Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Suihkulähde ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
Suippusoluklco—Suja
144
kuvioinen goottilaisen ikkunan tai oven päällinen
korupääty, vimpergi. ks. Goottilainen
tyyli ja Rakennustaide, kuvaliite IIT.
kuvat 2 ja 3 alhaalla. U-o N.
Suippusolukko ks. Solukko.
Suiskij, sammunut ven. ruhtinassuku, joka
polveutui Suzdalin ruhtinaista. Sen jäseniä oli
tsaari Vasilij S. ks. Vasilij.
Suistamo (kansanomainen nimitys
Suistama), kunta, Viipurin 1., Salmin kihlak.,
Suistamon nimismiesp.; kirkolle Sortavalasta 42
km (kesäliikenne käy Läskelän sataman kautt:i.
jonne 25 km). Pinta-ala 1,507,? km", josta
viljeltyä maata (1910) 4,654 ha (siinä luvussa
luonnonniityt 1,969 ha, viljaakasvava kaskimaa
420 ha). Manttaalimäärä 45,ti, talonsavuja 651,
torpansavuja 2 ja muita savuja 755 (1907).
6.487 as. (1914), joista kreik.-katolisia 4,775.
1.064 ruokakuntaa, joista maanviljelys
pääelinkeinona 472:11a (1901). 693 hevosta.’2,396
nautaa (1913). — Kansakouluja: 9 suomalaista, 5
venäläistä (venäläisiä asukkaita kunnassa ei ole).
Kunnanlääkäri yhteinen Soanlahden kanssa
(asuntopaikkana Suistamo). Apteekki
(Impilah-den haara-apteekki). —Teollisuuslaitoksia:
höyrymylly ja sen yhteydessä sirkkelisaha; 15
vesimyllyä; meijeri (valmistetaan myös juustoa).—
S. on vanhan runolaulun suomenpuolisia
pääpaikkoja; huomattavimmat ruuokylät: Loimola,
Lytsy, semeikka, Muuanto, Äimäjärvi ja
Jalovaara; etevimmät runolaulajasuvut: Sotikainen
ja Semeikka (ks. n.). — S:n
kreikkalaiskatolinen seurakunta, kuuluu Suomen
kreik.-katolisen hiippakunnan kolmanteen
rovastikuntaan; kuului 1500-luvun lopulla kappelina
Sortavalan kreik.-katoliseen seurakuntaan,
erotettiin 1600-luvulla itsenäiseksi seurakunnaksi.
Kirkko (..Nikolain kirkko") puusta, rak. 1844,
uudistettu 1903. Vanhoja rukouskappeleita
(,.tsa-sounia") 5:ssä kylässä, jätteitä samoin 5:ssä. —
S:n luterilaiset asukkaat kuuluvat
Soanlahden khrakuntaan (S :11a ei ole omaa
luterilaista kirkkoa eikä rukoushuonetta), f Iivo
Härkönen, „Runojen ja metsäin Karjala" (1914).]
L. E-nen.
Suistomaa 1. delta (vrt. Delta 2.), joen
suun edustalle meren tai järven rannalle virran
kuljettamista liete- ja hiekka-aineksista
muodostunut maa. S:ssaan joki säännöllisesti
jakautuu moneksi suuhaaraksi, jotka usein vaihtavat
paikkaa, ja tulvan aikoina matalat s:t kokonaan
peittyvät, jolloin uutta lietettä laskeutuu
pohjalle. S:ita on pienimpienkin ojien ja purojen
suissa, ja suurten virtojen muodostamina ne
saattavat olla suunnattoman laajoja. Niilin s.
on Kairosta merenrantaan 185 km; Mississippi’n
s. on 320 km ja. Hoanghon s. 500 km pitkä.
Suomessa on Pohjanlahteen laskevilla virroilla
huomattavat s:t, varsinkin Kokemäenjoella. Niiden
laajenemista edistää meillä maan kohoaminen.
P. E.
Suite [svit] (ransk.) ks. Sviitti.
Suitia ks. Syrjä.
