- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 9. Stambulov-Työaika /
237-238

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Suolakivet ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

237

ja karnalliittia, siis kalium-magnesiumsuoloja.
Varsinainen arvokas kalisuolakerros on
kumminkin vasta seuraava 25-40 m vahva
karnal-liittivyöhyke, joka sisältää 52 % karnalliittia,
24 % vuorisuolaa, 14 % kiseriittiii ja 2 %
anhyd-riittiä ja savea, eli 16% KCI, 20% MgCl».
12 % MgSOj. Sen jälkeen seuraa kerrossarjan
päällä 8 m paksulta suolasavea. Tämän
täydellisen suolakerrostuman päällä on vielä toinen
kerrostuma, jossa taas alinna anhydriittiä
(40-90 m) ja sen päällä vuorisuolaa (40-150 m).
— Kuu missään muualla ei tavata näihin
verrattavia kalisuolamuodostumia, on
Pohjois-Saksan s :11a erittäin suuri taloudellinen
merkitys. — J. H. van*t Hoff oppilaineen on erittäin
laajaperäisillä kokeellisilla tutkimuksilla
määrännyt merivedestä haihdutettaessa kiteytyvien
suolojen kiteytymisjärjestyksen ja yleensä
syn-tyinisedellytykset eri lämpötiloissa. Näistä
tuloksista käy varmasti selville, että Stassfurtin s.
ovat kiteytyneet liuoksesta, jonka alkuperäinen
kokoomus on ollut sama kuin valtameren veden.
[J. H. van’t Hoff, „Zur Bildung der ozeanischen
Salzablagerungen" (1905); O. v. Buschmann,
„Das Salz" (1909, sisältää suolan tuotantotilastoa
kaikista maista).] P. E.

Suolakivet 1. suolavuorilajit, sellaiset
sedimenttivuorilajit, joissa on aineksina
vesiliuoksista kiteytyneitä kivennäisiä, kuten kipsi
ja auliydriitti, vuorisuola sekä
kalium-magnesium-suolat. vrt. Suolakerrostumat. P. E.

Suolakivi, kotieläimille keittosuolantarpeen
tyydyttämiseksi käytetty,
natriumkloridinpitoi-nen nuolukivi, joko suuresta harkosta
lohkaistuna kappaleena tahi erittäin sitä varten
tehtynä, rautalanka-akselissa pyörivänä ja seinään
kiinnitettävänä rullana. S. sisältää tav. paljon
vuorisuolassa esiintyviä vieraita kivennäisaineita.

E. v. K.

Suolakkokasvit, suolakasvit,
halofyy-t i t, ovat vahvasti suolanpitoiseen (keittosuola,
kipsi y. m.) maaperään sopeutuneita kasvilajeja,
joita kasvaa merenrannoilla, suola-aroilla ja
-erämaissa (varsinkin Aasiassa ja Austraaliassa).
Tav. s. ovat kaljuja, pieni- t. kapealehtisiä t.
melkein lehdettömiä. Monet ovat mehukasveja
ja useimmat ruohoja. Monet rakennesuhteet ovat
samat kuin kuivakkokasveilla (vrt. t.).
Todennäköisesti s. koettavat välttää mahdollisimman
paljon niillekin vahingollisen suolan ottoa ja
sentakia mikäli mahdollista estävät haihtumista.
Eräät heimot, kuten savikkakasvit. sisältävät
runsaasti s:eja. Meikäläisiä s:eja ovat esim.
Tri-glocltin maritimum, Salicornia herbacea, Olaus
maritima, Plantago maritima ja Aster tripolium.
Ennen valmistettiin s:n tuhkasta paljon soodaa.

K. L.

Suolakylpy on hyvin yleisesti käytetty
karkaiseva ja vahvistava kylpymuoto. Se voidaan
ottaa luonnostaan suolaisessa merivedessä tai
laittaa keinotekoisesti liuottamalla suolaa veteen.
Kylpyveden määrä täysikasvuiselle on
kokokyl-pyä varten 200-250 litraa, lapselle 50-60 litraa.
Jos tahdotaan laittaa s. 2%:n vahvuiseksi,
otetaan täysikasvuisen kylpyä varten 4-5 kg, lapsen
1-1,»o kg suolaa. Kuitenkin voidaan s. ottaa
vahvempikin noin 4 % :iin asti. S. kiihottaa ihoa
ja saa siinä aikaan reaktsionin, jonka vuoksi
kylpy voidaan ottaa kylmempänä kuin tavaili-

238

neil kylpy: n. 34°-30° C. Kylvyn tulee
tavallisesti kestää 8-10 min. ja päättyä valelluin tai
ryöppyyn. Lapsia pidetään s:ssä lyhyempi aika.

