Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Suggestioni ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
133
tai asianajaja esittää siinä muodossa, ottä
riitapuoli tai syytetty helposti johtuu vastaamaan
haluttuun suuntaan. El. K.
Suggestioni (ks. Suggeroida),
mieleen-johdatus, luulottelu: välittömästi omaksuttu
mielikuva 1. ajatus, joka on siinä määrässä
tunteen värittämä tai yliarvoinen, että se riistää
itsenäisen harkintakyvyn. S. on peräisin joko
toisesta henkilöstä (vieras-s.) tai syntyy
henkilössä itsessään (auto- 1. itse-s.). Kaikkein
selvimmin esiintyy sen luonne ja vaikutus
hypnoosissa (ks. t.). — Jokapäiväisessä elämässä
nähdään usein, että aistimukset synnyttävät
tunne-ilmauksia (syöpäläisten näkeminen esim.
kutkuamista) ja että tunteet (kuten pelko, nälkä y. m.)
aiheuttavat mielijohteita ja ajatusylitvmiä. Paljon
vilkkaampana tavataan tällainen vuorovaikutus
hypnoottisessa tilassa olevassa henkilössä. Jos
esim. hänen kätensä asetetaan ristiin, niin
johtuvat hänen ajatuksensa välittömästi
rukoilemiseen ja hänen kasvonsa saavat tämän mukaisen,
hartautta osoittavan ilmeen. Jos sanotaan
vaaran häntä uhkaavan, niin hän tulee pelokkaan
näköiseksi ja etsii itselleen suojaa. Kun
uskotellaan hänen käsivartensa olevan halvautuneen,
niin hän on kykenemätön sitä liikuttamaan j. n. e.
Hypnotisoidussa henkilössä johtuvat näin vieraat
ja omat mielikuvat toinen toisistaan, joten
hänessä siis tapahtuu samalla kertaa vieras- ja
itse-s. — Hypnoosissa voi s:lla synnyttää
harha-aistimuksia, jotka menevät joko positiiviseen tai
negatiiviseen suuntaan (vrt. Hypnotismi).
— On väitetty, mutta vastaiseksi ei ole
tieteellisen varmasti toteennäytetty, että s:n avulla
voitaisiin aikaansaada vasomotorisia ilmiöitä, kuten
vesirakkoja ja paikallista ihon turvotusta.
Hypnoottisen suggeroimisen avulla onnistutaan
monesti poistamaan hermostollisia häiriöitä,
varsinkin sellaisia, jotka ovat itse-s:n synnyttämiä,
mutta paraneminen ei aina ole pysyvää laatua.
Viime aikoina on tässä tarkoituksessa ruvettu
yhä enemmän käyttämään aivan kevyttä
hypnoosia tai yksistään n. s. vakuuttavaa hoitotapaa.
|H. Bernheim. „De la suggestion dans 1’état de
veille" (1884), sama, ,,De la suggestion et de ses
applieations à la thérapeutique" (1886); Pierre
Janet’n (ks. t.) teokset; Binet, ,,La suggestibilité"
11000); Sehmidkunz, ,,Psyehologie der Suggestion"
il892); Sehrenck-Notzing, „über Suggestion und
suggestive Zustände" (1893) ; Benedikt,
„Hypno-tismus u. Suggestion" (1894) ; Stoll. „Suggestion
und Hypnotismus in der Völkerpsychologie"
(2 pain. 1904); Bechterew, ..Die Bedeutung der
Suggestion im sozialen Leben" (1905. myös ruots.) ;
Boris Sidis, „The psyehology oi suggestion"
(1898); Keatinge, „Suggestion in edueation"
(1907).] ’ E. Th-n. (A. Gr.)
Suggestion mentale (sygzestiö’ mäta’l]
(ransk.), ..henkinen mieleenjohdatus",
puhtaastaan sielullinen ajatustensiirto; ks.
Ajatus-tenlukeminen.
Sugi ks. Cryptomeria japoniea.
Sugillatsioni (lat. silgillrVtiö = mustelma,
veri-mustelma), pieni verenpurkautuma. joka aiheutuu
jonkin pienen verisuonen repeämisestä tai
puhkeamisesta.
