Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Streljna ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
81
Streljna—Streptokokki
82
alueista" (piirikunnittain ja kuvernementittairi).
Ensimäinen ja perustava laatuaan oli myöskin
luinen kaikki Euroopan maat käsittävä
,,Super-fieie de 1’Europe" (1882).
Streljna. Strelkan suulla Inkerinmaalla
sijait–cva suosittu huvilapaikka. jossa kesäisin asuu
tuhansittain pietarilaisia, 21 km:n päässä
Pietarista. S:n merkillisyyksistä on mainittava
suuriruhtinas Konstantinin perheen omistama suuri
nelikerroksinen hovi komeine puistoineen,
alkujaan Pietari Suuren rakennuttama 1711, ja vanha
kirkko, jonka Pietari Suuri rakennutti
suomalaisesta puukirkosta ja jossa hänen ja Katariina I
vihkimisen kerrotaan tapahtuneen 1707. F. T.
Strelka (suom. Nuoli joki), Suomenlahteen
etelästä laskeva n. 25 km:n pituinen joki
Inkerinmaalla, alkaa Ropsun hovin seuduilta.
Streltsit (ven. slreljtsy), oikeastaan ampujat,
Iivana Julman 16:nuella vuosis. perustama henki
vartiaväki, joka sittemmin käsitti koko
vakinaisen jalkaväen, lukumäärältään joskus 40-50,000
miestä; tunnetut kurittomuudestaan ja
kapinallisuudestaan. minkä vuoksi Pietari I erään
kapinan jälkeen 1698 lakkautti koko s:n joukon.
Streng. 1. Adolf Voldemar S. (s. 1852),
yliopettaja, professori. Yliopp. 1868, fil. kand.
1873, fil. lis. 1886 (väitöskirja „De Cieeronis ad
Brutum epistolarum libro qui secundus
iuscribi-tur"), toiminut Helsingin suom. alkeisopiston
johtajana 1883-87, nimitetty 1888 latinan ja
kreikan kielten lehtoriksi ja 1891 yliopettajaksi
suom. normaalilyseoon, jonka rehtorina toiminut
1891-1908. Jäsenenä 1906 asetetussa
oppikoulu-komiteassa. Julkaissut alkeisoppikirjoja.
2. Werner O s v a 1 d S. (s. 1872), suom.
lääkäri; lääket. lis. 1900. saavutti
väitöskirjallaan „Experimentelle Untersuehungen iiber die
Ausscheidung der Bakterien durch die Nieren"
lääket. ja kirurgian tohtorin arvon 1902,
nimitettiin bakteriologian dosentiksi 1903 ja
bakterio-logian ja serologian ylim. professoriksi 1911.
S. on tutkinut toksiinien vaikutusta vereen ja
verta synnyttäviin elimiin. Hänen
julkaisuistaan mainittakoon vielä: „Studien iiber das
Ver-halteu des Rinderserums gegeniiber den Mikroben"
(1909) ja ..Die Konglutination und die Diagnose
der Syphilis" (1911). il. O B.
Strengbergin tupakkatehdas j-harjin]
(omistaja Ph. U. Strengberg & C:os
aktie-b o 1 a g) Pietarsaaressa on Suomen ja
Pohjoismaiden suurin sekä vanhin Suomen nykyään
toimivista tupakkatehtaista. Se on kehittynyt siitä
tupakkatehtaasta, jonka perustamisoikeuden 1762
saivat Pietarsaaren pormestari Lars Blom,
kauppiaat Anders Böckelman, Johan Steen nuor. ja
Niclas Malm. ja joka oli toinen Suomeen
perustettu tupakkatehdas (Turussa ensimäinen, per.
1731). Tehdas, joka 1764 vielä ei ollut
käynnissä, valmisti rullatupakkaa ja nuuskaa sekä
sittemmin myös kartuusitupakkaa kotimaisista
(Pietarsaaressa oli melkoiset tupakkaistutukset;
vasta 1869 lopetettiin kotimaisen tupakan käyttö
tehtaassa) ja ulkomaisista tupakanlehdistä.
V. 1767 valmistus oli 18.000 naulaa, 1773 23,785
naulaa ja 1803 34,280 naulaa; työväestön. 12
henkeä. V. 1842 liikkeen osuuksien enemmistö
joutui raatimies Philip Ulrik Strengbergille
(1805-72) sekä loput 1845 apteekkari Victor
Leonard Schaumanille (1822-72). Jonkun aikaa sei-
sonut tehdas pantiin kuntoon, ja työt aloitettiin
1845. Liike edistyi niin, että esim. työväestön
lukumäärä kasvoi 9:stä 1845 78:aan 1869;
viimein, v. vuosivaihto oli 242,400 mk. V. 1876
Strengbergin kuolinpesä myi 1j3 osan osuuksista
konsuli Otto A. Malmille (ks. t.) ja sam. v.
muodostivat osuuksien kolme omistajaa P h. U.
