Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Slufaattiselluloosa ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
175
lyttilen siellä melkein täydellisen itsenäisyyden
ja ollen ryöstöretkiensä täliden suurena
vitsauksena ympäristön muhamettilaisille. Katariina II
sai 1789 s. nousemaan sotaan Turkkia vastaan,
mutta vasta 1803 onnistui Janinan Ali pasan
valloittaa heidiin linnoitetut paikkansa. Eloon
jääneet pakenivat Pargaan ja Joonian saarille.
Mutta kun Ali pasa 1820 aloitti taistelun
sulttaania vastaan, asettuivat s. hänen puolelleen
ja palasivat entisille asuinsijoillensa, missä
heidän kuitenkin 1822 täytyi antautua
turkkilaisille, jonka jälkeen heidät vietiin Kephallenian
saarelle. Useat heistä ottivat sitten
huomattavalla tavalla osaa Kreikan vapaussotaan.
[Liide-mann, „Der Suliotenkrieg",
Mendelssohn-Bar-tholdy julkaisussa „IIistor. Taschenbuch" (1867),
sama. „Gesehiehte Griechenlands" I.] J. F.
Sulitelma (ruots. Sulitälma), vuoriryhmä
Poli jois-Skandinaaviassa, Ruotsin ja Norjan
rajaseudussa, Norrbottenin läänissä ja Nordlandin
amtissa, Saltenf jordin perukasta itään; korkein
kohta on nimetön huippu Norjan puolella, aivan
rajalla, 1,914 m yi. merenp. Muita ovat
Stor-toppen (1,830 m), Olmajalos (1,664 m) Norjan
puolella ja S. (1,877 m) Ruotsin puolella.
Jäätiköt peittävät 68 km2, josta 40 km2 Norjan
puolella. — S :n juurella olevan kapean
Lang-vandet-järven molemmin puolin on runsaita
rikki-, vaski- ja magneettikiisukerroksia, joita
käyttää 1891 per. ruots.-saks. vaskikaivosvhtiö.
V:een 1912 oli kaikkiaan louhittu 1,5 milj. ton.
malmia ja kiisua (sisältäen n. 60,000 ton.
vaskea). Malmia lasketaan kaivoksissa olevan vielä
3 milj. ton. Osa malmista puhdistetaan paikalla,
osa viedään semmoisenaan ulkomaille. Työväestö
n. 1,600 henkeä (1913). — Kapearaiteinen
rautatie vie rannikolle. E. E. K.
Suljettu lippu 1. umpilippu, äänestyslippu,
joka on niin kokoon taitettu, ettei sen sisällystä
voi nähdä lippua avaamatta. 20 p. lieinäk. 1906
annetun vaalilain 45 §:n mukaan ovat edustajia
eduskuntaan valittaessa käytettävät vaaliliput
kokoontaitettuiua ja suljettuina annettavat
leimattaviksi ja sen jälkeen pudotettavat
vaaliuurnaan. vl. K.
Suljettu rintama, rintama-asetus kahteen
riviin, joiden väli on n. 1 askelen levyinen
(vastakohta: h a j a j ä r j e s t y s). S. r. voi olla joko
linja-asetus, jolloin kumpikin rivi
muodostaa vain yhden linjarivin, tai kolonna,
jolloin alkuperäinen rivi katkaistaan useaksi
lyhyeksi riviksi, jotka asetetaan toistensa taakse
n. 5 askelen päähän toisistaan. M. v. E.
Suljettu tavu ks. Tavu.
Suljettu yhtiö ks. Y h t i ö.
Suljetut ammattikunnat ks. A m m a 11
i-k u n t a.
Sulkakaura ks. K a u r a.
Sulkapalmut ks. Pai m u t.
Sulkasato, lintujen, yleensä määrättyinä
aikoina tapahtuva, vanhojen höyhenten
vaihtuminen uusiin. Se esiintyy tavallisesti kerran
vuodessa, etup. loppukesällä pesimisen loputtua.
Silla ahtaammassa merkityksessä tarkoitetaan
siipisulkien vaihtumista. Yleensä s. tapahtuu
hitaasti, mutta muutamilta vesilinnuilta
lähtevät kaikki käsi- ja kyynärsulat muutamassa
päivässä, joten ne joksikin aikaa kadottavat
lentotaitonsa kokonaan. E. M-o.
