Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Strömfelt ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
93
voon yhteiskunnalliseen elämään ja Runebergin
kodin hoitoon. 11. Kr-n.
Strömfelt, Otto Reinhold (1679-1740),
vapaaherra, virkamies; toimi sekä
oikeudenhoidon että hallinnon alalla; tuli 1719
Vesterbot-tenin ja sitten Kopparbergin läänin maaherraksi;
oli 1721 Ruotsin valtuutettuna Uudenkaupungin
rauhanneuvotteluissa; tuli 1723 kamarikollegin
presidentiksi, 1736 Svean hovioikeuden, 1743
Turun hovioikeuden presidentiksi. J. F.
Strömfors 1. ks. Ruotsinpyhtää. — 2.
Rautaruukki Ruotsinpyhtään pitäjässä, Kymijoen
läntisessä haarassa olevan Strömforsin kosken
(put.-kork. 3,« m, 720 hevosv. keskiveden aikana)
varrella. IVtjärven (ks. t.) säterin maalla (ruukin
alkuperäinen nimi Petjiirvi), n. 5 km meren
rannasta (jonne yksityinen kapearaiteinen rautatie),
mistä laivaliikenne Loviisaan (20 km S:sta
lounaiseen) ja Kotkaan. Ruukin perustamisluvan
sai 1698 kreivi Juhana Creutz. V. 1711 ruukki
paloi; v:sta 1745 sen rakensivat uudestaan
kauppias Jakob Forsell ja ruukinhoitaja Anders
Nohrström, joille Petjärven kartano ja
ruukin-oikeus olivat siirtyneet. V. 1749 ruukille
rakennettiin nippuvasara. V. 1783 Jakob Forsellin
poika Henrik Johan af Forselles osti
omistusoikeuden koko tehtaaseen ja sen tiluksiin. Hänellä,
hänen leskellään ja pojallaan se oli v:een 1876,
jolloin siirtyi jälkimäisen velkojille. Näiltä se
1S7S joutui ’..S. aktiebolag"ille. Tämän 1885
tehtyä vararikon se kaikkine tiloineen ja
laitoksi-neen (paitsi kankirautapajaa, jonka
vuosituotanto oli n. 2,000 kippuntaa, siihen kuului 5
naulavasaraa, teollisuuspaja, mylly, salia,
lohen-ja siiankalastusoikeus, hyvät metsät, liyvä
maanviljelys ja karjanhoito) 1886 siirtyi 595.000 mk:n
hinnasta Antti Ahlströmille, ollen nyk. Antti
Ahlström o.-y:llä. Ruukissa 1913 oli ahjotaonta-,
melloitus-, martini- ja valssilaitos, naula- ja
rautalankatelidas, karkea-, musta- ja
hienotae-paja, joiden työväestö yhteensä oli 22 henkeä ja
valmistusarvo 59,000 mk. Sahan vuotuinen
val-inistus on n. 5,000 standerttia. Maanviljelys ja
karjanhoito uudenaikaisella kannalla. Paitsi S:n
koskea S:lle kuuluvat Savukoski, Merikoski,
Suo-menkylänkoski sekä osa Kuuskoskea ja
Paasi-koskea.— Työväestö S:ssa ja kaikissa sen
laitoksissa ja tiloiila n. 600 henkeä (1914). E. E. K.
Strömma, maatila Kemiön kunnassa S:n
kanavan itärannalla (mannermaan puolella),
käsittää 2 tilaa (Kvarnbaekan rälssitalon ja
Ströms-hergin ratsutilan), yhteensä 2 manttaalia, n.
850 ha. Tiilitehdas. S., joka mainitaan jo 1434
ja joka keskiajan lopulla oli Fleming-suvulla,
kuului seur. vuosisadalla n. s. kustavilaisiin
perintötiloihin sekä sittemmin m. m.
Gyllenhjelm-ja De la Gardie-. Skalm-, Boije-, Kurck- ja
Oxen-stjerna-sukujen jäsenille: 1700-luvun alussa omisti
sen majuri Henrik Pilrot (k. 1738) ja viime
vuosisadalla Bremer- ja Kekoni-suvut. Nyk.
omistaja (1916, v : st a 1888) tilanomistaja K. A.
Wasastjerna. Tilan maalla on vanhoja
rautakaivok-sia (jälkiä 1740- ja 1840-luvuilla tehdyistä
kokeiluista). A. Es.
Strömman kanava ks. Kemiön virta.
Strömmer, Emmy Charlotta ks. Achté.
E. C.
Strömmingsbådan /-lö-J, loistomajakka
Merenkurkun eteläosassa Bergön ulkosaaristossa.
