Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Storgård ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
71
goottilaisen kuvanveistotyylin parhaimpia. S.
palasi 1490 NUrnbergiin, jonka kirkoissa on
useita hänen myöllimpiä uskonnollisia
veistoksiaan (esim. puusta tehty, Marian ilmestystä
esittävä „Der englische Gruss", 1518,
Lorenz-kir-kossa). S. on Saksan renesanssiajan suurimpia
mestareita ja etevin saks. puun veistäjä. [Bergau,
„Der Bildschnitzer Veit S. und seine Werke"
(1884) ; B. Daun, „Veit, S." (1906, Knackfussin
,,Kiinstler-monographien" sarjassa).] E. R-r.
Stout [staut] (engl.), väkevä, tumma engl. olut.
Stowe {sion/ ks. B e ec h e r-S t o w e.
Stoy Jstoi], lvarl Volkmar (1815-85),
saks. pedagogi. S. opiskeli m. m. < löttingenissä
Herbartin johdolla kasvatusoppia ja asettui
1843 yksityisdosenttina .lenaan. Sinne
tultuaan hän perusti kohta pedagogisen
seminaarin, josta on kehittynyt Jenan nyk.
kasvatusopillinen yliopistoseminaari. Seur. v. S. perusti
yksityisen kasvatuslaitoksen, n. s. „S^n
instituutin". Kaksi vuosikymmentä hän sitten vaikutti
Jeuassa tämän laitoksen ja pedagogisen
seminaarinsa johtajana, yliopistollisena luennoitsijana ja
kasvatusopillisena kirjailijana, Herbartin
kasvatusopillisten aatteiden kehittäjänä, levittäjänä ja
käytäntöön sovelluttajana. V. 1866 hän siirtyi
kasvatusopin professoriksi Heidelbergiin, mutta
palasi sieltä 1874 Jenaan, jossa hän jatkoi
entistä toimintaansa kuolemaansa asti. M. S.
St. Petersburg ks. Pietari (kaupunki).
St.-Pierre ks. Saint-Pierre.
St.-Privat /sä-privä’], kylä Lothringenissa,
ransk. oik. sivustan tukikohtana Gravelotten
(ks. t.) taistelussa.
St.-Quentin ks. S a i n t-Q u e n t i n.
Strabismi (kreik. strabismo’s) ks.
Kiero-silmäisyys.
Strabo ks. S t r a b o n.
Strabon [■(>■] (lat. Strabo) (n. 63 e. Kr.-IS j.
Kr.), kreik. maantieteilijä ja historiankirjoittaja,
syntyisin Pontoksen Amaseiasta, tuli 29 e. Kr.
Koomaan ja teki vv. 24-20 e. Kr. matkoja, m. m.
Egyptissä Aleksandreiasta Philaihin saakka.
Myöhemmin hän taas näyttää oleskelleen
Vähässä-Aasiassa. S. sepitti 43-kirjaisen historiateoksen
(„Hypomnemata historika"), joka ulottui hänen
omaau aikaansa saakka, mutta josta on säilynyt
vain vähäisiä katkelmia. Suurimmalta osaltaan
sitävastoin on tallella 17-osa.inen
maantieteellinen teos („Geographika"), joka johdannon
(1-2 os.) jäljestä esittää Euroopan (3-10 os.),
Aasian (11-16 os.) ja Afrikan (17 os.)
maantieteen. Teos. monivuotisen työn hedelmä, on
erittäin arvokas, se kun perustuu, paitsi
tekijän omiin matkahavaintoihin, parhaimpiin
lähteisiin (Ephoros, Eratosthenes. Artemidofos y. m.).
Sen ovat julkaisseet Cramer (3 os., 1844-52),
Miiller (2 os., 1858), Meineke (1866) y. m.
’ E. R-n.
Strack /strak/, Johann Heinrich
(1805-80), saks. arkkitehti, Schinkelin oppilas,
teki opintomatkoja Stiilerin kera, oleskeli 1862
Ateenassa, jossa kaivoi esille Dionysos-teatterin
jätteet Akropoliin etelärinteellä. S:n monista
töistä mainittakoon: Andreaskirkko (1853-56),
Villa Borsig ja perintöprinssin palatsi,
Kansallisgalleria (Stiilerin pohjat) sekä Königsplatzin
Siegessäule (paljastettu 1873) Berliinissä,
Babels-bergin linna Potsdamin lähellä; julkaissut
72
„Untersuchung ilber das altgriechisehe Theater
gebäude" (1849) y. m. arkkitehtonisia töitä.