Strengberg & C:o nimisen yhtiön (pääoma
330,000 mk.), joka 1881 muutettiin o.-y:ksi; sen
alkuperäinen pääoma, 450,000 mk., on sittemmin
5 kertaa korotettu, viimeksi 1909 5,400,000 mk:aan.
Valmistus on tasaisesti kasvanut; vuosivaihto
si\ uutti 1888 1/2 milj. mk., ollen tällöin
538,600 mk., 1900 5,186,700 mk. ja 1914
8,209,100 mk. (lähes puolet koko maamme
tupakkateollisuuden valmistusarvosta). Valmistus oli jo
vuosisadan puolimaista käsittänyt sikarien
valmistusta ja 1870-luvulla oli ryhdytty
valmistamaan savukkeita (n. 400,000 kpl. keskimäärin
vuosittain 1870-74). V. 1886 järjestettiin
erikoinen savukeosasto ja seur. v. valmistettiin jo
3,5 milj. kpl. savukkeita. Sam. v. alkoi myöskin
sikarien ja nuuskan valmistus nopeasti kasvaa;
1886 sikareja oli valmistettu 0,8» milj. kpl.,
nuuskaa 4,800 kg, 1887 valmistus nousi l,i>s milj.
kpl :seen sikareja ja 24,300 kg:aan nuuskaa. V. 1890
valmistettiin savukkeita 8,o milj. kpl., sikareja
2,7 milj. kpl., nuuskaa 71.800 kg, purutupakkaa
18,400 kg, piipputupakkaa 2,600 laatikkoa; 1900
vastaavat luvut olivat: 179.s milj. kpl., 9,s milj.
kpl., 205.700 kg, 32,400 kg ja 7.800 laatikkoa;
1910: 290,7 milj. kpl., 17,9 milj. kpl., 336,700 kg,
47,000 kg, 13,000 laatikkoa. — Vv. 1897-1900
rakennettu n. s. „vanha tehdas", 1908-09 siihen
liitetty „uusi tehdas" muodostavat suurenmoisen
rakennusryhmän. — Valmistus jakaantuu savuke-,
sikaari-, kartuusi-, nuuska- ja
pikanelliosastoi-hin. Käyttövoimana v:sta 1902 sähkö. — V. 1880
työväestö oli n. 100 henkeä, 1890 180 henkeä,
1900 840 henkeä, 1910 1,371 henkeä ja 1914
1,013 henkeä (joista 874 naista). Työväestöllä
on tehtaalla suuri keittiö- ja ruokailurakennus.
— Sairaus-, hautaus- ja eläkerahastot (viimem :ssa
1911 305,800 mk.).
S. t:n tuotteiden, etenkin „Fennia"- ja
„Armiro"-savukkeiden erinomainen menekki
Ruotsissa aiheutti 1900 päätöksen perustaa sinne
haaratehtaan. Päätös toteutettiin 1903, jolloin
Hernösandissa avattiin tehdas Ph. U.
Strengberg & C:os A.-B., Jakobstad nimisen,
Ruotsissa rekisteröidyn toiminimen nimissä
(osakepääoma aluksi 36,000 kruunua, sitten 3 kertaa
korotettu, viimeksi 1914 2 milj. kruunuun).
Vv. 1906-08 rakennettiin ripeästi kehittyvälle
laitokselle mahtava, nelikerroksinen tehdasrakennus.
Savukevalmistus kasvoi kymmenessä v:ssa
suuremmaksi kuin kaikkien Ruotsin muiden
savuketehtaiden valmistus yhteensä. Kehityksen
keskeytti tupakkateollisuuden muuttaminen
valtio-monopoliksi 1915. — Paitsi Ruotsiin, perustettiin
lisäksi Norjaan. Kristiaaniaan ja Tanskaan.
Kööpenhaminaan haaratehtaat 1912. E. E. K.
Strengnäs ks. S t r ä n g n ä s.
Strepsiceros ks. Kuu d u.
Strepsiptera ks. Poimusiipiset.
Streptococcus ks. Streptokokki.
Streptokokki 1. streptococcus (kreik.
ntrepto’s = kierretty, väännetty, ketju, ja kokkoa
= pyöreä hedelmä), ketjukokki, helminauhan ta-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