94
Nprrkallan kalliolla Vargödaggar-kareilla, n. 45
km länsilounaaseen Vaasasta, n. 28 km
eteläkaakkoon Merenkurkun (1. Norrskärin) majakalta,
näyttää vaihtumatonta punaista valoa; valaisu
matka 13,3 engl. penink.. valonkorkeus
vedenpinnasta 16 m, perustasta 13,«s m; valovoima
(Hefner-yksiköissä) 1,450. Rak. 1885. h. 11-nen.
Strömsbeck, valimo Petalahdella; sen rakensi
vat 1850 G. ja J. Hedberg. Lakkautettu jo 1859.
Strömsberg [-biirj], piispan virkatalo (2
manttaalia, 135 ha) Porvoon pitäjässä,
Porvoonjoen varrella 7 km Porvoon kaupungista
luoteeseen. Vesimylly. S. oli 1400- ja 1500-luvuilla
kuninkaankartano (n. s. Porvoon
kuninkaankartano, jonka pääpaikkana olivat aika-ajoin myös
Vanhamoision ja Anäsin tilat; S. nimi esiintyy
vasta 1600-luvun alussa). Kustaa Vaasan aikana
se oli Porvoon ja Pernajan, aika-ajoin myös Hei
singin ja Sipoon tahi Pyhtään pitäjät käsittävän
voutikunnan keskuksena. 1570-luvulla tila
annettiin Berndes-suvulle, jonka hallussa se oli v:een
1652. Myöhemmin sen omisti vapaaherra Gustaf
Posse (k. 1676; puoliso o. s. Berndes). S:u säteri
peruutettiin 1683 ja määrättiin 1723 Porvoon
piispain virkataloksi. — 1700 luvun lopulla kaup
pias E. J. Stràle perusti tilan maalle koski
voimalla käyvän verkatehtaan, joka lakkautettiin
1840. — Päärakennus 1700-luvulta. A. Es.
Strömsdal ks. Juankoski ja
Juan-telidas.
Strömsnäs ks. Y 1 i v e s i.
Strömstad
städj, kaupunki Etelä-Ruotsissa.
Göteborgs och Bohus Iän nimisen läänin [-pohjoisosassa, lähellä Norjan rajaa. Strömsån nimisen
joen suussa, Skagerrakin rannalla, Uddevallasta
lähtevän radan pohjoispäässä; 2,955 as. (1911).
— Ruotsin vanhimpia merikylpylöitä
(mutakyl-pyjä), käytännössä jo 1780-luvulla. Harjoitetaan
merenkulkua; satama erinomainen. Merikoulu. —
Vanha kalastuspaikka, korotettiin 1666
kauppalaksi, 1672 kaupungiksi, poltettiin sodassa 1676.
Kaarle XII linnoitti sen, Tordenskjöld
menestyksettä pommitti sitä 1717.
Strömsvik f-vik], allodisäteri Ahvenanmaalla
Finströmin pitäjässä lähellä kirkkoa, ollut
1500-luvun keskivaiheilta alkaen Gyllenflög-suvulla
sekä Svinhufvud-, Carpelan-, Philip-, Theet-,
Ridderstolpe-, Brummer-, von Hartmansdorff-,
Avellau- y. m. sukujen jäsenillä. Nyk. omistaja
(1916) maanviljelijä J. Isaksson. Ahvenanmaan
kansanopisto ynnä maamies- ja emäntäkoulut toi
mivat (v:sta 1898) tilan maalla (omalla, lahjoi
tetulla palstalla). A. Es.
Stsenja I. Stsenjatev, Daniil, ven.
sota-päällikkö, otti 15 :nnen vuosis. lopulla ja seur.
vuosis. alussa osaa useihin sotaretkiin piirittäen
m. m. 1495 Viipuria.
St. Thomas ks. Sankt Thomas 1.
Stuart /stjüøtJ, vanha skotl. suku
(anglonor-mannista alkuperää), josta on ollut useita
hallitsijoita Skotlannin ja Englannin valtaistuimilla.
Kahdennellatoista vuosis. suku sai perinnöllisen
valtiohovimestarin (steward) arvon, josta nimi.
Walter S. nai 1300-luvun alussa kuningas
Robert I .n Brucen tyttären; hänen poikansa
nousi Robert II:na Skotlannin valtaistuimelle
1371; tämän jälkeläinen Jaakko VI sai
Elisabetin kuoltua 1603 Englanninkin kruunun
(Jaakko I). S.-suvun sivuhaara oli Lennoxin
Strömfelt—Stuart
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