U-o N.
Stradella /-<;’-/. Alessandro (1645-81), il
säveltäjä, sävelsi useita oopperoita, oratoreja ja
kamarimusiikkiteoksia. S:n nimellä käyvä
kaunis ,,kirkkoaaria" (Pietö, sii/nore 1. toisin sanoin
Sc i miei sospiri), jota miltei kyllästymiseen asti
tavataan konserttiohjelmissa, ei olekkaan hänen
säveltämänsä. /. K.
Stradivari
ä’-J, Antonio (1644-1736), it.
viuluntekijä, Amati’n oppilas, alallaan kaikista
mestareista etevin. Syntyisin cremonalaisesta
aatelisperheestä, työskenteli kotikaupungissaan
n. 70 vuotta. Paitsi viuluja S. teki myös muita
iousisoittimia (selloja, gamboja y. m.). Hänen
poikansa, Francesco (1671-1743) ja O m o b [-o-no (1679-1742), olivat hänen työtovereinaan.
I. K.
Stradivarius /-vä’■], Stradivari’n (ks. t.) t.
hänen oppilaidensa valmistama viulu.
Stratford [striifad], T h o m as Wentwort h,
S:n jaarli (1593-1641), engl. valtiomies,
valittiin ensi kerran 1613 parlamentin alahuoneeseen,
jossa vastusti Jaakko I:n ja Kaarle I :n
politiikkaa, menetti sen johdosta
arkistonhoitajan-toimensa, joka hänellä oli Yorkissa, ja
kieltäv-dyttyään maksamasta Kaarle I:n säätämiä
laittomia veroja hän vangittiin; 1628 hän oli
jälleen parlamentissa. V. 1628 S. teki sovinnon
kuninkaan kanssa, joka nimitti hänet pääriksi
ja pohjoisten maakuntien hallituksen presiden
tiksi sekä salaisen neuvoston jäseneksi, ja oli
sitten Landin kanssa Kaarle T:u paras apumies.
S. oli 1633-39 Irlannin käskynhaltiana, ja
korotettiin jaarliksi 1640. Kun skotlantilaiset olivat
alkaneet sodan, johti hän kuninkaan joukkoja
Yorkshiressä Pitkässä parlamentissa, joka
kokoontui 1640, nostettiin häntä vastaan syytös
siitä, että hän oli kehottanut kuningasta sotaan
kansaansa vastaan ja perustuslakien rikkomiseen.
S. puolusti itseään taitavasti, mutta alahuone
tuomitsi hänet kumminkin kuolemaan Bill of
attainderin nojalla, ja lorditkin hyväksyivät sen
tosin vain 7 äänen enemmistöllä. Kaarle I
vahvisti tuomion S:n omasta kehotuksesta-, jotta
hänen ja hänen alamaistensa kesken voisi syntyä
sovinto. Toukok. 12 p. 1641 S. mestattiin, vrt.
Kaarle (Englannin ja Skotlannin
kuninkaita). [E. Cooper, ,.Life of S."; Traill,
Lord S."J K. O. L.
Strahlenberg [strü-], Philipp Johann
von (1676-1747), alkuperäiseltä sukunimeltään
T a b b e r t, synt. Stralsundissa, meni 1694 ruots.
sotapalvelukseen, yleni kapteeniksi 1703 ja
aateloitiin 1707 nimellä v. S.: seurasi mukana
Kaarle XIl:n Venäjän-retkellä, joutui Pultavan
taistelussa vangiksi ja lähetettiin Siperiaan,
josta laskettiin vapaaksi vasta 1722; nimitettiin
1740 Karlshamnin linnoituksen päälliköksi ja
1746 Södermanlandin rykmentin majuriksi.
Siperiassa ollessaan S., asianomaisella luvalla, teki
laajoja tutkimusmatkoja ja laati Siperiasta
kartan, josta mieltyneenä Pietari Suuri tarjosi —
vaikka turhaan — S :lle erään
maanmittauskonttorin johtajan paikkaa. V. 1726 S. julkaisi
..Vorbericht eines Werkes von der grossen
Tar-tarey und Siliirien mit Anhang ven
Gross-Russland" sekä 1730 yllämainitun kartan ynnä
Stout—Strahlenberg
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
