Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Suojelusväritys ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
229
vattaa, vaikkei mitään s.-lakia vielä ollut
olemassa; ensimäinen s.-laki (probatiön lawj
julkaistiin 1878, jolloin se ulotettiin täysikäisiinkin;
189S laajennettiin s;n käyttöoikeutta ykä
useampiin tapauksiin; sittemmin se on tullut niin
yleiseksi että Polijois-Ameriikassa se oli 1908 otettu
käytäntöön 25 valtiossa nuorien rikollisten
(juvc-nile deliqvetits) auttamiseksi, 8 valtiossa
myöskin täysikäisiä varten ja 7 valtiossa vielä
sellaisiakin täysikäisiä varten, jotka ovat alaikäisten
huonohoitoisuuteen tai pahantapaisuuteen
syyllisiä. — Järjestelmän tulokset ovat hyvät: 81%
nuorista miespuolisista ja 85% nuorista
naispuolisista on voitu pitää toimissaan ja estää
hairali-dustensa uusimisesta. Taloudellisesti on siten
vältetty tarpeettomia vankeinhoito-,
suojeluskasva-tus- ja köyhäinhoitokustannuksia, kun
hoidok-kaat ovat koko ajan itse voineet elättää itseään.
Siveellisessä suhteessa sen avulla on pelastettu
lukemattomia yksilöitä ennenaikaisesta turmiosta,
ja herätetty yhteiskunnassa edesvastuu- ja
avun-annontunne.
Pohjois-Ameriikassa on käytännössä
pääasiallisesti kaksi eri muotoa s:aa: joko jostakin
laitoksesta (kuten kasvatuslaitoksesta,
alkoholistihoito-lasta tai vankilasta) ennen lopullista määräaikaa
..ehdollisesti" päästetyn huolto (parole systemI
tai suorastaan tuomioistuimen määräämä s., joi
loin rangaistus tosin on määrätty, mutta sen
toimeenpano on jätetty riippuvaksi
köetteella-olo-ajan menestymisestä (probation system).
Järjestelmän menestyminen edellyttää kykeneviä
luottamushenkilöitä ja sentähden on järjestetty
erityisiä kursseja niitä varten, jotka joko varsinaisena
toimenaan tai vapaaehtoisina avustajina
haluavat toimia huoltajina. Erityisen kurssin ja
tutkinnon suorittaminen on ensimäiseksi määrätty
Wisconsin valtiossa ehdoksi, ennenkuin voi tulla
nuorisontuomioistuimien (ks. t.) palkkaa
nauttivaksi huoltajaksi. Järjestelmä on saanut
kannatusta yhteiskunnallisen toiminnan alalla ja esim.
Englannissa vahvistettu yhdeksi vaihtoehtoiseksi
menettelytavaksi Children’s act-laissa v:lta 1908
(vrt. S u o j e 1 u s k a s v a t u s). J. 77. T.
Suojelusväritys ks. Suojeleva
yhdennäköisyys.
Suojelusäyri 1. rauharaha (friskilling).
kaupungeissa kiinnekirjoista tavallisen
lunastuksen lisäksi säädetty lunastus, 3 mk. 40 p., on
virka-sivutulo raastuvanoikeuden jäsenille. El. K.
Suojoki, Suoju 1. Suojunjoki (ven.
Silja), Äänisjärveen lännestä laskeva, n. 160 km
pitkä joki, alkaa Suomen puolelta
Suojär-vestä (ks. t.), virtaa kolme eri kertaa Suomen
rajan poikki, juoksee Aunuksessa Sotjärven.
Vahatjärven ja (lähellä suutaan)
Lohmoisenjär-ven läpi, laskien Äänisjärveen, Petroskoinlahteen
n. 15 km pohjoispuolella Petroskoin kaupunkia.
S:n keskimääräinen lev. 100-225 m; suurin syv.
lähes 9 m. Koskisuutensa vuoksi S. on
laivaliikenteelle sopiva ainoastaan Äänisjärvestä
Loh-moisenjärvelle ja siitä n. 6 km ylöspäin.