Suhde. Kahden samanlaatuisen suureen A ja
Ii (kahden viivan, kahden pinnan, kahden
kappaleen) s. eli s.-l u k u on luku, joka ilmoittaa edel-
134
lisen (A) suuruutta, kun jälkimäinen (Ii) otetaan
mitaksi. A:n ja IS:n s:ta merkitään ’ tai A:II.
J ii
A on s: n edellinen, li sen jälkimäinen
j ä s e n. S. on ratsionaalinen (ks. R a t s i
o-naali) tai irratsionaalinen (ks. t.) sen mukaan
ovatko suureet kommensurabelit (ks. Y h t e i
s-mittainen) vai inkommensurabelit (ks. t.).
U. S.-n.
Suhdeluku ks. S u h d e.
Suhdelukuvaalit ks. Suhteelliset
vaalit.
Suhdesana ks. Postpositsioni.
Suhistuspuu, pitkähkö, lattea, leikkauksilla
tai maalauksilla koristettu, usein kalan
muotoinen puunkappale, jonka toiseen päähän on ilmassa
pyörittämistä varten sidottu lanka. S:n koleassa
surisevassa äänessä luullaan kuuluvan jotain
yliluonnollista ja kummituksellista. Sen ääni
kuuluu välttämättömänä numerona erinäisten
tilaisuuksien kuten ympärileikkausjuhlain ja
miesten kokousten (Uusi Guinea), pyhitysmenojen
(Austraalia), salaseurain (Yoruba, Länsi-Afrikka)
ynnä kuolinjuhlain (bororut, Etelä-Ameriikka)
ohjelmaan; sateen taikomiseen sitä käytetään
Uudessa Seelannissa, Etelä-Afrikassa ja
Pohjois-Ameriikassa. Kaikkialla on naisten ja lasten —
väliin kuolemanrangaistuksen uhalla — vältettävä
sen näkemistä. U. T. S.
Sulim [süm], Peter Fredrik (1728-98),
tansk. historiankirjoittaja, tuli 1748
hovioikeuden asessoriksi, mutta antautui historialliseen
tutkimustyöhön ja nimitettiin lopulta kunink.
historiografiksi. Ilän on julkaissut useita
tärkeitä historiallisia teoksia, joista ensi sijassa on
mainittava hänen kirjoittamansa ,,Historie af
Danmark" (7 os., 1782-93) ja hänen toimittamansa
„Scriptores rerum danicarum" (useita osia.
Lange-bekin kuoleman jälkeen). K. G.
Suhona, joki Venäjällä. Vologdan
kuverne-mentissa, Vienajoen suurin lälidejoki. alkaa
Kubenskoe-järvestä, virtaa ensin kaakkoon,
etelään ja itään, sitten suurimman osan matkastaan
koilliseen, yhtyy Velikij Ustjugin alapuolella
Vienajoen oikeanpuoleiseen lähde.jokeen Jugiin;
560 km, koko matkan kuljettava (kesällä
matala-vesi vaikeuttaa liikennettä). Kubeuskoesta
johtava Aleksanteri YViirttembergin-kanava yhdistää
S:n Seksna-jokeen ja siten sekä Kaspian-mereen
että Itämereen. S:n leveys vaihtelee 100-400 m,
syvyys paikoitellen keskikesällä on vain n. 1/2 m.
Alajuoksu verraten vuolas (paljo koskipaikkoja).
Kevättulvalla (jolloin yläjuoksun matalat rannat
useissa kohdin kilometrimäärin peittyvät) vesi
nousee 4-5, syystulvalla m- Jäidenlähdön
aikana S:n yläjuoksu 2-3 viikon aikana virtaa
taaksepäin, Kubenskoeen. Jäässä S. on tav.
lokak:n lopulta huhtikuun keskivaiheille.
Rantamaat yläjuoksulla matalat, alajuoksulla
korkeammat, metsäiset. — Pääsatamapaikat
Velikij Ustjug ja Totjma. S :11a kuljetetaan viljaa,
pellavaa, puutavaroita, vuotia y. m. —
Suurimmat lisäjoet: Vologda, Totjma oik., Verhnjaja
Jersra ja Niznjaja Jerga vas. Kuljettavia.
E. E. K.
Suhteellinen ks. Verranto ja
Relatiivinen.
Suhteelliset vaalit. Niitä käytettäessä
tahdo-| taan valmistaa valitsijain keskuudessa esiinty-
Sugffestioni—Suhteelliset vaalit
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