V. K.

Suolaläliteet, suoloja, etenkin natriumkloridia
sisältävät lähteet, vrt. L ii h d e. P. E.

Suolamonopoli (ks. Monopoli) on vanhin
ja vieläkin sangen yleinen suolaverotuksen muoto
(ks. S u o 1 a v e r o). Valtion yksinoikeus voi
olla joko yksinoikeus suolantuotannon
harjoittamiseen (tuotantomonopoli) tai yksinoikeus
suola-kaupan harjoittamiseen (kauppamonopoli) tai
yksinoikeus kumpaiseenkin alaan (täysmonopoli).
Kauppamonopolin vallitessa on valtio
säännöllisesti pidättänyt itselleen yksinoikeuden suolan
tuontiin. Suolasta kannettavan veron valtio
perii suolan hinnassa myydessään suolaa
tukkukauppiaille, jotka vuorostaan siirtävät veron
jälleenmyyjän ja nämä vuorostaan kuluttajain mak
settavaksi. Suolan täysmonopoli on nykyään
voimassa Italiassa, Kreikassa, Romaaniassa ja
Itävalta-Unkarissa (suolakaupan yksinoikeus tässä
maassa kuitenkin vain osittainen),
kauppamonopoli on olemassa Sveitsissä, Serbiassa ja
Turkissa. Y. H.

Suolanmuodostajat ks. Halogeenit.

Suolanpitoisuudenmittari ks. Areometri.

Suolasavi, suoloja, etupäässä natriumkloridia
sisältävä savi. Tämmöistä muodostuu 1)
suola-järvissä, joissa suolan ohella pohjaan kerrostuu
samalla savilietteitä, ja 2) aro- ja
aavikkoseu-duissa, missä savea on maakerroksissa ja veden
suuren haihtumisen vuoksi pohjaveden suolat
kiteytyvät siihen. P. E.

Suolasoolit ks. Suolalähteet ja Suola
kerrostumat.

Suolat, kem. yhdistyksiä, joita voidaan pitää
happoina, joissa vety joko kokonaan tai osaksi
on korvattu jollakin metallilla tai radikaalilla,
tai emäksinä, joiden hydroksyli on korvattu
happojätteellä. Niillä on hyvin erilaisia
ominaisuuksia. Ne voivat olla veteen liukenevia tai
liukenemattomia, kiteisiä tai amorfisia,
happa-men, karvaan y. m. makuisia tai aivan
mauttomia. Kullakin on omat fysiologiset
vaikutuksensa. Niitä voidaan valmistaa monella eri tavalla.
Kun happoliuos neutralisoidaan emäksellä
syntyy aina vastaava suola sekä vettä, esim.
suolahappo ja natriurnhydroksidi muodostaa
keittosuolaa ja vettä. Metallinen natriumi voi
suorastaankin yhtyä kloorin kanssa keittosuolaksi.
Metallin vaikuttaessa happoon syntyy myös suola.
Haloidisuoloiksi sanotaan fluorin,
kloorin, bromin ja jodin metalliyhdistyksiä. O k s
y-1. h a p p i-s. ovat happiliappojen s:ja.
Rikin-pitoisia suoloja ovat m. m. sulfidit ja s u 1 f
o-suolat (ks. t.). Jos hapon emäksinen vety on
kokonaan korvautunut metallilla on suola silloin
normaalinen 1. vanhan nimityksen mukaan
neutraalinen. Normaalisen suolan vesiliuos voi
olla myös joko hapan tai emäksinen riippuen
hydrolyysistä. Jos hapon molekylissä on
useampia korvattavia vetyatomeja, niin voi muodostua
n. s. happamia suoloja siten, että kaikkea
vetyä ei korvata, esim. normaalinen ja hapan
kaliumsulfaatti, K2S04 ja KHSCV Emäksinen
on suola silloin kuin korvaus emäksessä on vain
osittainen. Sekä happamista että emäksisistä
s:sta voi vielä poistua vettä, jolloin saadaan

Suolakivet—Suolat

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Tue Dec 12 03:30:16 2023 (aronsson) (download) << Previous Next >>
https://runeberg.org/tieto/9/0135.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free