Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Suhteellisuuden laki ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
139
S ti iliku—Suihkukone
140
hänen teoksensa kuitenkin antiikin tutkijalle
mitä tärkeimpänä aarreaittana, siinä kun 011
säilynyt paljon sellaisiakin tietoja, joita ei enää
ole muualta saatavissa. Arvokkaita ovat
varsinkin kirjallisuushistorialliset tiedot. Tärkeimmät
julkaisut ovat Gaisfordin (1834) ja Bernhardyn
(1834-53) toimittamat. O. E. T.
Suihku ks. Ryöppy.
Suihkukaivo, laite, jolla aikaansaadaan vapaita
vesisuihkuja tav. koristeellisissa tarkoituksissa.
Sitä varten johdetaan putkella vettä korkealla
olevasta säiliöstä alempana olevaan paikkaan,
jossa se saa purkautua ulos sopivan aukon kautta.
Se nousisi silloin, kuten yhtyvissä astioissa,
suihkuna säiliön vesipinnan tasalle, ellei hankaus
putkijohdossa y. m. vastus vähentäisi nousu- 1.
painekorkeutta. Suihkun nousukorkeus riippuu
paljon torven äärimmäisestä osasta,
suihkutti-mesta. Pystysuoralle suihkulle 011 lyhyt
kartiomainen suihkutin paras. Kaupunkien
vesijohtojen paineella, joka aikaansaadaan kohosäiliön
avulla, syntyy s. helposti. S:t ovat tav. samalla
veistotaiteellisia rakennuksia patsaineen ja
altailleen ja niiden suihkut erimuotoisia ja eri
asennoissa. Korkeimpia ja kuuluisimpia s.-suihkuja
ovat Versaillesin 23 m, Sanssouei’n 39 m,
Wil-helmshöhen 52 111 ja Sydenhamiu 85 111 korkeat
suihkut. J. C-én.
Suihkukone, laite, jossa ilma-, höyry t. vesi
suihku panee liikkeeseen jonkun kaasu- t. neste
muotoisen t. rakeisen aineen. S :ta käytetään
tuulettimena, höyrykattiloiden syöttölaitteena,
höyryn lauhduttajana, pumppuna nostamaan
vettä (etenkin sameata) kuopista ja kaivannoista,
ejektorina poistamaan höyrylaivojen kattiloista
vedettyä kuonaa ja tuhkaa, nostolaitteena
nostamaan viljaa y. 111., puhaltimena syöttämään
hienoksi jauhettua turvetta höyrykattiloiden
tuli-pesiin y. m. S:t ovat yksinkertaisia ja halpoja
laitteita, vailla liikkuvia osia, josta syystä niitä
käytetään paljon, vaikkakin niiden telioisuus
yleensä on pieni. S:t ovat rakenteeltaan hyvin
erilaisia, riippuen siitä, millaista suihkua
käytetään ja mihin tarkoitukseen. Seuraavassa
esitetään tunnetuimmat.
1. I 1 m a s u i h k u v e s i p u m p p u
(hajoit-taja), yksinkertaisin muoto kuvassa 1. Siinä on
vaakasuora puhallusputki
a, pystysuora nousuputki
e, jonka alipääon
nostettavassa (hajoitettavassa)
nesteessä ja yläpää
asetettuna siten, että.
puhallus-putkesta tuleva ilma
virtaa aivan sen yli;
imuvai-kutuksesta neste silloin
nousee pullosta p putkeen
ja seuraa hajoitettuna
suihkuna puhallusputkesta
tulevaa ilmaa. — 2.
Ilma-suihkuilmapumppu,
käytetään ilmanvaihtokojeena. Laite on
sellainen, että väljemmän putken sisään sovitetusta
pienemmästä putkesta virtaava ilma imee
väljemmän putken yhteydessä olevasta tilasta
(huoneesta) ilmaa. Tämä sovitus 011 osoittautunut
käytännölliseksi ainoastaan rautatievaunuissa,
joissa sisäputkessa tarvittava ilmavirta saadaan
aikaan yksinkertaisesti siten, että putken suppi-
Kuva 2. (S.ll )
lolla varustettu pää sovitetaan vaunun
ulkopuolelle ja junan liike pakottaa ilmaa virtaamaan
siihen. — 3. Vesisuihkuilmapumppu.
Tähän ryhmään kuuluvista s:ista
011 tunnetuin Körtingin s., jota
käytetään laboratoreissa y. 111.
tyhjön aikaansaamiseksi. Putki
a (kuva 2) yhdistetään vesijoh-1
toon. jolloin suukappaleesta b
virtaava vesi imee putkesta c
ilmaa, mikä veden mukana
poistuu putkesta da. Tämän putken
lähellä suukappaletta b oleva
poikkipinta di tasaisesti
laajenee arvotm da, jolloin veden
nopeuden vähetessä sen paine
suurenee, joten ulkoilma ei pääse putkesta di
tunkeutumaan putkeen c. Putkeen e voidaan asettaa
tyhjömittari. Jos putkesta a tulevan veden paine
011 vähintään 0,5 ilmakehää (5 m:n
painekor-keus), voidaan saada melkein täydellinen tyhjö
aikaan. — 4. Vesisuihkupu m p p u. a) T
a-saisesti vaikuttava, kuvassa 1 esitetyn
periaatteen mukaan, ainoastaan se erotus, että
nousuputkeu yläpää pallonmuotoisena ympäröi
käyttövesiputken a päätä. Voi imeä jopa
Sinkin 111 :n syvästä, edullisin matka 3-4 m.
Vaiku-tusaste 0,i ja 0,s välillä, b) Sysäten vaikut
t a v a s., tunnettu nimellä „v e s i o i n a s" (ruots.
hydraulisk viidur) : periaatteellinen rakenne
esitetty kuvassa 3. Vesisäiliöstä W (joki, järvi, al-
(8.H.) Kuva 1.
Kuva 3.
(S.ll.)
las) tuloputkea T myöten tuleva käyttövesi
sulkee ],aineellaan venttiilin Vi, jolloin veden juoksu
siitä äkkiä lakkaa ja vesi sysäten aukaisee
venttiilin 1*2 ja virtaa nousuputkeen N. Kun
käyttöveden sysäysvaikutus on lakannut, sulkeutuu V2
ja avautuu Vi, jolloin osa käyttövedestä pääsee
poistumaan IV-stä. Sitten sama meno uusiintuu.
I on ilmakupu, jonka tarkoitus on saada veden
nouseminen putkessa jV tasaisemmaksi. — Tätä
s: ta käytetään, kun matalapaineista (pieni
putous) vettä on runsaasti saatavana ja
tahdotaan nostaa pienempi vesimäärä suurempaan
korkeuteen. Vaikutusaste (0.s-0,ss) on sitä pienempi,
kuta isompi nostokorkeuden ja putouksen välinen
sulule on, keskimäärin 0,7. — 5.
Vesisuihku-h ö y r y p u 111 p p u. Käytetään höyrykoneitten
menohöyryn lauhduttajana. Vanhempi muoto 011
injektorinmallinen, johon vesi virtaa paineen
alaisena tai erityisen pumpun työntämänä.
Uusimman muodon esittää kuva 4
(Westinghouse-Leblanc-s.). Menohöyry tulee putkesta A ja
suihku-veden tuo s:seen sen yhteydessä oleva heitto-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
