- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 9. Stambulov-Työaika /
223-224

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Suojeluskeinot ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

223

Suojeluskirje

kiaan kasvit koettavat suojella haitallisilta
eläimiltä erilaisilla kukkien sisään pääsemistä
estävillä laitteilla (piikkejä, sukasia) t. kätkemällä
meden sokkeloihin, joista etupäässä vain
pölyy-tystä välittävät hyönteiset voivat saada sen.
Lento-kyvyttömiä, vartta pitkin nousevia
pikkueläimiä vastaan kasvi suojelee kukkiaau
piikkisyy-dellään, jäykillä karvoillaan t. erittämällä
tahmeaa, takerruttavaa ainetta varren yläosiin, usein
kukkaperiin t. vasta verhiöön, t. sitten se
pysäyttää ne medellä jo alempana. Huutamat kasvit
ovat muurahaissuosijoita (ks. t.), jolloin
muurahaiset kenties puolustavat kukkia ja muitakin
osia toisilta eläimiltä. Joskus voinee kukkaa
suojella pelästyttävä mimikry-ominaisuus. Ii. L.

2. Eläinten s. Taistelussaan olemassaolonsa
puolesta eläimet käyttävät hyvin monenlaisia
suojeluskeinoja niitä monia vaaroja vastaan, jotka
niitä kaikkialla ja aina uhkaavat. Tällaisia
vaaroja eivät suinkaan ole ainoastaan vaanivat
petoeläimet tai r a v i n n o n k i 1 p a i 1 i j a t, vaan
kaikenlaiset 1 o i s e 1 ä i m e t ja -kasvit, 1 ä
niin ö n äkkinäiset ja liialliset vaihtelut,
kuivuus ja kosteus y. m. Vihollisiltaan eläin
suojelee itseään piilottautumalla,
pakenemalla, pelottamalla, tai
puolustautumalla. — Sangen luonet eläimet piileksivät
maan sisässä, kivien ja kantojen alla, kasveissa
t. näiden suojassa, mutta useat valmistavat
itselleen myös keinotekoisen piilo- tai suojapaikan
(esim. vesiperhosen toukat). Toiset erittävät
ympärilleen lujan suojan, jota aina kuljettavat
mukanaan ja johon vaaran uhatessa kätkeytyvät
(esim. kotilot). Mustekalat piilottautuvat
tyhjentämällä mustepussiusa, jolloin ympärillä oleva
vesi käy sameaksi ja läpinäkymättömäksi; näin
menettelevät eräät pohjakalatkin liikkeillään
samentamalla veden liejulla. Sylkikaskaat
kätkeytyvät vaahtomaisiin ulostuksiinsa. Useita
eläimiä suojelee vahvasti kovettunut ruumiin pinta
(esim. piikkinahkaiset, äyriäinen,
kovakuoriaiset, eräät kalat, useat matelijat, muurahaiskarhu
ja -käpy, vyötiäiset) tai vahvat, terävät piikit
(merisiilit, rautakalat, eräät sisiliskot, piikki
sika, siili). Suojeleva yhdennäköisyys, jolloin
eläin väriltään tai ulkomuodoltaan matkii
ympäristöään tai toisia eläimiä, on luonnossa hyvin
yleinen (ks. Suojeleva yhdennäköisyys).
— Useimmat eläimet koettavat pakenemalla
välttää vihollisiaan. Tällöin ne tav. pakenevat
johonkin piilopaikkaan, vain harvat pelastuvat
ahdistajastaan suuremman nopeutensa tai
viekkautensa avulla. Toiset taas, huomattuaan
vaanivan vihollisen, pysyvät päinvastoin aivan
liikkumattomina koettaen siten säilyä
huomaamattomina. Sellaisia petoeläimiä vastaan, joille kelpaa
vain elävä saalis, on kuolleeksi tekeytyminen
joskus tepsivä suojeluskeino (esim. useat
kovakuoriaiset, kuten sepät, jotkut hämähäkit ja
opos-sum). -— Ahdistettuina muutamat eläimet
koettavat pelottaa ahdistajaansa uskottelemalla
tälle olevansa vaarallisempia vastustajia kuin
mitä todella ovat. Tähän kuuluvat
pelotusasen-not ja -värit y. m. (ks. Suojeleva
yhdennäköisyys!. Samoin ovat s:oja erilaiset äänet
ja vastenmielinen haju (luteet, raatokuoriaiset,
leppätertut. espanjankärpäset, haisunäädät ja
muut ,,haisu"eläimet). — Elleivät mitkään
edellä-niain. keinoista auta, on vielä viimeinen mahdol-

