Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Summa summarum ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
193
meren|>. S:n länsirannikolle laskevat Saarijärven
reitin ylemmät vedet
Kuilinjilrven-Kallinkosken-Majakusken kautta; etelästä S. saa huomattavat
lisävedet Lannejokea myöten Lannejärvestä. S.
laskee Summasjokea myöten Kiimasjilrveen. —
S:n länsirannikolla, Majakosken luona, sijaitsee
Tarvaalan maatila. L. ll-nen.
Summa summarum [mü’-] (lat.), summaiu
summa, yhteissumma, loppusumma.
Summum bonum (lat.), korkein hyvä.
Suminum jus summa injuria /-/«’-/ (lat.),
suurin oikeus suurin vääryys.
Summus episcopus /-»’-/ (lat.), ylin piispa,
roomal.-kat. kirkossa paavin, evankelisessa
kirkossa ylintä kirkollista valtaa pitävän
hallitsijan nimitys. Ruotsissa jo Kustaa Vaasa anasti
itselleen tämän arvon, ja monet
myöhäisemmät-kin kuninkaat tosiasiallisesti johtivat kirkollisia
asioita, mutta Ruotsi-Suomen kirkko ei koskaan
lakannut vaatimasta oikeutta määrätä
elämästään ja järjestyksestään puhtaasti kirkollisten
elinten välityksellä. A. J. P-ä.
Sumner [samna], Charles (1811-74), amer.
valtiomies; toimi v:sta 1834 lakimiehenä,
valittiin 1850 Yhdysvaltain senaattiin, missä esiintyi
orjuuden kiivaana vastustajana; oli v:sta 1861
ulkoasiainvaliokunnan esimiehenä ja sisällisen
sodan aikana Yhdysvaltain eduskunnan
vaikutusvaltaisimpia jäseniä. Kirjoitelmassaan „The case
of the United States" hän Alabama-asiassa
asettui Englantia kohtaan vihamieliselle kannalle;
viime vuosinaan hän toimi neekerien täydellisen
} hdenvertaisuuden aikaansaamiseksi.
Sumppi (ruots. sump), kahvisakasta keitetty
kahviliemi, johon uusi kahvi usein keitetään.
Sumppu on elävän kalan säilyttämiseen
käytetty, laudoista tehty kannellinen laatikko
(joskus veneenmuotoinen), jonka seinämissä on
reikiä tai rakoja veden vaihtamisen
helpottamiseksi. Usein s. on tehty veneen yhteyteen siten,
että tämän keskiosa tai peräpuoli on
vedenpitävästi erotettu veneen muusta osasta ja veneen
pohjaan ja sivuille s:n kohdalle on laitettu
runsaasti tarpeeksi suuria reikiä. S. lasketaan
puhtaaseen, mieluimmin virtaavaan veteen, tav.
paalujen varaan riippumaan ja niin syvälle, että
sen yläosa jää veden pinnan yläpuolelle.
P. B.
Sumptum (lat,, < siimere = ottaa), „otettu";
jäljennös, ote.
Sumpula, maatila Raudun pitäjässä, entisen
•S: n lahjoitusmaan kantatila. Omistaja (1916)
valtioneuvos A. Fock. Tilalla on saha. mylly,
pärehöylä ja tiilitehdas, 1828-97 oli siellä myös
rautatehdas (aluksi masuuni ja valimo, sittemmin myös
konepaja). — S:n lahjoitusmaa oli 1767 lohkaistu
Devier-suvun omistamasta laajasta Raudun
lahjoitusmaasta ja myöty Briskorn-suvulle, jolta se
oston kautta siirtyi (viimeistään 1800-luvun
alussa) Fock-suvulle. Suomen valtio osti sen
lampuotien lunastettavaksi 1875; ostettu alue
Kli-itti 26 1T/216 vanhaa manttaalia, n. 11,700 ha;
hinta oli 337,250 mk. A. Es.
Sumter [savitaj, linnake Charlestonin (ks. t.)
sataman suussa, rak. 1845-55. Etelävaltioiden
kenraali Beauregard valloitti sen 1861.
pohjoisvaltioiden joukot pommittivat sen raunioiksi
1863. mutta saivat sen haltuunsa vasta 1865.
