- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 9. Stambulov-Työaika /
161-162

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sukupuoli ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

167

Sukupuolipatologia

161

kuten muut, mutta toisessa jaossa se siirtyy
jakautumatta toiseen tytärsoluista. Tästä on
seurauksena, että syntyy kahdenlaisia siittiöitä (kuva
2 B. <!>’)> sellaisia, joissa on æ-kromosomi ja
sellaisia. joista se puuttuu. Koiras on siis d i g
a-m e e 11 i n e n. Jos ac-kromosomin sisältävä
siittiö (n-\-x) hedelmöittää munasolun (n-\-x), niin
syntyy yksilö, jolla on 2 æ-kromosomi a (2n-\-2x),
ja joka tietysti on naaras (vrt. kuvaa 2 B, jossa
tavallisia kromosomeja 011 vähentynyt määrä,
« =2). Jos taas siitoksen välittää x-kromosomia
vailla oleva siittiö (n), on tuloksena koiras
(2n-\-x). — N. s. Lyyæus-tyyppi (II) eroaa
edellisestä siinä, että koiraalla on yhtä monta
kromosomia kuin naaraalla, mutta niistä
æ-kromo-somia vastaava n. s. j/-kromosomi on paljon
pienempi. Tällöinkin siis syntyy kahdenlaisia
siittiöitä, sellaisia, joissa on yksi a;-ja sellaisia, joissa
on yksi i/-kromosomi (kuva 2A, S). Siitos voi
siis tapahtua seuraavan kahden kaavan mukaan:
(n+x)+(n+x) = Sn+Sx-, (n+x)+(n+y) =
2n-\-xy. Edellisessä tapauksessa syntyy yksilö,
jolla on 2 a>-kromosomia, siis naaras (?),
jälkimäisessä taas yksilö, jolla on yksi x- ja yksi
y-kromosomi, siis koiras (kuva 2 A, J).
Kolmannella tyypillä, JVeaara-tyypillä (I) ovat
kromo-somisuhteet kummallakin s :11a yhtäläiset, mutta
i:llä merkittyjen kromosomien suhteista
kypsy-misjaossa, jotka suhteet hyvin muistuttavat
edellisen tyypin x- ja i/-kromosomeilla tavattavia,
on tehty se johtopäätös, että t-kromosomit
kvantitatiivisesta yhtäläisyydestään huolimatta
kuitenkin ovat kvalitatiivisesti erilaisia, joten siis
nytkin syntyy kahdenlaisia siittiöitä.

Lajeja, joilla on kromosomisuhteisiin nähden
kahdenlaisia siittiöitä, tunnetaan suuri joukko
hyvin erilaisista eläinryhmistä, esim. hyönteisten,
tuhatjalkaisten, hämähäkkien, sukkulamatojen ja
nisäkkäiden joukosta. Luultavasti myöskin
ihminen kuuluu tähän tyyppiin, mutta täyttä
selvyyttä ei siitä vielä ole saatu. — Ne harvat
toistaiseksi tunnetut tapaukset, joissa
soluopillisia tutkimusmenetelmiä käyttäen on voitu samalla
lajilla todeta olevan kahdenlaisia munia,
koskevat perhosia. Tällöin siis naaras on
digameet-tinen. koiras taas monogameettinen.

Ei voi olla epäilyksenalaista, että
edellämainituilla x- ja y-kromosomeilla on erittäin tärkeä
tehtävä s: n-määräyksessä, mutta on tuskin
luultavaa, että ne yksinään olisivat syynä toisen tai
toisen s:n syntymiseen. Ne ovat meille
huomattavana merkkinä siitä, että esim. hyönteisen
sc-kromosomia vailla oleva siittiö on sen
laatuinen, että se tulee saamaan aikaan koiraan,
^-kromosomilla varustettu taas naaraan
syntymisen. S.-kromosomit ovat siis katsottavat niiden
tuntemattomien solussa piilevien ominaisuuksien
indeksiksi, jotka määräävät s:n.

