Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sture ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has been proofread at least once.
(diff)
(history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång.
(skillnad)
(historik)
103
Sturenkronikat—Stuttgart
104
vangittiin samalla kuin isä ja veljet, vietiin
Upsalaan ja murhattiin siellä. K. O. L.
Sturenkronikat /s/M-/ (ks. Kronikka).
Tätä nimitystä käytetään n. s. Kaarlenkronikan
Ioppusointuisista jatkoesityksistä, jotka käsittävät
Ruotsin historian vv. 1452-1520. Ne ovat
asiallisuuden ja tyylin puolesta Kaarlenkronikkaa
paljon heikommat; yhteisenä piirteenä niissä on
tanskalaisviha ja isänmaallinen mieli.
Klemming on julkaissut ne kokoelmassa „Svenska
medeltidens rimkrönikor” (3:s osa, 1867-68).
J. F.
Sturlason, Snorre ks. Snorre
Sturlason.
Stunn, Jacques Charles François
(1803-55), ransk. matemaatikko, synt.
Genèvessä, muutti 1825 Pariisiin. Aluksi S.
suoritti tieteellisen työnsä yhdessä Colladon’in
kanssa. He voittivat nesteiden puristuvaisuutta
käsittelevällä kilpakirjoituksella Académie des
sciences’in asettaman palkinnon (1827) ja
määräsivät tunnetulla Genèven-järvessä tehdyllä
kokeella äänen edentymisnopeuden vedessä. V.
1829 S. keksi kuuluisan väittämän
numeroyhtälöiden kahden määrätyn lukuarvon välillä
olevien reaalijuurien lukumäärästä. S. tuli 1830
Collège Rollin’in professoriksi, 1836 Académie
des sciences’in jäseneksi, 1840 L’école
polytechnique’n matematiikan ja mekaniikan professoriksi
ja sam. v. mekaniikan professoriksi Sorbonneen.
— S. on julkaissut mielenkiintoisia
differentsiaaliyhtälöitä, algebraa, geometriaa,
mekaniikkaa, ääni- ja valo-oppia käsitteleviä esityksiä
ransk. aikakauskirjoissa („Comptes rendus”,
„Journal de Lionville”, „Bulletin des sciences”
y. m.). S:n oppikirjat „Cours d’analyse”
(1857-63) ja „Cours de mécanique” (1861) ovat olleet
laajalti käytännössä (Suomessakin). U. S:n.
Sturm und Drang-kausi [št- unt draŋ-]
(saks.), „myrsky- ja kiihkokausi”, Max
Klingerin „Sturm und Drang” nimisen näytelmän
mukaan nimensä saanut aikakausi Saksan
kirjallisuudessa (ks. Saksan kieli ja
kirjallisuus, palsta 625).
Sturnus ks. Kottarainen.
Sturt [stSt], Charles (1795-1869), engl.
Austraalian tutkija, upseeri, löysi tutkimusretkellään
Sisä-Austraaliassa 1828 Darlingin ja 1829
Murrayn, yritti 1844-45 etelästä käsin tunkeutua
halki mantereen, mutta oli pakotettu puolitiessä
palaamaan takaisin kestettyään uskomattomia
ponnistuksia. Matkallaan hän löysi Cooper
creek-joen. Julkaissut: „Two explorations into the
interior of Southern Australia” (1833),
„Narrative of an expedition into Central Australia”
(1848).
Sturzen-Becker [sturtsen-bekker], Oskar
Patrik (1811-69), salanimi Orvar Odd,
ruots. runoilija. Toimi aluksi
sanomalehtimiehenä kirjoittaen „Aftonbladet”iin etupäässä
pieniä novelleja ja kevyitä katsauksia, joista
varsinkin „Memoarer öfver den förflutna veckan”
miellyttivät yleisöä. Julkaistuaan
matkamuistelmansa Saksasta ja Ranskasta nimellä „En
utflygt ur boet” (1842) hän herätti huomiota
teoksillaan „Med en bit krita” (1841), „Med en
bit blyerts” (1842), „Ur Stockholmslifvet” (1844),
joissa hän taitavasti kuvaa pääkaupungin
elämää ja erilaisia tyyppejä. Sensijaan hänen
runoelmansa „Stormfoglarna” (1838), „Bellman i
Mariefred” (1842), „Min fattiga sångmö” (1844),
kokoelma ivallisia, valtiollisia runoja, eivät
saavuttaneet suosiota. — S. oleskeli kauan aikaa
Kööpenhaminassa ja oli innokas skandinaavisen
yhtenäisyysajatuksen puolustaja. Tätä
kysymystä hän pohti useissa teoksissaan sekä
toimittamissaan aikakauskirjoissa ja
sanomalehdissä. Myöskin kirjallisuushistoriallisia
tutkielmia S. on julkaissut, esim. „Den nyare svenska
skönlitteraturen och tidningspressen” (1845) ja
„Grupper och personager från i går” (1861).
