Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Strufva ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
89
Strufva—Struve
90
tähdätty salaliitto, iolu.n m. m. kuuluivat
kuninkaan äitipuoli Juliana Maria sekä
perintö-prinssi Fredrik. V. 1772 kuningas pakotettiin
antamaan suostumuksensa S:n, Brandtin ja
kuningattaren vangitsemiseen, ja molemmat
ensin-mainitut tuomittiin kuolemaan sekä mestattiin.
S:n kohtaloa on usean kerran käsitelty
kaunokirjalliseni m. m. A. Lundegärdin romaanissa
„S.". [Wittich, „S.".] O. R.
Strufva [strära] (ruots.), tippaleivos.
Strukel [-ii-], Mikael (s. 1851), insinööri,
opettaja ja teknillinen kirjailija, kotoisin
Itävallasta. suoritti insinööritutkinnon Wienin
teknillisessä korkeakoulussa, tuli 1879 Helsingin
Polytekuilliseen opistoon graafillisen statiikan
ja rautatierakennuksen opettajaksi ja 1880 tie-,
vesi- ja sillanrakennuksen opettajaksi. Opiston
muuttuessa Tekn. korkeakouluksi S. siirtyi
siihen sillanrakennuksen ja
rakennuskonstruktsio-nien statiikan professorina, erosi 1913
täysin-palvelleena. Hänen suorittamistaan
käytännöllisistä töistä mainittakoon piirustukset 80 m:n
pituiseen rautaiseen maantiesiltaan Oulujoen
Ammänhaaran yli. Julkaisuista mainittakoon
laaja saksankielinen oppikirja insinööritieteissä,
„Der Grundbau" (2:nen pain. 1906), „Der
Was-serbau" (I-IV 1900-04, 2:nen pain. I, 11 1906-08).
„Der Briiekenbau" (I, II 1911-13) sekä lisäksi
joukko kirjoitelmia ..Tekniska föreningens i
Finland förhandlingar"issa ja saks. tekn.
aikakauslehdissä.
Struktuuri (lat. structvfra < struere =
rakentaa), rakennustapa, rakenne.
Struma (turk. Karasu, vanhan ajan Strymon),
joki Balkanilla. Bulgaariassa ja Kreikassa,
lähtee Länsi-Bulgaariasta, Vitosa-vuoriston
länsirinteeltä, virtaa eteläistä pääsuuntaa yleensä ahtaassa
laaksossa, joka paikoin laajenee leveämmäksi
iKiistendilin, Dzumajan, Melnikin ja Sereksen
kaupunkien kohdalla), kulkee Sereksen kaupungin
alapuolella Takhynogöl nimisen kalarikkaan
järven (125 km2) halki, laskien pian senjälkeen
Kal-kidiken niemimaan itäpuolella olevaan
Orfani’n-lahteen: 330 km. — Saa oik. Strumitsa
nimisen lisäjoen. jonka laaksossa
suurvaltain-sodassa talvella 1915-16 oli kiivaita taisteluita
engl.-ransk. ja saks.-itäv.-unk.-bulgaar. joukkojen
välillä. Strumitsan varrella, viljavassa laaksossa,
Bulgaarian alueella on Strumitsan kaupunki
(10,000-15,000 as.), joka oli main. taisteluiden
piirissä. E. E. K.
Strumitsa ks. Struma.
Strusa /-«-/ (it.), silkkiäistoukan kotelokopan
kokongijätteet, joista valmistetaan haaskio- 1.
veistisilkkiä. Silkkilankaa kotelokopasta
kelatessa saadaan vain osa langasta eroamaan
raakasilkiksi, jotavastoin loppu on
pergamentti-maiseksi kovettunut. Tästä kotelokopan pohjasta,
s:sta, saadaan lanka vasta sen jälkeen kuin
lankaa sitova silkkiliima on käyttämällä
hajoi-tettu. vrt. Silkki. E. J. S.
Struthio ks. Strutsi.
