- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 9. Stambulov-Työaika /
125-126

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sudenkuoppa ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has been proofread at least once. (diff) (history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång. (skillnad) (historik)

125

Sudenkuoppa—Sue

Agrionidæ, tytönkorenuot, pienimmät s., hentoja,
siroja lajeja, lentelevät etenkin rantakasvien
lomassa, sukuja
Lestes, Agrion,
Enallagma (kuva 2),
Erythromma
(molemmat viimem. usein
Ajrion-sukuun luetut)
y. m. — II.
Anisoptera, ominaista m. m.,
että siivet ovat
levossa vaakasuorasti
sivuille
suuntautuneet. Heimo
Æschnidæ, sukuja Æschna, ukonkorento; isoja, komeita
lajeja, yleisimmät Æ. grandis ja Æ. juncca
(kuva 3), joiden pituus on n. 7 cm, Gomphus
(usein omaksi heimoksi erotettu) y. m. Heimo
Libellulidæ, sukuja: Cordulia, vihreitä,
metallinkiiltoisia, kauniita lajeja, I.ibellula, jonka laji
L. quadrimaculata (kuva 4) on meillä hyvin
yleinen, vaeltaa joskus suurin joukoin
(meilläkin huomattu), Leucorrhinia (L. dubia, L.
rubigunda, L. caudalis y. m.), Sympetrum,
yleisimmät lajit S. danæ ja S. flaveolum, y. m.
[E. Hisinger, „Bidrag till kännedomen om
Finlands Libellulider” (1861); Y. Sjöstedt, „Odonata”
(Svensk insektfauna 3: I, 1902); II. Tümpel, „Die
Geradflügler Mitteleuropas” (1907); E. Ris,
„Odonata” (Süsswasserfauna Deutschlands, 9, 1909).]

I. V-s.

Sudenkuoppa ks. Metsästys.

Sudenmarja (Paris
quadrifolius),
liljakasveihin kuuluva,
pienenpuoleinen, juurakollinen
ruoho, jonka maanpäällisen
varren, vanan, tyvellä on
pieni alalehti ja latvassa
kukan alla kehässä 4
(3-6) isoa vastapuikean
soikeaa t. suikeaa
suojuslehteä. Kukka yksi
ainoa, kellanvihreä,
4-lukuinen. Marja sinimusta,
myrkyllinen. S. on
yleinen t. jokseenkin
yleinen koko maassa
lehdoissa ja lehtomaisilla
paikoilla. K. L.

Sudennälkä (bulimia),
sairaloinen näläntunne,
jollainen esiintyy
muutamissa hermoston häiriöissä, esim.
neurasteniassa ja hysteriassa, ynnä joissakuissa
ruuansulatuselimien taudeissa, mahalaukun
kroonillisessa katarrissa, sisälmysmatojen aiheuttamana
j. n. e. vrt. Nälkä.

Sudermann [zü-], H e r m a n n (s. 1857), saks.
kirjailija, kotoisin Matzickenista Itä-Preussista,
polveutui vanhasta holl. mennoniittiperheestä.
S. harjoitti vv. 1875-79 historiallisia,
kirjallisuus- ja kielitieteellisiä opinnoita Königsbergin ja
Berliinin yliopistoissa, oli jonkun aikaa
sanomalehtimiehenä ja kotiopettajana, mutta antautui sitten
yksinomaan kirjailijan uralle. Julkaistuaan aluksi
joukon vähäpätöisiä novelleja ja näytelmiä S.
saavutti loistavan menestyksen naturalistisella
draamallaan „Die Ehre” (1888; esitetty suom.

„Kunnia”), kohoten aikansa kirjailijoiden
eturiviin. S:n seur. näytelmällä „Sodoms Ende”
(1890) ei ollut onnea,
mutta sitä suuremman
voiton hän saavutti
kappaleellaan „Heimat” (1893;
esitetty suom.: „Koti”),
jonka menestys koti- ja
ulkomaalla oli melkein
ennen kuulumaton. Muista
S:n näytelmistä
mainittakoon „Die
Schmetterlings-schlacht” (1894; esitetty
suom.: „Perhostaistelu”);
„Das Gluck im Winkel”
(1895; esitetty suom.:
„Onnen sopukka”), „Johannes” (1898; esitetty
suom.), „Johannisfeuer”
(1899; esitetty suom.:
„Juhannustulet”), joka teknillisesti on S;n
parhaita saavutuksia, „Es lebe das Leben” (1902),
huvinäytelmä „Sturmgeselle Sokrates” (1903)
sekä „Stein unter Steinen” (1905). S:n
varsinainen merkitys on näytelmäkirjallisuuden alalla.
Mutta myöskin kertojana hän on saanut osakseen
suurta menestystä, ja muutamat hänen
romaaneistaan ovat saavuttaneet hämmästyttävän
menekin. Niistä mainittakoon „Frau Sorge”
(1888; suom. „Surutar”), joka on taiteellisesti
yhtenäisin S:n romaaneista, „Der Katzensteg”
(1890; suom. „Kissanporras”), „Es war” (1894);
lisäksi hän on julkaissut muutamia
novellikokoelmia. Teoksissaan S. käsittelee
yhteiskunnallisia varjopuolia ja paljastaa häikäilemättömällä
realismilla ympäristönsä paheita. S:n
kirjallinen tuotanto on melkoisen epätasaista. Hänen
näytelmänsä ovat usein taiturimaisia, mutta
sisäisesti epäkypsiä. Aiheiltaan ne ovat
mielenkiintoisia, mutta niissä on jotakin
hermostunutta, levotonta ja kiirehtivää; S. tavoitteleekin
enimmäkseen vain hetkellisen vaikutuksen
aikaansaamista. Hänen teoksissaan on usein raakoja ja
karkeita, rumia ja sairaaloisia piirteitä, jotka
loukkaavat kauneusaistia. S:n ansiot ovat
etupäässä ulkonaista teknillistä laatua. Mutta hänellä
on myös runollista lennokkuutta, todellista
tunnetta, teräviä sielullisia sekä ulkopuolisia
havainnolta. [Brandes, „Menschen u. Werke” (3:s pain.
1900); Litzmann, „Das deutsche Drama” (4;s
pain. 1897) ; Meyer. „Die deutsche Literatur d. 19.
Jh.” (3 :s pain. 1906); Bulthaupt, „Dramaturgie
des Sehauspiels”, IV :s nid. (5:s pain. 1907);
Ka-werau, „Hermann S.” (2:nen pain. 1899).]

E. W-s.

Sudor [-ū-] (lat.), hiki.

Sudorifera (lat.), hikoilemista edistävät aineet,
diaforeettiset aineet.

Sudra (sanskr. çudra), intialaisten neljäs kasti,
johon alk. luettiin kaikki maan tummaihoiset
alkuasukkaat. E. K-a.

Sudraka (Çūdraka), Mritšhakatikä nimisen
int. näytelmän tekijäksi sanottu kuningas, joka
lienee ollut todellisen tekijän suosija, ks. Intian kielet ja kirjallisuus, palsta 1029.

K. T-t.

Sue [sy], Eugène (oik. Marie Joseph)
(1804-57), ransk. romaaninkirjoittaja, syntyi
Pariisissa, jossa hänen isänsä oli lääkärinä. Hän

Kuva 4. Libeltula quadrimaculata
(SH) (koiras).

(S.H.) Sudenmarja.

Hermann Sudermann.

(S H >

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Tue Dec 12 03:30:16 2023 (aronsson) (diff) (history) (download) << Previous Next >>
https://runeberg.org/tieto/9/0075.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free