Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sukunimi ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
105
Sukupolvi—Sukupuoli
kupolvi, alkeisvarsikko, jolla sukupuolielimet
syntyvät, on suhteellisesti vähäarvoinen itiöpolven I.
varsinaisen sanikkaiskasvin rinnalla.
Korkeammilla erilaisitiöisillä sanikkaisilla suvullinen polvi
on pieni, tuskin itiöstä ulos kasvava muodostus
(ks. Sanikkaiset) ja vielä vähäisempi se on
siemenkasveilla, joilla se ilmenee siitepölyhiukka
sen (pikkuitiön) itäessä tapahtuvissa
solujakau-tumisissa ja alkiorakkoon (isoitiö) syntyvän
sie-menvalkuaisen muodostumisessa. Alemmilla
siemenkasveilla, paljassiemenisillä, suvullinen polvi
on paljoa paremmin kehittynyt (siitepölyhiukka
nen on mouisoluinen, siemenvalkuainen syntyy
ennen siitosta ja siihen muodostuu
munapesäk-keitä) kuin ylemmillä, koppisiemenisillä.
Varsinainen siemenkasvi muodostaa suvuttoman 1.
itiö-polven. Suuri ansio näiden vaikeiden seikkojen
selvittelystä ja niihin perustuvista kasvien
fylo-geneettisen tutkimuksen suurimmista
saavutuksista kuuluu H o f m e i s t e rille (ks. t,.).
Wettstein on selittänyt s:n syntyneen vähittäisestä
pyrkimyksestä vapautua vesieläimistä (johon
suvullinen polvi siittiöineen j. n. e. soveltuu) ja
sopeutua yhä täydellisemmin maaelämään.
K. L.
2. Eläimet. Muutamien luurangottomien
eläinten elämänvaiheissa esiintyy kaksi tai
useampiakin vuorottelevia sukupolvia, jotka sekä
ruu-miinmuodoltaan ja rakenteeltaan että
elämäntavoiltaan useasti eroavat toisistaan siinä
määrin, että niitä joskus on pidetty aivan eri
eläinlajeillakin. Tällaista kehitystapaa nimitetään
s:ksi. S:ua tunnetaan kaksi eri muotoa, nim.
metagenesis ja heterogonia.
Metage-nesiksella tarkoitetaan yhden suvullisesti ja
yhden tai useamman suvuttomasti lisääntyvän
sukupolven säännöllistä vuorottelua. Tällöin
synnyttää suvullinen polvi jälkeläisiä, jotka koko
elämänsä pysyvät vanhemmistaan erillään ja
suvutonta tietä muodostavat jälkeläisiä, mitkä
joko heti kehittyvät suvullisiksi yksilöiksi tai
ennen sitä lisääntyvät vielä kerran tai
useamminkin suvuttomasti. Metagenesis tavataan esim.
hydrozooeilla, liuskameduusoilla, eräillä
heisi-madoilla ja vaippaeläimillä (Salpa), ks. n.
Heterogonia eroaa metagenesiksesta siinä, että
jälkimäisen suvutonta lisääntymistä vastaa edellisessä
partenogeneesi (ks. Neitseellinen
sikiäminen). Heterogoniassa vuorottelevat siis
siitetyistä ja siittämättömistä munista kehittyneet
sukupolvet. Esimerkkeinä heterogouiasta
mainittakoon eräät imumadot, vesikirput ja kirvat
(ks. n.). ’ P. B.
Sukupolvi, yksi ihmisikä (lat. gradua, ruots.
led), merkitsee lakikielessä syntymälukua
kahden sukua olevan henkilön välillä. Esim. isä ja
poika ovat toisilleen sukua ensi polvessa,
pojanpoika toisessa, setä ja veljenpoika kolmannessa,
kaksi serkusta neljännessä polvessa j. n. e.
Tällaisesta polviluvun laskutavasta käytetään
nimitystä compulatin civilis. Computatio canonica
eroaa sivusukulaisuuden laskemisessa siten, että
huomioon otetaan vain syntymäluku yhteisen
kantaisän ja tästä kauvimpana olevan henkilön
välillä, esim. setä ja veljenpoika ovat sukua
toisessa polvessa. — ks. muuten Generatsioni.
El. K.
