva-medaljonki (1878). Oulun kaupunki tilasi häneltä Fr.
M. Franzénin pronssisen rintakuvan (paljastettu
1881). S. on myös tehnyt Aleksis Kiven
marmorisen rintakuvan (Suomen kansallisteatterissa).
Stenberga /stcnberja] („T e i n p e r i"),
muinainen kuninkaankartano (nyk. kahtia jaettu
rälssitila) Maskun pitäjässä Maskunjoen
pohjoisrannalla lähellä jokisuuta. 1300-luvun lopulla
omisti sen Turun linnan vouti Jaakko
Abraha-minpoika Djekn, jolta se seuraavan vuosis.
alussa peruutettiin kruunulle. V. 143S S:n
kuninkaankartano lukuisine alustiloineen
lahjoitettiin Naantalin luostarille, joka aluksi
sijoitettiin S:n tiluksille Karinkylään, ja jonka hallussa
S. oli v :een 1556 (ks. N a a n t a 1 i n luostari).
V. 1577 Juhana III lahjoitti tilan
äpärälapsil-leen Gyllenhjelmeille, joilta se naimisen kautta
siirtyi De la Gardie-suvulle ollen sen hallussa
vielä 1618. — S. oli varhaisella keskiajalla
epäilemättä varsin tärkeä paikka. S:n talojen
vieressä olevalla, n. 12 m korkealla, joka puolelta
äkkijyrkällä Linnavuorella on nimittäin
varhais-keskiaikaisen vuorilinnan raunioita. Vuoren
juurella. sen itäsivulla lähellä kallion kaakkoiskulmaa,
on ollut torni, jonka kautta nousu vuorelle
lienee tapahtunut; vuoren laella on tavattu
harmaista kivistä tehdyn tornimaisen rakennuksen
jäännöksiä. Linna, joka lienee perustettu jo
1100-luvulla, on paikalla toimitettujen kaivausten
mukaan uusittu vielä 1300-luvulla, luultavasti
Jaakko Djeknin aikana. Historiallisissa lähteissä
ei ole varustuksesta mitään tietoja. A. Es.
Stenbergin konepaja [stënbärjinj (omistaja
John Stenbergs maskinfabriks a
k-tiebolag), Helsingissä, Siltasaarella; sen
perusti 1882 insinööri John Stenberg vanh. (k.
1886). Työväestö oli aluksi 25 henkeä, valmistus
käsitti höyrykoneita, koneenosia ja
voimansiirto-laitoksia. V. 1893 rakennettiin rautavalimo (uusi
1913), 1895 ruvettiin valmistamaan
polttoöljy-inoottoreita sekä 1901
bentsiini-polttoöljymootto-reita (1914 satakunta yht. 2,000 hevosv.
moottoria) ; tärkeä on myöskin valmiiden
moottorialus-ten valmistus (vuosittain n. 50 kpl., etupäässä
Venäjälle). Kaikkien tuotteiden valmistusarvo
1914 oli 1 milj. mk. Työväestö sam. v. n. 175
henkeä. Käyttövoima saadaan kaupungin
sähkölaitoksesta. — Liike harjoittaa myöskin melkoista
ulkomaisten konepajojen tuotteiden kauppaa ja
välitystä. — V:sta 1892 osakeyhtiö
(osakepääoma 300.000 mk., sittemmin korotettu 500,000
mk;aan). Tehtaan johtajana v:sta 1907 on John
Stenberg nuor. — S. k. on jäsenenä Suomen
metalliteollisuuskonttorissa. (E. E. E.)