Suitset, tehdään nahkasta ja käytetään
hevosen päässä ajaessa, ratsastaessa tai hevosta
talutettaessa. S:ssa on: kannatin- 1. niskaosa.
poski-osat, otsahihna ja kaulanalushihna-
Yksinkertaisemmissa, huokeissa s:ssa niska- ja poskiosat
eivät ole eri kappaleita, vaan yhtenä hihnana.
Välistä on s:n poskiosiin kiinnitetty „liput" 1.
,.silmälaput" (lippusuitset) ja välistä käytetään
>:ssa myös kuonohihnaa, kuten yleensä
venäläisissä s:ssa. S:n poskiosiin kiinnitetään
kuo-(S.H.)
1. Lippusuitset. — 2. Liputtomat suitset. — 3. Päitset, joita
käytetäün suitsien asemasta.
laimet (ks. t.), joihin taas ratastimet t. ohjakset
kiinnitetään. Lippu-s:ia käytetään ainoastaan
ajossa, jotavastoin liputtomia käytetään
ratsastuksessa ja hevosta taluttaessa sekä yleisimmin
ajaessakin. S. koristetaan usein värillisellä
kiiltonahalla, kiiltoheloilla y. m. Aan.
Suitsutus (hepr. gatörel h ja lobönä).
uhratessa käytettävä aine („pyhä savu"), esiintyy
sekä uhrin lisäkkeenä että itsenäisenä uhrina.
S.-aineena käytettiin eräitä pihka- ja
palsami-lajeja, kanelinkuorta y. m. (vrt. 2 Moos. 3053.34).
Parasta s:ta saatiin Sahasta (vrt. Jes. 60«.
Jer. 620), jossa vieläkin kasvaa Boswellia sacra
niminen, pienilehtinen, pensasmainen puu, mistä
s:ta sanotaan valmistetun. S :ta käytettiin
varsinkin viljauhrien lisäkkeenä (Aam. 45, 3 Moos. 2s),
mutta sangen yleisesti myös teurasuhreissa, joten
lihasta nouseva höyry sai miellyttävän tuoksun
(vrt. 1 Moos. Sai)■ Senvuoksi ,.uhrata" ja
^suitsuttaa" mainitaan tav. vieretysten (1 Kun. 33,
IIoos. 4i3). Itsenäinen s.-u h r i mainitaan
varhaisempana aikana Israelissa ulkomaalaisena
tapana (2 Kun. I64, Hes. 6^3. Jer. 443 seur.) ja
esiintyy täydellisimmin kehittyneenä vasta penta
teukin (ks. t.) nuorimmassa lähteessä,
pappiskir-jassa, jossa sen toimittaminen kuuluu Aaronin
jälkeläisten etuoikeuksiin (4 Moos. 16, 175). S:ta
poltettiin sekä erityisissä astioissa (3 Moos. 10j.
2 Aikak. 261S) että s.-a Utarilla (2 Moos. 30).
Vielä tänäkin päivänä poltetaan Arabiassa s :ta.
kun uhrataan. Tämä alkuaan pakanallinen ja
juutalainen tapa esiintyy
kristillisessäkin kirkossa messu-uhrin yhteydessä. Se
tuli ensin itämaiseen kirkkoon (5 :nnellä vuosis.),
sitten länsimaiseen (7:nnellä vuosis.), kotiutui
evankeliseenkin kirkkoon ja on siinäkin —
katolisesta ja anglikaanisesta kirkosta
puhumattakaan — säilynyt eräissä Saksan seuduissa
nykyaikaan asti. A. F. P-o.
Suivala, maatila Kärkölän pitäjässä, kuulunut
1700-luvulla ja 1800-luvun alussa
Arekenlioltz-suvulle.
Suja, piirikunnankaupunki Keski-Venäjällä,
Vladimirin kuvernementissa. Vladimirin
kaupungista koilliseen. Kljazmaan laskevan Tezan ja
rautatien varrella-; 30,702 as. (1911). —
Kuver-nementin siisteimpiä kaupunkeja.
Kymmenkunta kivistä kirkkoa, luostari, mies- ja
nais-lukiot. kirjasto, sairaala, teatteri. Harjoitetaan
huomattavaa turkkieu ja rautatavarain
valmistusta. — Mainitaan ensi kerran 1539, jolloin
sitä hävittivät Krimin tataarit.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
