- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 9. Stambulov-Työaika /
199-200

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sundergelteus ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

199

Sune-sonnerne Sunniemi

200

muinoin samassa pitäjässä ovat surmanneet Sven
nimisen voudin", 011 kuitenkin mahdollista, ettii
tämä tarkoittaa juuri S. H:n surmaa, joka siis
olisi siellä tapahtunut. [V. Voionmaa, „Soinin
rukiit ja kansankapina Karjalassa 1368-69".]

K. G.

Sune-sonnerne, „Sunen pojat", olivat
Tanskan mahtavimpina ylimyksinä 12:unen
vuosisadan lopussa ja kuuluivat n. s. Il v i d e-sukuun
(ks. t.). Yksi heistä E 1> b e Sunesen oli
Ruotsin kuninkaan Sverker Nuoremman appi ja
kaatui, samoinkuin Lars S 11 n e s e n, Leuan
verisessä taistelussa 1208, kun Sverker yritti
tanskalaisten avulla voittaa takaisin kruununsa
Eerik Knuutinpojalta. Kolmas veli Andreas
Su non is (Anders Sunesen) oli Absalonin
kuoleman jälkeen 1201 tullut Lundin arkkipiispaksi
ja kuoli 1228. Hän oli mahtava kirkkoruhtinas
ja kehoitti kuningas Valdemaria jatkamaan
Absalonin työtä pakanain kääntämiseksi Itämeren
tuolla puolen. Niin hän myös seurasi kuningasta
niillä risti retkillä, joita tehtiin virolaisten
ris-timiseksi, 1206 Saarenmaalle ja 1219
mannermaalle Tallinnan seuduille. Myöskin tansk.
kronikat kertovat hänen varustaneen ja johtaneen
muutamaa v. 1202 Tanskasta Suomeen tehtyä
ristiretkeä, josta meillä muuten ei ole tietoja.

K. G.

Sungari, joki Kiinassa, Mantsuriassa, Amurin
lisäjoki oik., alkaa San-alinilta (2.440 m yi.
merenp.), Korean rajalta, virtaa ensin luoteista
pääsuuntaa, kunnes saa vas. Nonni nimisen
lisä-joen, jolloin kääntyy, kulkien siitä pitäen
koillista pääsuuntaa, laskee Tsitsahan luona Amuriin.
Kuljettava matalakulkuisilla aluksilla n. 1,200 km
ylöspäin.

Sungiitti, ylemmissä jatulilaisissa eli n. s.
onegalaisissa muodostumissa esiintyvä
antrasiitti-Iaji. Tämä maailman vanhin tunnettu, varmasti
elimellis-svntvinen kivihiilimuodostus esiintyy
Aänisjärven luoteispuolella ja on saanut nimensä
siellä olevasta Sungan kylästä. Suomenkin
puolella, Suojäivellä. tavataan samanlaista
antra-siittia. S. sisältää yli 50% tuhka-aineksia ja on
senvuoksi polttoaineena vähäarvoinen. P. E.

Sunilan salia, Kyniin pitäjässä, Kotkan
pohjoispuolella, Kymijoen itäisen haaran suun
itäpuolella, omistaja Hackman & C:o
Viipurissa. Sahan perusti 1S75 ruots. toiminimi
Sunila sägverks-a.-b.; saha kävi 6-raamisena v:een
1880, jolloin rakennus paloi ja liike kohta
sen-jälkeen teki vararikon. V. 1882 S. joutui
nykyiselle omistajalleen, joka muutti sinne Kivisillan
saharakennuksen Kotkasta. Saha oli aluksi
3-raaminen, vuotuinen vienti ulkomaille
5.000-<5.000 standerttia. Sahauksen ohella harjoitettiin
melkoista rakennuspuusepänliikettä, joka
lakkautettiin 1896. Sam. v. saha laajennettiin
5-raami-seksi. Vuotuinen sahaus on n. 400,000 tukkia,
valmistusarvo n. 2 milj. mk., ulkomaille vienti
12,000-15,000 standerttia. Sahan yhteydessä on
pienempi maatila ja kauppapuoti työväestöä
varten. Työväestö on n. 300 henkeä. Tehtaan
puolesta on kolmattakymmentä
tvöläisasuinraken-nusta. Sahalla on oma kansakoulu (2 opettajaa),
lukusali ja kirjasto (parikymmentä
sanomalehteä ja aikakauskirjaa, 400 nid.), ,,seuratalo",
palokunta, työväensäästökassa, jonne sijoitetuille
rahoille on taattu 6 %:n korko. (E. E. K.)