Strutsi 1. k a m e 1 i k u r k i (Struthio camelus),
s:n heimoon (Struthionidae) sileälastaisten
joukossa kuuluva aro- ja erämaalintu. jalkojen
rakenteeseen nähden kaikista sileälastaisista ehkä
tyypillisin juoksulintu, varpaiden luku on nim.
vähentynyt 2:ksi ja niistä on sisempi erikoisen
voimakas ja vahvakynsinen; yleisistä ominai-
suuksista ks. muuten S i 1 e ä 1 a s t a i s e t. S:n
korkeus on n. 2,:, m, kaula ja jalat pitkät, ruu
mis vahva; täysikasvuisen koiraan paino n. 75
kg. Pää on pieni, litteä, nokka suora, leveähkö,
litteäkärkinen, silmät isot,, yläluomet ripsireunai
set. Kaula on tav. punertava, melkein paljas,
samoin vahvat jalat reiden yläosaa lukuunotta
matta. Muu ruumis on velttojen, koiraalla piki
mustien, naaraalla ruskeanharmaiden höyhenten
peittämä. Siivet verraten isot, mutta lentä
miscon aivan kelvottomat, pehmeä- ja
veltto-höyheniset; varsinaiset siipi- samoinkuin
pyrstö-sulat komeita, pitkiä, riippuvia, koiraalla lumi
valkeat, naaraalla harmahtavat. S. asustaa
Afrikan ja Lounais-Aasian aro- ja
erämaaseuduissa, missä vain vähänkin kasvillisuutta ja.
vettä on tavattavissa. Ravintona ovat kasvi
-aineet, mutta myös hyönteiset, pikku
selkärankaiset y. m. eläimet. Aistit, etenkin näkö, ovat
hyvin kehittyneet, henkiset kyvyt sen sijaan
alhaisella kannalla. Vaaran uhatessa s:t pakene
vat tavattoman nopeasti (voittavat hevosen, eivät
kuitenkaan yhtä kestäviä), ainakin enemmän
kuin 3 m pitkiä askelia ottaen, mutta voivat
myös puolustautua (esim. munia ja poikasia suo
jellessaan) voimakkain potkuin. Tav. s. elää
pienissä parvissa t. perheittäin (koiras ja 2-4 naa
rasta). Pesänä on syvennys maassa, munia naa
railla yhteensä n. 20-30; väriltään ne ovat kel
lanvalkeat, koko tietysti suurempi kuin millään
muulla linnulla, pituus 14-16, paksuus 11-13 cm.
I [automisesta näyttää koiras ainakin etupäässä
pitävän huolta. Vastasyntyneiden poikasten ihoa
peittävät piikkimäiset sarveismuodostukset,
sittemmin kehittyy samanlainen höyhenpeite kuin
naaraalla. — S. on kaikkialla (etupäässä
arvokkaiden sulkien vuoksi) innokkaan metsästyksen
esineenä. Liha on syötävää, samoin munat;
munankuoria alkuasukkaat käyttävät astioina.
Nykyään saadaan sulat pääasiassa kesytetyistä
s:ista, joita hoidetaan erityisissä s.-tarhoissa.
Kustakin linnusta saadaan vuosittain n. 30-40
sulkaa; sulkien otto tapahtuu joka 8:s kuukausi,
ne leikataan tällöin poikki läheltä ihoa ja tyngät
putoavat pian pois. S;n-sulkien tuotanto on suurin
Englannin Etelä-Afrikassa (arvo 1913 n. 75 milj.
mk.; 85% kokonaistuotannosta); nykyään
s:n-hoitoa harjoitetaan muissakin maanosissa,
enimmän Kaliforniassa. Myös Etelä- ja
Keski-Euroo-passa on pieniä s.-tarhoja, Ruotsissa tehty yritys
sensijaan epäonnistui. — Kuva liitteessä A f r
i-kan eläinkuntaa. — Afrikassa tavataan
2-3 muutakin, etupäässä värin suhteen poikkea
vaa s.-lajia (joku niistä on kenties vain
tavallisen s:n muunnos). (1. V-s.)
Strutsilinnut, nimitys, jota käytetään joko
koko sileälastaisten (ks. t.) linturyhmästä
tai, tavallisesti, vain strutsin heimosta
(Struthionidae), johon luetaan strutsin ja
n a n d u n (ks. n.) suvut.
Struuma (lat. struma) ks. Kaulakupu.
Struve /-«-/. 1. Friedrich Georg Wil
heim S. (1793-1864), saks.-ven. astronomi, 1813
Tarton observatorin astronomi. 1839 Pulkovan
observatorin johtaja. Toimi etenkin kaksoistähti
-astronomian alalla: „Catalogus novus stellarum
duplicium" (1827), „Mensurte micrometricæ
stellarum duplicium" (1837), ..Positiones mediæ stella
rum imprimis duplicium" (1852). Suuren ven.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
