Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Suodatinpaperi ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
209
suchungen ini nördlichsten Scliweden", Vetensk. o.
prakt. unders. i Lapplaud, anordu. ai Luossavaara
Kiirunavaara aktieb. (1913); A. K. Cajander,
..Studien über die Moore Finnlands", Acta forest.
fennica 2 (1913); A. Tanttu, „Ueber die
Entste-hung der Biilten und Striinge der Moore". Acta
forest. fenn. 5 (1914): ..Tutkimuksia ojitettujen
soiden metsittymisestä", samoin 4 1915); V. N.
Sukatsev. „Bolota, iii obrazovanie, razvitie i
svojstva" (1915). Joukko soiden
luonnonhistoriaa käsitteleviä tutkimuksia ja tietoja on eri
suovil jelysyhdistysten, suovil jelyskoelaitosten,
geologisten komissionien y. m. julkaisuissa.]
A. K. C.
Suodatinpaperi ks. Suolatta a.
Suodattaa, siivilöidä, filtreerata
(lat. filtrum = huopa), erottaa nesteestä kiinteät
siihen liukenemattomat aineet huokoisen
väliseinän avulla. Huokoinen kappale valitaan
sellainen. että neste helposti voi kulkea huokosten
läpi kiinteän aineen hiukkasten jäädessä jäljelle,
ne kun ovat liian suuria kulkemaan huokosissa.
Huokoista kappaletta nimitetään filtrumiksi,
siiviläksi y. m. ja sellaisina käytetään m. m.
liimaamatonta paperia, suodatinpaperia, kangasta,
huopaa, asbestia, lasivillaa, hiiltä, hiekkaa y. m.
Lävitse mennyt neste on nimeltään s u o d o s ja
suotimeen, filtrumiin jäänyt kiinteä aine
sakka (ks. t.). Nesteet kulkevat suotimen läpi
joko omalla painollaan tai käytetään painetta tai
imua tai keskipakoisvoimaa. Suodattamiseen
käytetään erilaatuisia suodinkoneita riippuen siitä,
onko suodatetun nesteen vaiko jääneen sakan
talteenottaminen pääasiana, Juomaveden
puhdistamiseksi suodatetaan vesi hienon
hiekkakerroksen läpi. Sokeri- ja paloviinateollisuudessa
käytetään hiilisuotimia. Hiilen avulla voidaan
liuenneitakin aineita, etenkin väriaineita, erottaa
nesteestä (vrt. Adsorptsioni). Kem.
analyysissä siivilöiminen tavallisesti toimitetaan
lasi-suppiloon asetetun, poimutetun suodatinpaperin
läpi. Paperi on erikoisella tavalla valmistettu
vähän tuhka-aineita sisältäväksi. Neste valuu läpi.
sakka jää paperiin, joka poltetaan ja jälelle
jäänyt aine punnitaan. Kaasujakin siivilöidään esim.
puuvillan läpi. Veden siivilöityessä maakerrosten
läpi toimivat etenkin hiekkakerrokset
luonnollisina suotimina. Suodos on tällöin pohjavettä.
S. 8.
Suodattaminen ks. Suodattaa.
Suodenniemi (ennen Pohjakylä). 1.
Kunta. Turun ja Porin 1., Tyrvään kihlak.,
Mouhijärven-Suodenniemen-Lavian nimismiesp.;
kirkolle Karkun rautatieasemalta 26 km.
Pinta-ala 199.5 km2, josta viljeltyä maata (1910)
2,754 ha. (siinä luvussa luonnonniityt 592 ha).
Manttaalimäärä 1913/32. talonsavuja 67,
torpan-savuja 178 ja muita savuja 399 (1907). 2.957 as.
(1914) ; 570 ruokakuntaa, joista maanviljelys
pääelinkeinona 308:11a (1901). 348 hevosta, 1,117
nautaa (1913). — Kansakouluja 5 (1915).
Kunnanlääkäri yhteinen Lavian ja Kiikoisten kanssa,
— Teollisuuslaitoksia: Taipaleen ja Uudentalon
sahat; Taipaleen mylly. — Kirkonkylän nimitys
Pohjakylä. — 2. Seurakunta,
konsisto-rillinen, Turun arkkihiippak.. Tyrvään rovastik.;
perustettu Mouhijärveen kuuluvaksi
saarnaliuone-kunnaksi 1685, sai kappelioikeudet ja oman
kappalaisen keis. käskykirj. 23 p:ltä lokak. 1853,
210
määrättiin erotettavaksi eri khrakunnaksi sen.
päät. 7 p:ltä helmik. 1908. — Kirkko puusta,
rak. 1831 (kellotapuli rak. 1839 yhteen kirkon
kanssa). L. H-nen.
