- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 9. Stambulov-Työaika /
173-174

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Slufaattiselluloosa ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

173

Tomskissa ja Kaspianmeren rannoilla, y. m.
Teollisuuden tarpeiksi sitä valmistetaan
keittosuolasta eri tavoin. Leblane’in mukaan sitä
valmistetaan rikkihapon, tavallisesti Gloverhapon
avulla. Keaktsionit ovat seuraavat NaCl + HoSOa
= NallSO,+HCl ja NaCl + NaHSO, = NajSO^+HCl.
Valmistus tapahtuu s.-uuneissa. S :ia valmistetaan
myös Ilargreavesin mukaan keittosuolasta (ks.
Sooda). S: ia käytetään pääasiallisesti lasin
valmistukseen, johon tarvitaan aivan raudasta
vapaata s:ia, parkitessa tarvittavan karvoja
lähdettävän natriumsulfidin valmistukseen,
ultramariinia, soodaa y. m. valmistettaessa. Vedestä
kiteytetty s.-molekyli sisältää 10 molekyliä 1.
56% kidevettä, joka s:ia kuumennettaessa
haihtuu. Suomeen tuotiin 1912 ja 1913 13,885,661 ja
18,466,113 kg s:ia arvoltaan n. l,a« ja 1,85
milj. mk. Saksasta vietiin muihin maihin 1912
79,800 tonnia s:ia ä 37 Saksan mk. (vrt. G 1 a
tiber s u o 1 a.) S. S.

Sulfaattiselluloosa ks. Selluloosa.

Sulfanhydridit ks. S u 1 f o s u o 1 a t ja
Sulfo-yhdistykset.

Sulfanilihappo, sulfonihappo. tärkeä
raaka-aine väriaineteollisuudessa. Sitä saadaan
kuumentamalla aniliinia väkevässä rikkihapossa.
Värittömiä, veteenliukenevia kiteitä. Tarvitaan
myös erinäisten lääkeaineiden valmistukseen.

8. 8.

Sulfhydraatit, sulfoemäkset, esim.
kaliumsulf-hydraatti, KSH; vrt. Sulfoyhdistykset.

Sulfidit, sulfuurit, metallien kem. yhdistyksiä
rikin kanssa. Luonnossa niitä on m. m. kiilteinä,
kiisuina ja välkkeinä, esim. lyijykiille ja
sinkki-välke. Rikki yhtyy kuumennettaessa helposti
useihin metalleihin s:eiksi. Niitä saadaan vielä
rikkivedyn vaikuttaessa metallisuoloihin. Saman
metallin muodostaessa useampia s:eja rikin kera
sanotaan rikkiköyhempiä sulfuureiksi, ja paljon
rikkiä sisältäviä polysullideiksi. S. ovat
käsitettävät rikkivedyn suoloiksi. Ne ovat
kiinteitä, useasti väristään hyvin tunnettavia aineita.
Veteen liukenevia ovat vain alkalimetallien s.
Raskaiden metallien s. liukenevat miltei kaikki
happoihin kehittäen rikkivetyä. Ilmassa
kuumennettaessa ne hajaantuvat muodostaen
metallioksi-deja ja rikkidioksidia. Kuumennettaessa ilman
luoksepääsemättä muutamat näistä luovuttavat
osan rikkiään (vrt. Rikki). S. ovat tärkeitä
aineita tekniikassa, kem. analyysissa, lääkkeinä,
y. m. " S. S.

Sulfiitit ks. Rikkidioksidi.

Sulfiittiaine ks. Selluloosa.

Sulfiittiselluloosa ks. Selluloosa.

Sulfoemäkset ks. Sulfoyhdistykset ja
Sulfo suolat.

Sulfohapot ks. Sulfoyhdistykset ja
Sulfosuolat.

Sulfonaali (lat. aulfur t. sulphur = rikki),
asetonista ja etylimerkaptaanista hapettamalla
saatu 125-126° :ssa sulava, väritön kidejauho,
jota käytetään rauhoittavana unilääkkeenä,
etenkin hermotaudeista johtuneessa unettomuudessa.

8. S.

Sulfoneerata, käsitellä erinäisiä kem.
yhdistyksiä väkevällä rikkihapolla tai
kloorisulfoni-hapolla, jolloin muodostuu sulfonihappoja,
joilla on merkitystä esim. väriaineita
valmistettaessa. S. 8.

