Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Stuffi ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
97
Stuffi (saks. Stufe t. Sluffe), kivennäis- t.
vuorilajinäyte.
Stulilmann [sliil-J, Franz (s. 1863), saks.
eläintieteilijä ja Afrikan tutkija, läliti 1888
Berliinin tiedeakatemian avustamana eläint.
tutkimusmatkalle Itä-Afrikkaan, otti vapaaehtoisena
osaa arab.-kapinan kukistamiseen, jolloin
haavoittui vaarallisesti 1890, seurasi sitten Emin
pasaa sisämaahan, palasi 1892 rannikolle
mukanaan arvokkaita kartografisia ja luonnont.
kokoelmia. Lähti 1893 Saksan hallituksen toimesta
toistamiseen Itä-Afrikkaan, jossa otti osaa alueen
kartoitukseen, nimitettiin 1903 Amani’n
biol.-maataloudellisen opiston johtajaksi, 1908
vastaperustetun Hampurin siirtomaaopiston
pääsihteeriksi. Julkaissut: ..Zoologische Ergebnisse
ei-ner in die Küstengebiete von Ostafrika
unter-nommenen Reise" (1893), „Mit Emin Pascha ins
llerz von Afrika" (1894), „Beiträge zur
Kultur-geschichte von Ostafrika" (1909; sarjassa
..Deutseh-Ostafrika"). E. E. K.
Stuhlweissenburg ks. S z é k e s f e h é r v å r.
Stuhmsdorf [ètüms-], kylä Pohjois-Saksassa,
Länsi-Preussissa, Marienwerderin liallitusalueessa,
Danzigista eteläänpäin. — S:ssa Ruotsi ja Puola
1635 (Ranska välittäjänä) tekivät aselevon 26
v :ksi.
Stuhr [sturj, Peter Feddersen
(1787-1851), tanskalaissyntyinen saks. historian ja
uskontotieteen tutkija, synt. Flensburgissa, ylim.
prof. Berliinin yliopistossa 1826, julkaissut
joukon teoksia uskonto-, sivistys- ja valtiollisen
historian alalta. S. on ensimäinen, joka on
Saksassa pitänyt luentoja Kalevalasta ja suom.
mytologiasta (1848-50). Muinais-suomalaisten
uskontoa koskee hänen kirjoituksensa „über die
Bedeu-tung der finnischen Götternamen Jumala und
Ukko". [Finn.-ugr. Forscliungen I, Anz., siv. 61].
E. N. S.
Stukkatuuri ks. S t u k k i.
Stukki (it. stucco), eri kipsilajeista (myös
kalkista) ja erinäisistä lisäaineista tehty seos
seinä- ja kattopintojen viimeistelevää peittämistä
sekä ornamenttien valmistamista varten.
Erilaisia pinta-s:ja: s.-rappaus, joka tehdään
tavalliselle kalkkirappauspohjalie kipsistä tai
kalkista tav. mukaansekoittamalla hienoja
mar-morisiruja; s.-m a r m o r i, kiiltopintainen s.,
joka aikaansaadaan erivärisiä maaväreillä
värjättyjä kipsiseoksia yhteensotkemalla siten,
että seoksen leikkauspinnat värikuvioineen
muistuttavat marmoria, porfyyriä y. m.
Leikkeleet levitetään kosteina muuripintaan karkealle
kalkkirappauspohjalie, raavitaan sileäksi ja
kui-vettuaan kiillotetaan, aluksi karkeilla, lopuksi
hienoilla kivillä. Tätä tekotapaa on
italialaisten ammattimiesten avulla käytetty m. m.
Helsingin yliopiston kirjastorakennuksen pylväissä;
stucco 1 u s t r o, myöskin kiiltopintainen s.,
joka tehdään siten, että karkealle
kalkkirappauspohjalie levitetään ohut kerros (joskus useampi
kerros) s.-seosta, joka sitten tasoitetaan. Pinnan
ollessa vielä kosteana, maalataan sille aiotut
kuviot freskojen tapaan, jonka jälkeen pinta
kiillotetaan kuumilla raudoilla. Esimerkkeinä
tällaisesta tekotavasta ovat m. m. Pompeji’n monet
seinämaalaukset.