Suodin, filtteri, ks. Suodattaa.
Suodinpuhdistus, veden puhdistaminen
laskemalla se suodattimien (filterien), tav. hiekka-,
kivi- t, hiilikerrosten läpi (ks. Juomavesi
ja V e s i j o h t o).
Suodos ks. S u o d a 11 a a.
Suohaukat (Circinæ) kuuluvat alaheimona
petolintujen lahkon (Raptatores) haukkojen
heimoon (Falconidce). S:jen nokka on tyvestä
lähtien koukistunut ja jotenkin heikko. Nokan
hammas puuttuu, samoinkuin sitä vastaava lovi.
Korva-aukot ovat tavallista suuremmat ja niiden
takana on ympäri pään pöllöjen naamakehää
muistuttava kaulus, jonka muodostavat kankeat,
kärjestä leveämmät ja käyrät höyhenet. S. ovat
keskikokoisia, rakenteeltaan hentoja lintuja.
Pyrstö ja siivet ovat pitkät, koivet korkeat. Eri
sukupuolet eroavat väriltään toisistaan. Aukeat,
vesiperäiset suot ja niityt ovat s:jen
asuinpaikkoja. Siellä ne pyydystävät saaliikseen pieniä
jyrsijöitä ja linnunpoikasia sekä myös kaloja ja
hyönteisiä. Pesä on maassa. Muuttavat talveksi
lämpimämpiin maihin. —■ Meillä on tavattu
4 lajia: sinihaukka (Circus cyaneus),
vaalea suohaukka (C. macrourus), p i e n e m p i
suohaukka (C. pygargus) ja ruskea
suohaukka (C. æruginosns). Ainoastaan
sinihaukka kuuluu meidän maamme vakinaiseen
linnustoon; se pesii vähissä määrin
Etelä-Suomesta Muonioon ja Inariin saakka.
E. M-o.
Suojaavat aineet 1. emollientia (lat..
ëmolWre = pehmittää) 1. involventia (< lat.
invo’lvere = verhota), lääkkeenä käytetyt aineet,
esim. sellaiset ulkonaisesti käytetyt kuin rasvat,
öljyt, y. m. Sisällisesti käytetään limaisia,
emulsionintapaisia aineita, maitoa, rasvaöljyjä,
gummia, y. m. ehkäisemään jonkun tautia
aiheuttavan aineen vaikutusta ruuansulatuskanavan
seinämiin. S. 8.
Suojametsä ks. Metsälainsäädäntö,
palsta 400.
Suojasivu, jääkautisen mannerjään hiomien
silokallioiden rosoinen puoli. ks. Silokalliot,
Suojeleva yhdennäköisyys, eläimillä usin
tavattava suurempi t. pienempi yhtäläisyys
ympäristön kanssa väriin t. muotoon nähden, joka
yhtäläisyys suojelee niitä vihollisten huomiolta
tai antaa niille mahdollisuuden huomaamatta
hiipiä saaliinsa kimppuun.
Yksinkertaisimmassa muodossaan s. y. ilmenee
vain jonkinlaisena värityksen
yhdenmukaisuutena sen ympäristön kanssa, jossa eläin etupäässä
oleskelee. Tyypillisillä erämaaneläimillä on —
harvoin poikkeuksin — hiekan väriin sulautuva
kellanruskea väritys. Tämä koskee sekä
nisäkkäitä, lintuja ja matelijoita että myöskin useita
hyönteisryhmiä ja hämähäkkejä. Mutta myös
pohjoismaiden hiekkadyynit tarjoavat lukuisia
hyviä esimerkkejä hyönteisistä ja hämähäkeistä,
joilla on hiekan kellahtava väri. — Peräpohjolan
maissa, erityisesti napaseuduissa, missä lumi
suurimman osan vuotta peittää maan ja siis valkea
on vallitseva, väri, lukuisilla eläimillä on 1 u m
i-valkeasta väristään hyvä suoja. Esi-
Suodatinpaperi—Suojeleva yhdennäköisyys
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>