174

Sulfosuolat, suoloja, jotka muodostuvat siten,
että sulfo- 1. tioanhydridit, s. o. sulfidit,
joilla on vastaavien liappiyhdistysten tavoin
happoanhydridin luonne, yhtyvät
alkalisulfidei-hin. S. hajaantuvat helposti happojen
vaikutuksesta, liukenemattomien sulfidien saostuessa.
S:jen muodostamista käytetään analyysissä
ero-tuskeinona. S. S.

Sylfosyaani, rikkisyaani, ks. R o d a a n i.

Sulfoyhdistykset, kemiallisia aineita, joissa
rikki on ottanut hapen paikan, vrt. esim.
kaliutn-arsenaattia, K3As04 ja kaliumsulfoarsenaattia,
K3ASS4 toisiinsa, samoin beutsoehappoa, CoH6COOH
ja sulfobentsoehappoa, CeH6CS0II. S. S.

Sulfur 1. sulphur (lat.), rikki. — S. p r
æ-cipitatum, rikkimaito. — S. stibiatum
r u b e u m, rikkiantimoni. — S. sublimatum,
rikkihärme.

Sulfureerata ks. Sulfoneerata.

Sulfurylikloridi, rikin, hapen ja kloorin kem.
yhdistys, SO2CI2, jota saadaan esim.
rikkitrioksi-din vaikuttaessa fosforipentakloridiin, tai
kuumentamalla klorisulfonihappoa, SO2CIOH.
Väritön pistävänhajuinen 69° :ssa kiehuva, veden
vaikutuksesta hajaantuva neste. S. 8.

Sulfuurit ks. S u 1 f i d i t.

Suli (Sliuli, Schuli), neekeriheimo
Itä-Afrikassa, ylisen Niilin tienoilla Albert-järven
pohjoispuolella; sefalu niminen haara asustaa
etelämpänä, Unjorossa Somerset-Niilin varrella.
.Sulit ovat naapuriensa madi’en ja sillukien
läheisiä sukulaisia ja muistuttavat heitä kieleltään
ja tavoiltaan. Ovat kookkaita,
voimakasrakenteisia, mutta ihonväriltään vaaleampia. Miehet
käyvät joko kokonaan alasti tai käyttävät
leopardin- tai vuohennahkaista vaippaa, naisilla on
lyhyt nahka- tai helmivyö. Alaleuan etuhampaat
katkaistaan; alahuulessa pidetään
kvartsipuik-koa, kaulassa, käsivarsissa ja jaloissa raskaita
rautarenkaita. Luonteeltaan sillukit ovat
rauhallisia. Harjoittavat elinkeinoinaan maanviljelyä
ja metsästystä. Valmistavat saviastioita,
punontatuotteita, soittokoneita. — Jokaisella kylällä
on vahuma-heimosta valittu päällikkö.

Sulin [-li’n], Karl Wilhelm (1839-97),
lakimies, Viipurin hovioikeuden asessori,
Ikaalisten tuomiokunnan tuomari. Istui useissa
komiteoissa, m. m. rikoslakikomiteassa, ja julkaisi
yhdessä Karl Kristian Sjörosin kanssa
ensimäi-sen painoksen 1734 v:n lakia selityksillä,
muutoksilla ja lisäyksillä varustettuna (1872).
Toimitti senjälkeen vielä viisi painosta samaa
teosta.

Sulina /-»’-/, kaupunki Romaaniassa,
Mustanmeren rannalla, Tonavan keskimäisen, S
:n-s’alihaaran suussa (vrt. Tonava); 5,611 as.
(1899). — Ympäristö kaislanpeittämää rämettä.
Satama Tonavan suusatamista tärkein, koska
liikenne käyttää pääasiallisesti juuri S:n-haaraa.
S:n satama on syvennetty 2,; m :stä 7.2 m:iin
ja S:n-haara 2,4 m:stä 5,5 m:iin. Ulkomaille
viedään suuret määrät viljaa, joka osaksi S:n
satamassa siirretään jokialuksista merilaivoihin.
S :ssa on kansainvälisen Tonavan-komissionin
teknillisen osaston pääpaikka.

Suliootit, Sulin seuduilla Epeiroksessa
Jani-nan lounaispuolella ennen asunut
albanialais-kreikkalainen kristitty väestö. S. asettuivat
tähän autioon vuoriseutuun 17:nnellä vuosis. säi-

Sulfaattiselluloosa—Suliootit

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Tue Dec 12 03:30:16 2023 (aronsson) (download) << Previous Next >>
https://runeberg.org/tieto/9/0099.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free