Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sulkuasema ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
177
Sulkuasema—Sulla
178
vesialueiden välissä on pitkähkö puisilla,
kivisillä tai betonisilla seinillä ja pohjalla
varustettu allas, jonka kumpaisessakin päässä on
liikuteltava portti t. salpa, joita avaamalla
s.-kammio voidaan yhdistää joko ylemmän tai
alemman vesialueen kanssa. Salvat ovat tav.
puusta tai raudasta tehtyjä ja kaksipuolisia,
seinän vieressä olevien pystytappien ympäri
kääntyviä portteja, jotka suljettuina muodostavat
yläveden painetta vastaan suunnatun kulman ja
avautuneina painuvat kammion seiniin
muodostettuihin syvennyksiin, joten kammion koko
leveys jää vapaaksi. Yksipuolisia portteja ja
vaakasuoran akselin ympäri pohjassa oleviin
syvennyksiin kääntyviä läppiä käytetään myös
joskus; samoin salpaseiniä, jotka avattaessa
työnnetään suoraan sivulle sinne varattuun
rakoon. Kun vedenpinnan portin kummallakin
puolen tulee tätä avattaessa olla yhtä korkealla,
lasketaan vesi s.-kammioon ja sieltä ulos joko
porteissa olevien avattavien luukkujen ja
läppien tai kammion kumpaankin sivuseinään
tehtyjen väljien torvijohtojen kautta.
Kummassakin päässään venttiileillä varustetut torvijohdot
voidaan avata joko ylä- tai alaveden yhteyteen
ja kammio siten joko täyttää tai tyhjentää.
Joskus rakennetaan vilkasta liikettä varten
kaksi s:ua rinnan, ja suurempien korkeuserojen
voittamista varten kaksi (kaksois-s.) tai
useampiakin s:ja peräkkäin (vrt. Kanava);
s.-kam-mio tehdään toisinaan myös niin suuri, että
siihen mahtuu useampia aluksia rinnan (portti
on vain yhden levyinen), tai perättäin varsinkin
hinausliikennettä varten, jolloin seinämät
ainoastaan porttien kohdalla ovat muuratut ja muulta
osaltaan varustetut kuten kanavan sivut
tavallisesti. Satama-altaiden suulla olevissa s-.issa on
tav. vain yksi sisällepäin aukeava portti, joka
vuoksiveden aikana on auki, mutta luoteen
aikana suljettuna, jotta vesi altaassa ei
laskeutuisi (ks. Satama). Vettä säästäviä
kanava-s:ja (ks. Kanava) rakennetaan siten, että
s.-kammion viereen, joskus sen kummallekin
puolelle. tehdään tarpeeksi laaja sivusäiliö, jonka
pohja 011 tietyn määrän s.-kammion pohjaa
ylempänä. S:ua tyhjennettäessä vesi ensin
lasketaan tähän säästösäiliöön ja suljetaan sinne ja
vain loput kammion sisällyksestä päästetään
ala-kanavaan. Täytettäessä ensin sivusäiliön vesi
lasketaan s.-kammioon ja vain loput täyttämiseen
tarpeellisesta vesimäärästä otetaan yläkanavasta.
Täten säästetään lähes 1/3 s:n täyttövedestä. Jos
sivusäiliöitä on kaksi ja niiden pohjat sopivasti
eri korkealla, säästetään lähes täyttövedestä.
Suuria korkeuseroja varten on rakennettu jopa
20 m:n syvyisiä kuilu-s:ja, joiden alaportin
päällä on kammiota rajoittava päätyseinä, minkä
alitse alaportin avautuessa alus kulkee, toisinaan
tunnelimaiseen alakanavaan. Tällainen oli
Kris-toffer Polhemin (ks. t.) alulle panema
sulku-rakennus Trollhättanissa Ruotsissa. Uudemmissa
kuilu-s:issa käytetään useampia säästösäiliöitä
käyttöveden säästämiseksi. Sama tarkoitusperä
saavutetaan täydellisemmin s:hin luettavilla
laivahisseillä. Tällaisessa n. s. painevesisulussa
on rinnan kaksi vahvaa silintereissään liikkuvaa
mäntää, mitkä kumpikin kannattavat
vesisäiliötä. joihin alus voidaan uittaa kanavan ja
säiliön päässä olevien nostoluukkujen kautta.
