Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Summa summarum ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
195
Sunda-ineri—
Sunderbands
196
(S.H.)
Sundin kirkko.
liman kili Iak.,
Sundin-V&rdön-Saltvikin-Finströ-min-Getan nimiBmiesp., käsittää Ahvenanmaan
mantereen itäisimmän osan; kirkolle Tosarbyn
laivalaiturilta 6 km,
Färjsundin
laiturilta 7 km,
Bomar-sundista 15 km.
Pinta-ala 103,? km»,
josta viljeltyä
maata (1910) 1,788
lia (siinä luvussa
luonnonniityt 591
ha, puutarha-ala
lO.i ha).
Manttaalimäärä 55 31/»6>
ta-lonsavuja 105,
tor-pansavuja 27 ja
muita savuja 131
(1907). 2,132 as.
(1914), joista
suomenkielisiä 80; 370
ruokakuntaa, joista
maanviljelys
pääelinkeinona 170:llä,
teollisuus 32:11a,
merenkulku 29:llä (1901). 224 hevosta, 799
nautaa (1913). — Kansakouluja 3 (1915);
vakinainen pientenlasten koulu. — Teollisuuslaitoksia:
Höyrysaha ja mylly (Delvikissä; omiet. veljekset
Mattsson); Delvikin meijeri; osuusmeijeri
(Vivastebyssä). — Historiallisia paikkoja:
Kastelholma ja Bomarsund (ks. n.). —
Vanhoja kartanoita: Kastelholma, Bomarsund,
Tosar-liy, Träsk. ■— 2. Seurakunta, keisarillinen,
Turun arkkihiippak., Ahvenanmaan rovastik.;
vanha emäseurakunta, mainitaan sellaisena jo
1352 (Ahvenanmaan vanhimpia seurakuntia).
S:iin ovat aikaisemmin kappeleina kuuluneet
Kumlinki ja Vårdö. — Kirkko harmaasta kivestä,
rak. todennäköisesti 1300-luvulla. [G. Tallqvist,
„En bok om Åland", siv. 99-103 (1910).]
h. 11-nen.
Sunda-meri (myös Flores-meri), välimeri
Itä-Intian saaristossa, Borneon, Celebeksen ja
Pienten Sunda-saarten välissä. Eteläosassa,
Flores-saaren pohjoispuolella on yli 5,000 m syvä
hauta.
Sunda-saaret, tärkeimmät Itä-Intian
saariston saarista, jakaantuvat Isoihin S:iin
(Sumatra, Jaava, Borneo, Celebes) ja Pieniin 1.
Vähiin S:iin (tärkeimmät Bali, Lombok,
Sum-bawa, Sumba, Flores, Timor), ks. Itä-Intian
saaristo ja erikoiskirjoituksia
huomattavimmista saarista.
Sunda-salmi, Itä-Intian saaristossa,
Sumatran ja Jaavan välissä, vie Intian valtamerestä
Jaavan-niereen, kapeimmalta kohdaltaan vain
30 km leveä, 30-110 m syvä. Salmessa on useita
tuliperäisiä saaria, joista huomattavin viimeksi
1883 purkautunut Krakatau (ks. t.). — S:n
kautta kulkee tärkeä meritie, joka kuitenkin
ennen Suezin-kanavan avaamista (1869) oli paljo
tärkeämpi, S:ea kun sitä ennen käyttivät kaikki
Euroopan ja Itä-Aasian välillä kulkevat
alukset. Suezin-kanavan avaaminen suuntasi
liikenteen kulkemaan Malakka-salmen kautta.
Sundberg [-bärj], Anton Niklas
(1818-1900), Ruotsin arkkipiispa, tuli teol.
professoriksi Upsalan yliopistoon 1852 ja arkkipiispaksi
1870. S:llä oli varsinkin valtiollisessa elämässä
suuri vaikutusvalta. Mielipiteiltään S. oli
kor-keakirkollinen ja vastusti jyrkästi kaikkia
vapaakirkollisia ja lahkollisia liikkeitä. [Gottfrid
Billing, „Minne af A. N. S." (Svenska
akade-miens handlingar, 1901).] E. K-a.
