Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Stålberg ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
111
Stäkeholni—Suakin
112
vasti voitti Sigismundin sotajoukot taistelussa,
jonka jälkeen Sigifimundin täytyi suostua
herttuan sanelemiin sopimusehtoihin ja lähteä
Ruotsista. K. G.
Stäkeholm /stSkeho’lm], entinen linna ja
siihen kuuluva lääni koillisessa Smålandissa; tuli
1562 yhdessä Vestervikin kaupungin kera kreivi
kunnaksi Sture-suvuile, ja sen sammuttua 1616
Königsmarkeillo. K. G.
Stäket [stè-J, oikeastaan A 1 m a r e s t ii k, luja
linna Ruotsin Uplannissa Mälar-järven erään
salmen rannalla; oli 1440-1517 Upsalan
arkkipiispojen hallussa ja heidän maallisen valtansa
tukena. Viimein, v. se pitkällisen piirityksen
jälkeen valloitettiin Kustaa Trollelta ja
hävitettiin Arbogan valtiopäiväin päätöksestä
perustuk-siansa myöten. E. G.
Stäket ks. Saltsjöbaden.
Stöcker [stökar], Christian Adolf
(1835-1909), saks. pappi ja sosiaalipolitikko, oli
1874-90 hovisaarnaajana Berliinissä. S. perusti
1878 kristillis-sosiaalisen työväenpuolueen, jonka
tarkoituksena oli positiivisilla reformeilla
vastustaa sosiaalidemokratian leviämistä, 1890
evankelis-sosiaalisen kongressin ja 1897 vapaan
kristillis-sosiaalisen konferenssin; valittiin ensi
kerran Saksan valtiopäiville 1880; julkaisi
vsta 1892 lehteä ,,Die deutsche evangelische
Kirehenzeitung"; tunnettu myöskin kiihkeänä
antisemiittinä, vrt. Kristillinen
sosialismi.
Stöckliardt [stökhärtj, Julius Adolf
(1809-86), saks. kemisti, prof. Tharandtissa, oli etevä
kemian oppien kansantajuinen esittäjä. Hänen
teoksistaan on tunnetuin „Schule der Chemie"
(l:nen pain. 1846, 19:s pain. 1881), jokaon
käännetty useimpiin sivistyskieliin (suomeksi 1864:
„Kemian-oppi aloittelijoille". Suom. J. Krohn).
Edv. Hj.
Stökiömetria, oppi niistä painosuhteista, joissa
alkuaineet keskenään yhtyvät ja jotka
perustuvat niiden atomipainoihin (ks. Atomipaino),
sekä tämän opin käyttäminen kem. laskuihin.
S:n varsinainen perustaja oli J. B. Richter
(ks. t.). Edv. Bj.
Stölzel /stöltsal], Adolf (s. 1831), saks.
lainoppinut, tuli 1873 ministeriaalineuvokseksi
Berliiniin, 1887 kunniaprofessoriksi Berliinin
yliopistoon; teoksia „Schulung ftir die zivilistische
Praxis" (1894, 1897), „Rechtslehre und
Recht-spreehung" (1899), „Die Entwickelung des
gelehrten Riehtertums in deutsehen Territorien"
(1872), ,,Die Entwickelung der gelehrten
Reclit-sprechung" (1901, 1910), „Brandenburg-Preussens
Reehtsverwaltung und Reehtsverfassung" (1888).
J. F.
Störk /St-], Felix (s. 1851), saks.
oikeusoppinut, v:sta 1882 professorina Greifswaldissa;
teoksia; ,,Option und Plebiszit bei Eroberungen
und Gebietszessionen" (1879), ,,Das
verfassungs-mässige Verhältniss des Abgeordneten zur
Wähler-seliaft" (1881), „Handbuch der deutsehen
Ver-fassungen" (1884), „Der staatsbürgerliche
Unter-richt" (1893); kansainvälisen oikeuden laitoksen
jäsen v:sta 1888; julkaissut v:sta 1886 (yhdessä
Labandin kanssa) aikakauskirjaa ,,Archiv für
öffentiiches Reclit". J. F.