S.-ornamentit tehdään joko kipsivalelmina
(kipsistukki), jotka valmiina kiinnitetään
4. IX. Painettu »/,„ 16.
98
paikalleen tai valmistetaan ornamentti käsin
suoraan muuripinnalle, jolloin
kalkkirappaus-alustaan ensin tehdään ornamentin päämuodot
ja hienot erikoiskohdat muovaillaan käsin
rnar-morijauheen sekaisella s.-laastilla.
S:n käytäntö on ollut tunnettu ammoisista
ajoista, llerodotoksen mukaan etiopialaiset
ympäröivät kuolleiden ruumiit kauniisti maalatulla
s:lla; egyptiläiset käyttivät ornamentiikkaa
varten s:ia; kreikkalaiset olivat hyvin taitavia
s.-työn (stukkatuuri n) tekijöitä: temppelit,
jotka eivät olleet marmorista, tehtiin usein sekä
uiko- että sisäpuolisesti s:sta; roomalaisten
tiedetään käyttäneen eräänlaista kalkki-s:ia (opus
albarium et tnarmoratum t. corollarium)-,
arabialaisessa rakennustaiteessa s :11a oli suuri
käytäntö; keskiaikana taito valmistaa s:ia eritoten
kipsistä jäi unohduksiin, mutta keksittiin
uudestaan v:n 1300 vaiheilla ja se kehittyi renesanssin
aikana huomattavaan täydellisyyteen (esim. s.-työt
Vatikaanissa); barokin ja rokokon aikana s:n
käyttö Italiasta käsin levisi laajalti muuhun
Eurooppaan; nykypäivinäkin on s :11a yhä suuri
käytäntö. K. S. K.
Stukkimarmori ks. Stukki.
Stumm [st-], Karl (1836-1901), saks.
liikemies ja politikko, omisti suuret
raudanvalmistus-laitokset Länsi-Saksassa ja oli Saksan rikkaimpia
miehiä; piti hyvää huolta työmiehistään, mutta
vastusti kiihkeästi ammattiyhdistyksiä ja
sosialistista työväenliikettä. S. oli Saksan
valtiopäiväin jäsenenä 1867-81 ja uudelleen v :sta 1889;
tuli 1882 herrainhuoneen jäseneksi. Hän oli
valtiollisellakin alalla vaikutusvaltainen mies
(tunnettu pilkkanimellä „kuningas S."). J. F.
Stumpf [st-], Karl (s. 1S48), saks.
sielutieteillä ja filosofi, synt. Wiesentheidissä
Luoteis-Baierissa, opiskeli ensiksi katolista
jumaluusoppia Würzburgissa, sitten filosofiaa ja
luonnontieteitä, tuli 1873 filosofian professoriksi
Würz-burgiin, 1879 Praagiin, 1884 Halleen, 1889
Müncheniin ja 1894 Berliiniin. S. on
perusteellisesti tutkinut erittäinkin kuuloaistimuksien
psykologiaa ja sillä alalla julkaissut m. m.
2-osaisen, mutta kuitenkin keskeneräiseksi
jääneen teoksen ,,Tonpsychologie" (1883-90);
sitäpaitsi useita pienempiä filosofisia teoksia.
A. Gr.
Stundistit (saks. Stunde = hetki, hartaushetki),
Etelä-Venäjällä v:n 1862 jälkeen syntyneen
evankelisen liikkeen kannattajat. Liike sai alkunsa
saks. siirtolasta Rohrbachista, jonka
reformee-rattu pastori Bohnekæmper alkoi jo 1820-luvulla
kutsua myöskin ven. työmiehiä evankelisiin
hartauskokouksiin. Tämän pojan ja seuraajan Karl
Bohnekæmperiu aikana tapa sai varsinaisen
käännyttämisen luonteen. 1870-luvulla liike levisi
koko Etelä-Venäjälle, niin että kokonaisia kyliä
oli sen vallassa, ja seur. vuosikymmenellä s:eja
oli jo monissa paikoin sisäkuvernementeissakin.
S. järjestyivät liittymällä baptisteihin, jotka
1879 tunnustettiin Venäjällä oikeutetuksi
uskontokunnaksi. Jo 1880-luvulla oli s :11a baptistien
kanssa yhteisiä rukoushuoneita ja
hartauskokouksia. V. 1905 annetun
uskonvapausjulis-tuksen jälkeen baptistit ovat perustaneet
saarnaajaseminaareja, pitäneet yleisiä kokouksia
j. n. e. Tunnustus on puhtaasti evankelinen,
i Erityisenä ryhmänä pysyneet s., joita sanotaan
Stuffi—Stundistit
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