Vaikka voi näyttää siltä kuin olisivat
mende-listisen koulukunnan kokeellisesti saavuttamat
tulokset ja solutieteilijäin huomaamat
erilaisuudet eri s:ien kromosomisuhteissa hyvässä
sopusoinnussa keskenään, tuottaa yhtenäinen tulkinta
kuitenkin erinäisiä vaikeuksia. On kuitenkin
saatu tulokset yhtäpitäviksi edellyttämällä
ensinnäkin, että kullakin yksilöllä on molempien s :ien
sekä primääristen että sekundääristen
s.-ominai-suuksien aiheet, ja toiseksi olettamalla, että
toisen s:n aiheet tavataan parissa tavallisia
kromo-6. IX. Painettu "!„ 16.

someja, toisen taas s.-kromosomeissa. Edellisiin
s.-aiheisiin nähden siis molempien s:ien s.-solut
tulevat aivan samanlaisiksi, s.-kromosomeihin
sijoittuneihin aiheisiin nähden sitävastoin vain
toinen s. on monogameettinen, toinen
digameet-tinen. Tämän käsityksen oikeuden puolesta
puhuvat etenkin lukuisat, erittäin laajaperäiset
ris-teytyskokeet pienen Drosophila kärpäsen useiden
eri muotojen kesken. Ensi silmäyksellä suuresti
hämmästyttävät tulokset ovat mainitun
tulkinnan avulla saaneet täysin tyydyttävän selityksen
ja on mainittava, että soluopilliset tutkimukset
juuri tähän lajiin nähden ovat erinomaisessa
sopusoinnussa kokeellisten kanssa. Myöskin
edellämainitut omituiset, määrättyyn s:een
rajoittuvat taudinaiheiden periytymistapaukset ihmisellä
käyvät täysin ymmärrettäviksi, jos näiden
aiheiden ajatellaan paikallistuneen a;-kromosomeihin,
joita miehellä suurimmalla todennäköisyydellä on
vain yksi, naisella taas kaksi. — Lopuksi
on vielä mainittava, ettei kasveilla toistaiseksi
ole voitu keksiä mitään epäämättömiä
s.-kromosomeja.

Jossain määrin vastakkaisia edellä esitetyille
tutkimuksille, joiden mukaisesti s.-kromosomit
määräävät s:n, ovat kokeet, joilla todella on
voitu saada s.-luku muuttumaan. Tässä
mainittakoon vain muutamia B. Hertwigin ja
hänen oppilaidensa sammakoilla kokeillessa
saavuttamia tuloksia. Erinäisillä keinoilla saatiin
tällöin samasta sammakkoparista kaksi joukkoa
hedelmöitettyjä munia 3-4 vuorokauden väliajalla.
Ensimäisestä säännöllisesti lasketusta joukosta
kehittyi yhtä paljon sekä koiraita että naaraita,
jälkimäisestä sen sijaan melkein yksinomaan
koiraita. Että kokeella todella saatiin aikaan
s.-luvun muuttuminen, joka ei riippunut
naaraiden poistamisesta, käy selville siitä, että
kuolleisuus oli aivan vähäpätöinen. Lisäksi
todistettiin. ettei koiraiden suuri lukumäärä riippunut
siittiöiden laadusta; heti jälkeenpäin
tapahtuneesta saman koiraan ja toisen naaraan
hedei-möityksestä syntyi nim. yhtä paljon koiraita ja
naaraita. Tuloksen täytyy siis yksinomaan
riippua munien liikakypsyydestä. Tällaisten munien
taipumus kehittyä koiraiksi on todistettu
eräisiin toisiinkin eläimiin nähden. Niinpä Pearl
on verraten suurta aineistoa käyttäen todennut,
että lehmät, joiden hedelmöitys tapahtuu heti
ensimäisten kiimamerkkien ilmestyttyä,
synnyttävät n. 60 % lehmävasikoita, kun taas
päinvastoin kiima-ajan lopulla hedelmöitetyistä munista
syntyy enemmän härkävasikoita. — Mainituissa
Hertwigin kokeissa huomautettiin, ettei
siittiöiden ikä vaikuttanut s: n-määräykseen. Mutta
toisilla kokeilla Hertwig on osoittanut., että
koirailla voi olla suuri vaikutus jälkeläisten s:een.
Eräät koiraat saavat aikaan toukkien
syntymisen, jotka ovat s:een nähden indifferenttejä
asteella, jolloin säännölliset sammakon toukat
ovat selvästi silleen määrättyjä. Nämä
indifferenta eläimet käsitetään naaraiksi, joiden naaras
luonteen määräävä tekijä on vaikutukseltaan
heikontunut.. Lopuksi Hertwig on huomannut, että
myöskin lämpötila voi vaikuttaa s:een;
alemmassa lämmössä syntyy enemmän naaraita kuin
korkeammassa. Myöskin Gephyreihin (ks. t.)
kuuluvan Bonettia-m&äon toukista tulee joko
koiraita t. naaraita t. kaksineuvoisia riippuen

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Tue Dec 12 03:30:16 2023 (aronsson) (download) << Previous Next >>
https://runeberg.org/tieto/9/0093.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free