Stenbock [stën-]. ruots. aatelissuku. Suvun
kantaisänä mainitaan 1400-luvun alussa eräs
Jusse Skytte, Smålandin käsky nhaltia, jonka
pojanpoikia olivat valtaneuvokset Gustaf
Olofsson (k. 1495) ja Jöns Olofsson
(k. Tallinnassa 1488), joista jälkimäinen
kirjoittaa itsensä Karjaskylän herraksi (Uskelassa) ja
on toimissa Suomen puolella. Heidän vaakunansa
on nousevan kauriin yläpuoli, josta suvun nimi
2. IX. Paineltu </u 16.
on syntynyt. Ensinmainitun tytär Anna
Gustafs-dotter meni naimisiin valtaneuvos Arvid
Knuts-son Storen kanssa ja heidän poikansa
valtaneuvos Olof Arvidsson omisti äitinsä vaakunan
tullen täten myöhemmän S.-suvun alkajaksi. Hänen
poikansa oli
1. Gustaf Olofsson S. (1502-72),
valtakunnan marski. S. tuli ritariksi 1527, valtaneu
vokseksi 1534, Länsi-Göötanmaan käskvnhaltiaksi
1540 ja otti pontevasti osaa Daeke-kapinan
kukistamiseen. Hän oli Kustaa Vaasan likimpiä
luottamusmiehiä valtakunnan hallitusta
järjestettäessä, kuninkaan lanko naimisissa Brita
Lejonhufvuds kanssa ja lopulta appi, kun hänen nuori
tyttärensä Katariina 1552 tuli kuninkaan
kolmanneksi puolisoksi. V. 1562 hänet tehtiin
vapaaherraksi, „auttoi Tanskan sodassa uskollisesti"
Eerik XIV:tä, mutta oli kuitenkin niitä, jotka
1568 liittyivät herttuoihin, näiden noustessa
kapinaan. Juhana korotti hänet marskiksi 1569.
Hänen lapsiansa olivat Katariina, Abraham,
surmattu Upsalassa 1567, Erik (ks. alemp.), Olof,
kaatunut Suomessa 1599, Ebba (ks. alemp.), Arvid,
valtaneuvos, Sigismundin puoluelaisena maasta
karkoitettu, ja Karl (k. 1609), joka hänkin oli
Sigismundin asiaa ajanut, mutta sitten teki
sovinnon Kaarle herttuan kanssa.
2. Katariina S. ks. Katariina,
Ruotsin kuningattaria.
3. Erik S." (k. 1599), valtaneuvos, Gustaf S :n
poika, tuli jo Eerik XIV:n aikana
valtaneuvok-seksi, otti tehokkaasti osaa kapinaan Eerik
XIV:tä vastaan, tehtiin ritariksi 1569. Hänen
naimisliittonsa 1573 Malin Sturen kanssa
herätti huomiota koko valtakunnassa, hän kun
ryösti morsiamensa vastoin äidin tahtoa
Hör-ningsholmin linnasta. Taistelun syttyessä
Sigismundin ja Kaarle herttuan välillä asettui S.,
niinkuin hänen veljensäkin, jyrkästi edellisen
puolelle. Sigismund teki hänet 1594
Länsigöötan-maan käskynhaltiaksi, jona hän kieltäytyi
tottelemasta herttuan käskyjä ja
valtiopäiväkutsu-muksia. Kun Kaarle 1597 valmistautui
asevoimin valloittamaan Elfsborgia, katsoi S.
kuitenkin viisaimmaksi paeta maasta ja kuoli
Tanskassa 1599.
4. Ebba S. (k. 1614), edellisen sisar, vietti 1573
häänsä Klaus Eerikinpoika Flemingin kanssa.
Vaikkapa Ebba S :kin, kuten voimme päättää
sukuluonteesta ja hänen elämänvaiheistaan,
varmaankin oli arvostaan pitävä ja ylpeä, sanotaan
hänen kuitenkin Suomessa koettaneen lepyttää
miehensä ankaraa mieltä rahvasta kohtaan.
Flemingin kuoleman jälkeen 1597 Ebba S. ryhtyi
pontevasti toimeen säilyttääksensä hänen
työtänsä Suomessa ja kutsui marski vainajan
apu-miehet kokoukseen Turun linnaan, jossa
päätettiin pysyä Sigismundille uskollisina ja pyytää
Arvid Stälarmin nimittämistä Suomen
käskyn-haltiaksi. Turun linnan antaumuksessa
loppuvuodella. 1597 hän tyttärineen joutui vangiksi ja
vietiin Tukholmaan. Mutta vielä
vankeudessaan-kin hänen kerrotaan toimineen herttuata
vastaan, yllyttäen nuorta laivastoupseeria de Wijkiä
kavallukseen.
5. Kristiina S. (1608-50), hovineiti, Erik
S:n (n:o 3) pojantytär, naitettu kreivi Pietari
Brahelle 1628, jolloin häät pidettiin Tukholman
linnassa. Suomessa ollessaan kummallakin ker-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