Painesilinterejä yhdistää torvi, joka 011
yhteydessä painepumppujen kanssa. Vesimäärä
silintereissä on niin mitattu, että toisen männän
täytyy olla ylhäällä ja sen kannattaman säiliön
yläkanavan kohdalla toisen ollessa alhaalla.
Ylä-altaaseen lisätään vähän vettä lisäpainoksi,
jolloin se aluksineen painuu alas ja toinen
sisäl-lyksineen nousee, pumpuilla ylläpidetään
tarpeellinen paine silintereissä ja säiliöiden liikettä
tuetaan erityisillä johteilla.. Toisissa hisseissä
yhtä laiva-allasta kannattavat tornimaisten
telineiden välityksellä umpinaiset levysilinterit,
jotka uivat alakanavan pohjaan rakennetuissa
syvissä kaivoissa. Säiliö 011 yläkanavan tasalla
ja liittyy vedenpitävästi siihen, joten alus
avattujen päätyluukkujen kautta uitetaan altaaseen.
Pienen lisäveden vaikutuksesta säiliötä
kannattavat silinterit painuvat kaivojensa pohjaan ja
säiliössä oleva alus niiden mukana alakanavan
tasalle. Nosto käy päinvastaisessa järjestyksessä.
Säiliön liikettä tuetaan erityisillä
johtokoneis-toilla. Tunnetuin tällainen laitos on
Heinrichen-burgissa lähellä Dortmundin kaupunkia
Dort-mund-Emsin kanavassa; sen nostokorkeus on
15 m. [,,Suomen vesitiet"; Strukel, „Der
Was-serbau"; Esselborn, „Lehrbuch des Tiefbaues", II.]
J. C-én.
Sulkuasema, merkinanto- 1. signaaliasema t.
-paikka, josta samaan suuntaan kulkeville
junille päälleajamisen välttämiseksi annetaan
pysähdysmerkki, milloin edellä kulkeva juna
vielä on asemalla tai raiteella ja tie siis
„sul-jettu". J. C-én.
Sulkujohto, sähkö virtalähteen (esim.
galvaanisen pariston, induktsionikoneen j. n. e.) napoja
yhdistävä metallilanka.
Sulkujärvi ks. L a a k s o s a 1 p a.
Sulkukammio ks. Sulku.
Sulkulihakset 1. kurojalihakset ks.
L i h a k s e t, palsta 919.
Sulkumerkit, välimerkit () t. [], joita
käytetään parenteesin (ks. t.) alussa ja lopussa
erottamaan sitä lauseen t. lausejakson yhteydestä.
Jos parenteesissa on parenteesi, merkitään se
toisenlaisilla s: eillä kuin ulompi parenteesi.
S:ien sijasta voidaan käyttää myös kahta
ajatusviivaa. — Matematiikassa s. osoittavat, että se,
mikä on merkittynä niiden väliin, on muun
suhteen käsiteltävä yhtenä suureena, esim.
6—(2-|-3) merkitsee, että 2 ja 3 on ensin
yhteenlaskettava ja summa vähennettävä 6:sta. —
„Sanon tämän s :ien välissä" = sanon tämän
ohimennen. A. K.
Sulkusolu ks. I 1 m a r a k o.
Sulkuvirta ks. Sähköinduktsioni.
Sulla, Lucius Cornelius S. Felix
(138-78 e. Kr.), roomal. valtiomies ja
sotapäällikkö. S. herätti huomiota jo quæstorina
taivut-taessaan Mauretanian kuninkaan Bocchuksen
jättämään Jugurtkan (ks. t.) roomalaisten käsiin
105 e. Kr. N. s. liittolaissodassa S. toimi
menestyksellisesti ja kukisti konsuliksi valittuna
viimeiset vastustajat. Sitten ylipäällikkyys sodassa
Pontoksen kuningasta Mithridatesta vastaan
annettiin S:lle, mutta kansankokous siirsi
päätöksellään ylipäällikkyyden Gaius Mariukselle.
Silloin S. sotajoukkoineen marssi Kampaniasta
Roomaa vastaan ja sai sen valtaansa yllätyksellä.
Marius julistettiin valtionkiroukseen ja hänen
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