176
Sulkatöyhtö kuuluu myöskin
sotilaspäähinei-siin. Aikaisemmin se oli varsin yleinen, nykyään
sitä käytetään vain muutamissa maissa
kenraalien kypärien koristuksena. S. tehdään strutsin-,
haikaran- tai kukonsulista. Samantapainen on
puhvelinkarvakoriste, jota käytetään kaartin
krenatöörien, alppijiiäkärien y. m. päähineiden
koristuksena. il. v. E.
Sulkava. 1. Kunta, Mikkelin 1.,
Rantasalmen kihlak., Sulkavan nimismiesp.; kirkolle
Savonlinnasta 40 km, Rantasalmen asemalta 33 km
(Hiltulan pysäkiltä talviteitse 25 km). Pinta-ala
578,3 km2, josta viljeltyä maata (1910) 5,470 ha
(siinä luvussa luonnonniityt 2,458 ha,
viljaa-kasvava kUskimaa 73 ha, puutarha-ala 11,4 ha).
Manttaalimäärä 52,7oss, talonsavuja 391,
torpan-savuja 186 ja muita savuja 76 (1907). 6,275 as.
(1914); 1,311 ruokakuntaa, joista maanviljelys
pääelinkeinona 813:11a (1901). 675 hevosta,
2,824 nautaa (1913). — Kansakouluja 7 (1915).
Säästöpankki. Kunnanlääkäri yhteinen
Puumalan kanssa (asuntopaikkana Puumala). Apteekki
(Puumalan haara-apt.). — Teollisuuslaitoksia:
Sulkavan saha; 3 höyrymyllyä (kirkonkylässä,
Telakanavalla ja Tunnilassa); Kuhakosken
vesimylly ja saha; Lohikosken, Kaartilankosken,
Mäntysen ja Siikakosken vesimyllyt. —
Vanhoja kartanoita: Partala, Tiittala, Eerikkälä,
Iitlahti, Linkola, Tannila, Hasula. —
Luonnonnähtävyyksiä: Linnavuori: Saimaan vesiin
kuuluvien pikkuselkien (Lepistönselkä y. m.) ja
lahtien rannikot. — Säännöllinen laivaliikenne
(joka päivä) reitillä
Savonlinna-Sulkava-Puu-mala-Vuoksenniska-Lappeenranta. — 2.
Seurakunta, keisarillinen, Savonlinnan hiippak.,
tuomiorovastikuntaa; mainitaan „Iitlahti"
nimisenä („Idelaks fjerding") Säämingin osana
(kappelin luontoisena) jo 1555, oma khra v:sta 1630.
— Kirkko puusta, rak. 1822, korj. 1853 ja 1906.
L. E-ne.ii.
Sulkava (Abramis ballerus) on lahnan
sukuinen pienenpuoleinen (n. 20-25 cm pitkä) kala.
Peräevä hyvin
pitkä, 38-44
ruo-toinen; suomut
pienet,
syrjävii-vassa 68-74
suomua. S. on
elintavoiltaan samanlainen kuin lahna,
mutta sen liha on
huononlaista.
Tavataan Pohjois- ja Keski-Euroopassa sekä
Mustassa- ja Kaspianmeressä. Suomessa tavataan
s:aa Laatokan pohjoisosaan laskevissa vesissä
sekä monessa Keski- ja Etelä-Suomen
sisäjär-vessä. P. B.
Sulkireki, lyhyt jalaksinen, korkeakaplainen
kilpa-ajoreki.
Sulku, rakenne, joka suljettavalla aukolla
yhdistää kaksi vesialuetta, joiden pinnat ovat
eri korkeudella. Tavallisimpia ovat laivasulut,
joiden välityksellä alus toisesta vesialueesta
nostetaan tai lasketaan toiseen. Niitä käytetään
erittäinkin kanavissa (ks. t.) ja kanavoiduissa
joissa (ks. Jokirakennus) sekä sellaisten
satama-altaiden 1. tokkien suulla (ks. Satama),
joissa vuoroveden erotus on suuri. Ne ovat
enimmäkseen k a m m i o-s :ja, joissa yhdistettävien
Sulitelma—Sulku
Sulkava. (S.H.)
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