Sunion (Sunium), Attikan eteläisin kärki,
Aiginan-lahden suun pohjoispuolella. Perikleen
aikaisesta, Poseidonille pyhitetystä temppelistä
on jäljellä 11 pylvästä; niiden muk. S:ia
nimitetään myös Kolonnals- (Pylväs-) niemeksi. —
Ateenalaiset linnoittivat S:n 413 e. Kr. Ateenaan
purjehtivien viljalaivojen suojaksi.

Sunjatsen Is. 1867), kiinal. vallankumousmie*.
S. toimi ensin lääkärinä Macaossa, liittyi 1894
nuorkiinal. vallankumouspuolueeseen ja saavutti
siinä pian johtavan aseman. Tehtyään onnistu
mattoman kapinayrityksen Kantonissa 1895 hän
pakeni Japaniin, missä heitti palmikkonsa. Seur.
v. S. oleskeli Lontoossa, missä häntä jonkun
aikaa pidettiin vankina Kiinan lähetystössä, lähti
sitten Ameriikkaan hankkiakseen kannatusta ja
varoja vallankumouksen toimeenpanemiseksi
Kiinassa. Vallankumous puhkesi aikaisemmin, lokak.
1911, kuin hän oli suunnitellut ja vasta jou
luk. lopulla sam. v. hän ennätti saapua
Sanghai-hin. Muutamia päiviä myöhemmin 17
maakunnan edustajat valitsivat hänet tasavaltaisen
hallituksen väliaikaiseksi presidentiksi. Hän
asettui Nankingiin, muodosti ministeristön ja
ryhtyi neuvotteluihin Juansikain kanssa estääk
sensä valtakunnan jakautumista Etelä- ja Poli
jois-Kiinaan. Kun Mantsu-dynastia oli helmik.
1912 luopunut vallasta, erosi S. toimestaan
suositellen Juansikaita väliaikaiseksi presidentiksi.
Hän on sittemmin harrastanut varsinkin
valtionrautateiden rakentamista.

Sunna (arab., = säännös, tapa),
muhamettilaisilla Koraaniin sisältyvää kirjoitettua lakia
(sar’) täydentävä oikeuslähde, jonka muodostaa
alussa vain suullisena kertomuksena säilynyt
perintätieto (ks. Hadiisi) Muhammedin rat
kaisuista ja menettelystä. Jo l:sellä vuosis.
jälkeen liedzran toimitettiin hadiisin kokoelmia
(musnad), joissa perintätiedot ovat
yhteensovitetut viimeisten kertojien mukaan. Korkeammalla
asteella ovat sisällyksen mukaan järjestetyt
kokoelmat (musannaf), joista tärkeimmät ovat
Bukhärm (810-870; ..Recueil des traditions
mu-sulmanes", julk. Krehl ja Juyuboll, 1862-1908)
ja Muslimin (k. 875) toimittamat. Niitä, jotka
pitävät hadiisia koko sen laajuudessa, siis
muittenkin kuin profeetan perheen välittämää perin,
tlitietoa. Koraanin kanssa yhdenarvoisena oikeu.
lähteenä (sunna), sanotaan sunnalaisiksi ja oi
keauskoisiksi. He pitävät myös kolmea
ensimäistä kalifia profeetan oikeellisina seuraajina
ja Turkin sulttaania kalifina, toisin kuin si’iitit
(ks. t.). K. T-t.

Sunnalaiset ks. Sunna.

Sunn-karnppu, b e n g a 1 i 1 a i n e n h a 111 p p 11

Sitä saadaan Etelä-Aasiassa yleisesti viljellyn
hernekukkaisen Crotalaria juncean, osaksi
muidenkin (’.-lajien niinisyistä. On silkin hohteista
ja sitä käytetään nuorien v. m. valmistukseen.
Euroopassa on käytäntö vähäinen. Ii. L.

Sunniemi, ruots. S o n n ä s, maatila
(allodi-sateri, yhdessä Pooskeriu tilan kanssa Merikar
vialla 1 manttaalia, 11. 1.000 ha) Ulvilan
pitäjässä 9 km Porin kaupungista itään. Kalastusta
Kokemäenjoessa harjoitetaan (lohia ja siikoja).

S. mainitaan kirkollisena tilana jo 1322.
1400-luvulla se oli Odygd-, Svärd- ja
Slatte-suvuilla. siirtyi viimemainitulta avioliittojen
kautta 1500-luvun alkupuolella nuoremmalle

U

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Tue Nov 12 16:29:17 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/9/0112.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free