Störtebeker, Klaus (k. 1401),
merirosvo-päällikkö, johti niitä vitaaliveljesten (ks. t.)
joukkoja, jotka harjoittivat ammattiansa
Pohjanmerellä. Vihdoin Hampurin porvarit
meritaistelussa Helgolandin luona 1401 voittivat merirosvot
ottaen niistä 70, muiden muassa heidän
päämiehensä, S:n ja Wichmannin, vangiksi ja kuljettaen
heidät Hampuriin, jossa kaikki muille
pelottavaksi esimerkiksi mestattiin. K. G.
Stössel, A n at oiij Mihajlovits
(1848-1914), ven. kenraali, tuli upseeriksi 1866,
kenraaliluutnantiksi 1901 otettuaan 1900 osaa Tientsinin
auttamiseen. V. 1903 S. nimitettiin Port Arthurin
komentajaksi. Japanin sodan aikana hän johti
Port Arthurin ja sen lähiseutujen puolustusta,
mutta osoitti Kintsun taisteluista lähtien niin
vähän tarpioa, että ylipäällikkö Kuropatkin jo
kesäk. 1904 antoi hänelle käskyn luovuttaa
päällikkyyden kenraali Smirnoville. S. ei kuitenkaan
totellut tätä käskyä, ja se urhea vastarinta, jota
Port Arthurissa ensin tehtiin, luettiin syyttä
S :n ansioksi sekä ulkomailla että Venäjällä, missä
hänet sodan loputtua otettiin vastaan suurilla
kunnianosoituksilla. Mutta asian todellinen laita
tuli pian ilmi. S. pantiin syytteeseen Port
Arthurin antautumisen johdosta ja tuomittiin
1908 kuolemaan ,,vallan käyttämättömyydestä ja
kurinpitorikoksesta"; sai kuitenkin täydellisen
armahduksen jo 1909. J. F.
Suaanit ks. C h o u a n s.
Suada [svä-] (lat., < suädPre = suostuttaa),
mielen suostuttamisen jumalatar (ks. P e i t h o) ;
myös puhelahja, puheliaisuus.
Suæda, k i 1 o k k i, savikkakasveiliin kuuluva
1-vuotinen, kalju, matala ruoho, jolla on
puolilie-reät, sinivihreät lehdet ja vihreät kukat. Ainoa
lajimme, merenrantakilokki (S.
mari-timaj, kasvaa hyvin harvinaisena merenrannoilla
ja eräillä lastauspaikoilla. E. L.
Sualieli (vasuaheli, swahili; < arab. sahil =
rannikko), sekakansa Itä-Afrikassa, Saksan
Itä-Afrikan, Englannin Itä-Afrikan ja
Etelä-Somalian rannikolla sekä Sansibarissa ja lähisaarilla,
syntynyt aikojen kuluessa arabialaisten,
ran-nikkoneekereiden ja sisämaasta tuotujen
neekeriorjien sekoituksesta. S:t ovat yleensä
voimakasrakenteisia, mutta muuten tapaa kaikkia
tyyppejä täysverisestä neekeristä puhtaaseen
seemiläiseen. Arabialaisilta perittyjä ominaisuuksia
ovat tarmokkuus ja kyvykkäisyys, joiden nojalla
he ovat saaneet hyvin suuren merkityksen
Itä-Afrikan kaupan ja elinkeinojen kehityksessä;
välttämättömiksi he ovat käyneet viime vuosis.
puolimaista asti karavaanien kantajina ja
sotureina. Heidän kielensä (runko bantukieltä, johon
on liittynyt arab., int., pers., engl., portug. ja
saks. lainoja) on Afrikan laajimmin levinneitä
kauppakieliä (sitä käsittelevät useat tutkijat,
Daull, Steere, Krapf, Seidel, Raddatz, Shaw,
De-launay y. m.). — S:eja lienee n. 1 milj:n
paikkeilla. ’ E. E. E.
Suakin (Sanakin, Suakim, Sawakin),
linnoitettu ja maanpuolelta korallimuurin ympäröimä
kaupunki Koillis-Afrikassa, engl.-egypt.
Sudanissa, Port-Sudanin-Berberin radalta lähtevän
haararadan päässä, Punaisen-meren
länsirannikolla, korallisaarella 2 km pitkän, suojaisen
satamalahden rannalla, jonne johtaa 4 km pitkä,
ahdas ja mutkitteleva väylä; 10,500 as. (1905).
— Tullitalo, hallintorakennus, useita
kolmikerroksisia, valkoisesta korallista rak. rakennuksia;
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