Sundbärg [-bärj], Axel Gustav
(1857-1914), ruots. tilastotieteilijä. S. tuli 1880
virkamieheksi Ruotsin tilastolliseen päätoimistoon,
1910 professoriksi Upsalan yliopistoon. Hän tuli
tunnetuksi terävä-älyisenä ja laajanäköisenä
tutkijana varsinkin väestötilaston alalla; teoksia
„Bidrag tili utvandringsfrågan fràn
befolknings-statistisk synpunkt" (1885-86), „Dödstalen
sà-som kulturmätare" (1896), tilastollisen
päätoimisten aikakauskirjassa ,,Bidrag tili en svensk
befolkningsstatistik för ären 1750-1900";
Pariisin näyttelyä varten hän 1900 toimitti
topogra-fis-taloudellis-tilastollisen käsikirjan ,,La Suöde"
(myös ruotsiksi ja englanniksi). V:sta 1907 hän
johti siirtolaisuus- ja maastamuuttokysymystä
selvittämään asetetun komitean töitä ja
kirjoitti sen mietinnön; julkaissut myöskin
kansainvälisiä tilastollisia katsauksia „Statistiska
övfersiktstabeller för olika länder" — ,,Apercus
statistiques internationaux" ja „Det svenska
folklynnet, aforismer" (1911). J. F.
Sundell [e’-] August Fredrik (s. 1843),
suom. fyysikko, yliopi». 1862> f’1- kand. 1866,
fysiikan dos. 1870; fil. lis. 1874 ja fysiikan
ylim. prof. 1878, erosi täysinpalvelleena 1903.
Oli vakausten tarkastelijana 1888-1916;
henkivakuutusyhtiö Kalevan johtokunnan
puheenjohtaja v :sta 1914. — S:n lukuisista tieteellisistä
julkaisuista, jotka koskettelevat mekaniikkaa,
valo-oppia, sähköoppia ja tähtitiedettä,
mainittakoon: „Undersökning om elektriska
disjunk-tionsströmmar" (1870), ,,Undersökning om det
Peltierska fenomenet" (1874) ; Suomen
tiedeseuran Aeta-sarjassa m. m.: ,,Om prineipen för de
virtuela hastigheterna och därmed
sammanhän-gande frågor i mekaniken" (XII os.), „über
eine Modifieation der Töpler-Hagen’schen
Queck-silberluftpumpe" (XIV ja XV os.),
„Transpor-tables Barometer" (XV os.), „über das
Decre-ment elektrischer Sehwingungen bei der Ladung
von Condensatoren" (XXIV os.),
,,Vergleiehun-g.en zwisehen Normalbarometern" (1907) ;
„Astro-nomische Naehrichten"issä:
,,Meridianbeobach-tungen des Cometen 1881 III" (1882), „über die
durch eine Temperaturvariation liervorgebraehte
Anderung in der Brennweite eines
achroma-tischen Objektives" (CIII ja CXI os).
Julkaisussa ,,Bidrag tili kännedom af Finlands natur
och folk" (vihot 46, 51, 54, 57, 59, 62) S. on
esittänyt yleiskatsauksen ukonilmoista Suomessa
koko maata käsittävien, 1887-96 tehtyjen
havaintojen nojalla ja ,,Fennia"ssa (os. 7 ja 9)
selostuksia lumipeitteen korkeudesta Suomessa
1891-92. S:n „Lärobok i analytisk mekanik"
ilmestyi 1883. Sitäpaitsi S. on ulkomaisissa
aikakauskirjoissa, tiedeseuran ,,öfversigt"-sarjassa ja
vakauskomissionin julkaisuissa esittänyt suuren
määrän tutkimuksia.
Sunderbands [sandobondz] (myös
Sundar-bahs, Sunderbunds), Gangeksen suistomaan
merenpuolinen osa. Hugli ja Meghna nimisten
suu-haarojen välissä, n. 20,000 km2 (tarkemmin
mittaamaton). Epäterveellinen, taajaa viidakkoa
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