Vanhoilla päivillään, julkaistessaan kootut
teoksensa „Samlade arbeten” (5 nid., 1861-62) ja
„Samlade ax” (1868), S. saavutti mainetta myös
runoilijana, voittaen varsinkin nuorison suosion.
S. on monipuolisimpia kirjailijoita, mitä
Ruotsissa on ollut. H. Kr-n.
Stuteria (saks. Stuterei < Stute = tamma),
hevossiittola.
Stuttgart [št-], kaupunki Etelä-Saksassa,
Württembergin kuningaskunnan kaunis
pääkaupunki, viehättävässä, terveellisessä,
viinitarhojen ja huviloiden ympäröimässä, enimmäkseen
katetun Nesenbach nimisen puron (Neckarin
lisäjoki vas.) kattilanmuotoisesti levinneessä
laaksossa, Neckarin varrella 245 m yl. merenp.,
monen tärkeän radan risteyksessä;
esikaupunkeineen (Berg, Kannstatt l. Cannstatt, joka
liitettiin S:iin 1904, Gablenburg, Gaisburg, Heslach,
Ostheim, Untertürkheim, Wangen) 286,218 as.
(1910; 1905: 249,286 as., joista 203,045
evankelista, 40,024 katolista ja 3,895 juutalaista). —
S:n jakaa idästä länteen kulkeva Königsstrasse
(yli 1 km) ja sen jatkona oleva Marienstrasse
pohjoisessa olevaan yläkaupunkiin ja eteläiseen
ala-kaupunkiin, jossa S:n pääosa ja harvat
vanhemmat rakennukset ovat. Muuten S. on läpeensä
uudenaikaisesti rakennettu (paljon käytetty
rene-sanssikauden tyyliä).-—Paljon puistoja ja toreja:
Schlossplatz (jossa 34 m korkea, 1841 pystytetty
riemujuhlapatsas), Alter Schlossplatz
(Thorvaldsenin muovailema Schillerin kuvapatsas),
Karlsplatz (keisari Vilhelm I:n ratsastajapatsas),
Planie, Dorotheenplatz, Bismarckplatz,
Hegelplatz, yli 3 km pitkä Schlossgarten-puisto
(useita kuvanveistosryhmiä),
Silberburggarten-puisto, Stadtgarten-puisto, Planie-puisto
(Bismarckin ja Moltken rintakuvat) y. m. Yli 30
kirkkoa (joista n. 20 evank.) : Stiftskirche
(1436-1531), Leonhardskirehe (1470-91), Hospitalkirche
(1471-93; m. m. Reuchlinin hauta),
Johanniskirche (1865-76), varusväenkirkko (1879),
Marienkirche (1873-79), synagoga (1860). Muita
rakennuksia: uusi kunink. linna (1746-1807),
vanha kunink. linna (1500-luvulta; pihalla kreivi
Eberhard Parrakkaan patsas), Königsbau
niminen rakennus (1856-60), n. s. akatemia (uuden
linnan yhteydessä; ennen siellä oli Karlsschule
niminen oppilaitos, jossa Schiller kävi koulua),
hoviteatteri (rak. palaneen tilalle 1902),
oikeuspalatsi, Wilhelmspalast, kruununprinssin palatsi,
uusi postitalo, keskusrautatieasema, kunink.
tallit (kaikki ylläm. Schlossplatzin äärellä tai sen
läheisyydessä), Königin Olga-Bau (1893-95).
LandesgeWerbemuseum (1890-96), kaupungintalo
(valmis 1905), Neckarin yli vievä König
Karlsbrücke, kylpylärakennus puistoineen, jossa
kuningas Vilhelm I:n ratsastajapatsas (Kann-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