Taloudellisesti tärkein on S:n merkitys erinomaisena
uittoväylänä. — Huomattavimmat lisävedet:
Torasjoen-Irstanjoen yhtyneet vedet (ks. T o r a
s-joki) Suomen puolelta, vasemmalta, ja samoin
vasemmalta Säämjärven (ks. t.) vedet
Aunuksessa. — S:n luonnonihanimman seudun
muodostaa korkeiden vaarojen ympäröimä, hiekkarantai
230
neil Sotjärvi. — Joen vlä- ja keskijuoksu on
harvaan asuttua saloseutua, suupuolessa sitävastoin
tiheä asutus (Suojun kylä y. m.). — Kaloista
tärkein on lohi; erikoisesti on mainittava monni,
jota jo on tavattu lähelle Suomen rajaakin
nousseena. L. n-nen.
Suoju 1. S u i j u, kunta Aunuksessa, Petroskoin
piirikunnassa, Suoju- ja Sunujokien varsilla;
7,361 as., enimmäkseen venäläisiä.
Suojunjoki 1. Suoju ks. Suojoki.
Suojuslehti, kukintoon kuuluva ylälehti, jonka
hangasta lähtee haara tai kukka. K. L.
Suojuspato, pato t. seinälaitos, jolla
avoveteen perustettaessa t. muuten rakennettaessa
ympäröidään työpaikka, jotta se pumppuamalla
voitaisiin tyhjentää ja pitää kuivana. S.
tehdään, ellei vedensyvyys ole 1,5-2,o m:iä suurempi,
ponttiseinistä (ks. t.) ja sitä syvempään, ja jo
matalampaankin veteen, joko vinoon tai pystyyu
tehdystä pontatusta tai ponttaamattomasta
lankkuseinästä, jonka ulkopuolelle kasataan
täytettä seinän tiivisteeksi. Kun täytettä tällä
tavalla käyttäen menee paljo ja se virtaavassa
vedessä syöpyy ja huuhtoutuu pois, tehdään s.
usein kaksi- t. useampikertaisesta joko
pontatusta tai ponttaamattomasta pystyseinästä, jotka
veden yläpuolelta sidotaan yhteen iespuilla ja
joiden väli täytetään maatäytteellä. Täytteen
tulee olla multa- tai savimaata, joka pitää veden
ja on vapaa puista ja risuista, joita pitkin
vesi helposti tunkeutuu täytteen läpi. S:n
paksuus tav. = 1h sen korkeudesta, jopa
paksumpikin. Ne valetaan joskus betonistakin ja ovat
silloin paljoa ohuemmat. (vrt.
Perustus-rakennus ja Ponttisein ä.) J. C-én.
Suojustorvi, puu- t. rautatorvi, joka
pehmeään maahan reikää porattaessa ensin
painetaan maahan reiän aukipitämiseksi ja jonka
sisus sitten tyhjennetään maakairalla (ks. t.).
J. C-én.
Suojusvilja, tuleentuneena tai vihantana
korjattavaksi kylvetty vilja, johon heinänsiemen
kylvetään peltonurmia perustettaessa. Kun nim.
heinäkasvit ja apilaat eivät ensimäisenä
kasvuvuotenaan saavuta täyttä kehitystä, pidetään s:aa
tarpeellisena varjostamaan niiden hentoja
taimia kehityksen alkuasteella. S:na on meillä
vanhastaan käytetty ruista ja vehnää. Ehkä
näitäkin sopivampi on kohtalaisen harvaksi kylvetty
vihantarehu (herne- t. vikkerikaura). Kauraa ja
ohraa käytetään myöskin s:na. J. F. S.
Suojuuri (Peucedanum palusire), jokseenkin
korkeakasvuinen. kalju sarjakukkainen, jolla on
2-3 kertaan parilehtiset, kapealiuskaiset lehdet,
valkeat kukat ja sekä emä- että pikkusarjoissa
monilehtinen suojus. On yleinen soilla ja
rannoilla Pohjois-Suomeen asti. K. L.
Suojärvi, järvi samannimisessä pitäjässä,
Äänisjärveen laskevan Suojoen vesistössä, suurin
pit. (pohjoisesta-etelään) n. 20 km, suurin lev.
lähes 9 km. pinnan korkeus n. 130 m yi. merenp.
— S:een laskee lännestä Annankosken ja
Karat-sa.lmen kautta Salonjärvi (ks. t.). — S:n
rannikolle on S:n pitäjän tärkein asutus keskittynyt
(vrt. Suojärvi, kunta). L. B-nen.
Suojärvi. Kunta, Viipurin 1., Salmin
kih-lak., Suojärven nimismiesp.; kirkolle
(Varpa-kylään) Värtsilän rautatieasemalta 140 km,
Koi-| rinojan (Laatokan rannalta) satamasta 112 km,
Suojelusväritys—Suojärvi
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