Sumu, usva, utu, maanpinnan läheisyydessä
7. IX. Painettu =»/,. 16.
194
oleva, ilman sameaksi ja läpikuultamattomaksi
tekevä, hienoiksi pisaroiksi tiivistynyt
vesihöyry-kerros. S:ua muodostuu joko silloin, kun
järvien, jokien tai kostean maan vesi (t. jää) on
niiden yläpuolella olevaa ilmaa melkoisesti läm
piniämpää, tai jos kostea ja lämmin tuuli
puhaltaa kylmemmän pinnan yli. Edellisessä tapauk
sessa nousee vedenpinnasta vesihöyryä, joka
tiivistyy vesipisaroiksi kylmempään tilaan
kohot-tuaan kyllästyttäen sen. Jälkimäisessä
tapauksessa tiivistyy tuulen tuonia lämpöinen kosteus
kylmempien kappaleiden kosketuksesta vedeksi.
S:ua mainituissa olosuhteissa syntyy vain
silloin, kun ilma on kyllästetty vesihöyryllä.
Syksyllä, jolloin ilma on kosteaa ja varsinkin
aamuin ja illoin veden lämpötilaan verrattuna
kylmää, syntyy usein s:ua. Meren rannoilla,
jonne merivirrat tuovat lämmintä vettä, kuten
esim. Englannissa, syntyy s:ua veden ja maan
lämpötilojen eron tähden. Newfoundlandin matali
kot ovat usvaiset, kun lämmin Golf-virta ja kylmä
Labrador-virta sekä niiden mukana kulkevat
lämpimät ja kylmät ilmavirtaukset kohtaavat
toisensa siellä. Aavalla merellä kehittyy s:ua
sellaisten tuulien puhaltaessa, jotka ovat
merivettä paljoa lämpöisemmät tai kylmemmät.
Meriusvat ovat kesällä tavallisemmat kuin talvella.
— S:n syntyminen on riippuvainen ilmassa
leijailevista pöly pilvistä. Kun ilmaa tarkkaan
puhdistetaan niistä, voi se sisältää vahvasti
ylijääh-dytettyä vesihöyryä. Tämän tiivistyminen
tapahtuu näet juuri pölyjyvästen ympärille. Sen
tähden ovatkin suurkaupungit, joiden ilma
sisältää paljon pölyä, enemmän tai vähemmän
usva-kerrosten peittämiä. Kuuluisa siinä suhteessa on
etenkin Lontoo, jossa monilukuisten tehtaiden
kivihiilisavu täyttää ilman, muodostaen
tiivistyneen kosteuden kanssa s:ua. W. Thomson (lordi
Kelvin) on selittänyt, että pölyhiukkaset
esiintyvät vesikarpaloiden keskuksina siitä syystä,
että höyryn jäntevyys on suurempi kuperalla
pinnalla kuin tasaisella. Usvan muodostumista
helpottaa myös ilman ioninpitoisuus. Ionit
(ks. t.), etenkin negatiiviset (elektronit),
ympäröivät itsensä kuten pölyhiukkasetkin
tiivistyneellä vesihöyryllä. Jakaessaan ilinamolekylit
ioneihin ilmansähkö edistää s:n syntymistä.
U. S :n.
Sumukuvat, kahdella rinnakkain asetetulla
taikalyhdyllä esitettävät kuvat. Kumpaisellakin
taikalyhdyllä luodaan samalle varjostimelle eri
kuvat. Kun toisen taikalyhdyn linssitorvi on
suljettu, ilmestyy siis varjostimelle vain toisen
synnyttämä kuva. Jälkimäistä vähitellen
suljettaessa ja edellistä samassa määrin avattaessa
vaihtuu alkuperäinen kuva asteittain toiseen.
(V. S:n).
Sumusignaali ks. Luotsi ja m a j akka
laitos, palsta 1259 ja S i r e e n i.
Sumusireeni ks. Sireeni ja H ö y ry
sireeni.
Sumy, piirikunnankaupunki Etelä-Venäjällä,
Harkovan kuvernementin pohjoisosassa, Psioljin
varrella, ratojen risteyksessä; 51.545 as. (1911:
1900: 28,519 as.). — Kymmenkunta kirkkoa,
muutamia lukioita y. m. kouluja; sairaala.
Vanhain linnoitusten jätteitä. Suuri sokeritehdas.
Kauppa melkoinen. — Per. 1658.
Sund. 1. K unta, Turun ja Porin 1., Ahvenan-
Summa summarum—Sund
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