Sukupuoli on koiras-1. naaraspuolinen. Kaikki
selkärankaiset (paria poikkeusta lukuunotta-
matta) ja useimmat selkärangattomat esiintyvät
kahdenlaisina yksilöinä, koiras- ja
naaraspuolisina. Edellisille on ennen kaikkea ominaista, että
ne valmistavat koiras-s.-soluja, siittiöitä,
jälkimäisille taas, että niiden ruumiissa
syntyvät naarasgameetit, munasolut. Koiras- ja
naarassukupuolisolujen jakautuminen eri
yksilöille gonochorismi 1. yksi neuvo
i-s u u s, lienee tuskin alkuperäistä, vaan täytynee
ennemminkin katsoa kehittyneeksi
alkuperäisestä, primäärisestä
hermafrodi-ti sm is ta 1. kaksineuvoisuudesta
(ks. t.). Suurella joukolla suvullisesti
lisääntyviä yksisoluisia ei nim. voi minkäänlaista
s.-erilaistumista huomata. Esim. konjugeeraavista
Paramæciu»i-yksilöistä kumpikin toimii samalla
koiraana ja naaraana (vrt. Siitos). Mutta
eräillä muilla alkueläimillä on s.-erilaistumista
jo huomattavissa, erotetaan pienempiä koiras- ja
isompia naarassoluja. Vasta monisoluisten
keskuudessa esiintyy koiras- ja
naarasyksi-1 ö i t ä, koiras ja naaras nimityksillä
tarkoitetaan nim. varsinaisesti s.-soluja valmistavien
yksilöjen somaa (ks. t.), siis ei itse s.-soluja;
yksisoluisilla tällaista erotusta ei voi tehdä.
Alhaisimmilla monisoluisilla, joilla s.-solujen
erilaistuminen koiras- ja naaraspuolisiksi alkaa,
syntyvät molemmat lajit usein samassa yksilössä;
tämä hermafroditismi on luultavasti primääristä.
Mutta sääntönä on, että pienien, aktiivisten
koi-ras- ja isompien, passiivisten naaras-s.-solujen
välisen työnjaon edistyessä samalla kumpienkin
valmistus jakautuu eri yksilöille. Tämän vuoksi
on epäilemätöntä, että useimmat
kaksineuvoisuus-tapaukset eläinkunnassa ovat sekundääristä
kaksine u vois uutta, syntynyttä lajin,
historiallisessa kehityksessä aikaisemman
yksineu-voisen jakson jälkeen. Myös säännönmukaisesti
yksineuvoisilla muodoilla voi harvinaisissa
poikkeustapauksissa esiintyä sekä siittiöitä että
munia tuottavia yksilöitä. Tav. tämä
poikkeuksellinen kaksineuvoisuus kuitenkin rajoittuu vain
sekundäärisiin s.-ominaisuuksiin, jolloin sitä
nimitetään gynandromorfis miksi.
Kasveilla s.-suhteet ovat paljon
monimutkaisemmat, etupäässä riippuen siitä, että kasveilla
haploidinen ja diploidinen sukupolvi
vuorottelevat ja kumpikin voi olla sekä kaksi- että
yksi-neuvoinen (vrt. Siitos ja
Sukupolven-vuorottelu). Korkeimmilla kasveilla yleinen
kaksineuvoisuus katsotaan päinvastoin kuin
korkeammilla eläimillä luonteeltaan primääriseksi.
Sekundääriset
sukupuoliominai-s u u d e t. On selvää, että siittiöiden tai
munasolujen valmistus edellyttää olennaisia
eroavaisuuksia koiras- ja naaraspuolisten
primääristen, varsinaisten
sukupuolielinten (ks. t.) rakenteessa. Näidenhän on pidettävä
huoli siitä, että siitos voi tapahtua, vieläpä usein
hedelmöitetyn munasolun jatkuvasta
kehityksestäkin. Mutta s.-erilaistuminen on vaikuttanut
muihinkin, vain välillisesti lisääntymistä
palveleviin ruumiinosiin. Näin syntyneitä
sekundäärisiä sukupuoliominaisuuksia
tavataan etupäässä korkeammalle kehittyneissä
eläinryhmissä, esim. hyönteisillä, linnuilla ja
nisäkkäillä, ja näiden keskuudessa etupäässä
koirailla, mutta myös naarailla. Useiden
hyönteisten koiraat ovat, erittäin loistavanväriset,, naa-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