lisuus pelastua puolustautumalla erilaisin
puolustusasein ja -keinoin, kuten hampaiden,
nokan, kynsien (kavioiden), sarvien,
myrkkyaseiden (esim. ampiaiset, eräät kalat, käärmeet), vie
läpä sähkönkin (sähkökaloilla) avulla. Kamelit
ja laamat sylkevät sitkeätä sylkeä vihollisensa
silmille, myrskylinnut ja albatrossit tyhjentävät
vainoojansa päälle kupunsa pahanhajuisen
sisällön ja samoin muutamat linnut (esim. rastaat) ulos
tuksiaan. Käymällä joukolla vastustajansa
kimppuun heikommatkin eläimet voivat suoriutua voit
tajina taistelusta. — Mitään erityisiä
suojelus-keinoja loisia vastaan ei eläimillä yleensä ole
käytettävänään. Iholoisia ne tav. poistavat niillä
välineillä (hampailla, nokalla, hännällä j. n. e.),
joita niillä on käytettävinä. Sisusloisten
ympärille eläinruumis usein erittää sidekudoskotelon
siten eristäen loisen ja estäen tämän liikkeitä.
— Useimpien eläinten elontoimiuta on riippuvai
nen ympäröivän aineen, ilman t. veden
lämpömäärästä; vain pysyväislämpöiset eläimet
(imettäväiset ja linuut) kykenevät ruumiissaan
ylläpitämään tasaisen lämmön ympärillä tapahtuvasta
lämmön vaihtelusta huolimatta (ks. Eläimel
1 i n e n lämpö ja Ruumiin 1 ä m p ö t a
lous). Kylmäveriset 1. vaihtolämpöiset eläime’
suojelevat itseään lämmönvaihteluilta etsimällä
kulloinkin sopivan oleskelupaikan (esim. talvella
kaivautumalla niin syvälle maan sisään, ettei pak
kanen niitä pääse vahingoittamaan tai
kätkeytymällä valmistamaansa suojaan, missä usein nuk
kuvat talviunta). Monet alemmat eläimet, jotka
joutuvat talvella tuhon omaksi, turvaavat lajin
säilymisen nuoruusasteiden kautta (esim.
vesikirppujen talvimunat). — Liiallinen kuivuus ja
vedenpuute on vaara, joka usein uhkaa eläimiä.
Useimpia maalla eläviä eläimiä suojelee liialliselta
veden haihtumiselta vahva ruumiinpeite. Monet
vesieläimet kätkeytyvät pohjaliejuun kuivuuden
uhatessa (esim. keuhkokalat) tai synnyttävät
vahvakuorisia lepoasteita (monet alkueläimet).
Suojaa sateelta etsivät maalla elävät eläimet
kaikenlaisista luonnollisista turvapaikoista tai
vartavasten rakentamistaan pesistä. — Eläimiä
uhkaavien monenmoisten vaarojen mukaisesti ovat
s:kin hyvin monenlaiset ja monipuoliset. Se eläin,
joka paraiten kykenee suojelemaan itseään ja
sukuaan, suoriutuu myöskin paraiten olemassa
olon taistelussa. P. B.

Suojeluskirje, asiakirja, jolla määrätyille
henkilöille tai laitoksille luvataan erityistä suojaa.
S:itä käytetään esim. sodassa, jolloin niitä
voidaan antaa yksityisille henkilöille samoinkuin
sairashuoneille, luostareille y. m. Sellaisissa
Euroopan ulkopuolella olevissa maissa, joissa
eurooppalaisten valtioiden konsuleilla on
tuomiovalta, asetetaan s:llä valtion suojeluksen
alaiseksi henkilö, joka ei varsinaisesti ole valtion
alamainen, mutta jota valtio kuitenkin syystä
tai toisesta pitää velvollisuutenaan suojella.
Tällainen s. annetaan esim. usein henkilöille, jotka
ennen ovat olleet valtion alamaisia, mutta naimi
sen tai pitkäaikaisen ulkomaalla oleskelun kautta
ovat menettäneet kansalaisoikeutensa, henkilöille,
jotka, olematta valtion alamaisia, ovat
palvelussuhteessa valtioon (esim. lähetystöissä ja
konsulivirastoissa olevat tulkit) samoinkuin niille,
jotka ovat samaa kansallisuutta kuin valtion
alamaiset. S:ksi nimitetään myöskin valtion ilmoi-

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Tue Dec 12 03:30:16 2023 (aronsson) (download) << Previous Next >>
https://runeberg.org/tieto/9/0128.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free