- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 9. Stambulov-Työaika /
239-240

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Suolakivet ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

239

uusia 8:ja. K ak s o i s-s:oja ovat esim. alunat.
Niitit saadaan m. m. kun kaksi saman hapon
mutta eri emäksen muodostamaa suolaa
kiteytetään yhdessä. Vesiliuoksessa on niillä samat
ionit (ks. Ioni) kuin ollessaan erikseen
liuoksessa, kun taas k o m p 1 e k s i-s:ojen
muodostuessa syntyy n. s. kompleksi-ioneja. — Jos
suoloja käsitellään väkevillä hapoilla niin vapautuu
suolan muodostanut happo. Samoin saadaan
väkevillä emäksillä käsiteltäessä suolan muodostanut
emäs vapaaksi. Kahden aivan erilaisen suolan
vaikuttaessa toisiinsa vesiliuoksessa voi näistä
syntyä neljä eri suolaa. Liuosta haihduttaessa
saostuu vaikealiukoisin suola ensinnä. S:n
ioni-soitumisesta ks. D i s s o s i a t s i o n i. 8. 8.

Suolata ks. K a 1 a n k ä s i 11 e 1 y ja Liha.

Suolaton vesi ks. Vesi.

Suolatulli. Suolan kulutusta verotetaan eräissä
maissa ainoastaan s:n avulla. Tällaisia maita
ovat m. m. Tanska, Norja, Suomi, Venäjä,
Espanja, Portugali ja Pohjois-Ameriikan
Yhdysvallat. Maissa, joissa suolamonopoli (ks. †,.)
tai suolavero (ks. t.) on säädetty, on s. väittä
mätön näiden verotusmuotojen täydentäjänä.

y. n.

Suolavero. Vanhoista ajoista alkaen ovat
valtiot pitäneet suolaa sopivana veroesineenä.
Suolan kulutusta on verotettu joko suolamonopolin
(ks. t.), s:n tai suolatullin (ks. t.) avulla.
Maissa, missä suolaa tuotetaan, ovat
luonnollisesti ensiksimainitut verotusmuodot tärkeimmät.
S :oa kannetaan nyk. Saksan valtakunnan
hyväksi, Ranskassa ja Alankomaissa. Veron
suuruus on Saksassa ja Alankomaissa määrätty
100 kg:lta, ollen Saksassa 12 Emk. ja
Alankomaissa 3 guld. Ranskassa on vero 10 centimeä
kilolta. Vain ihmisten nautittavaksi aiottua
suolaa verotetaan kaikissa maissa, muu suola on
verovapaata ja se tehdään denaturoimalla
kelpaamattomaksi nautittavaksi. Kulutusverona
elintarpeesta, joka ihmisten taloudessa on
ehdottomasti välttämätön ja jota varattomat
kansanluokat kuluttavat suhteellisesti enemmän kuin
varakkaat, ei tätä veroa enää pidetä
tarkoituksenmukaisena ja ylimpien
verotusperiaatteiden kannalta hyväksyttävänä. Suolan
verotuksesta ovat nyk. aivan vapaat vain Englanti,
Belgia ja Ruotsi. Y. H.

Suolayrtti (Salicornia lierbacea),
Chenopo-ciinceæ-heimoon kuuluva, näennäisesti lehdetön,
mehevä, 1-vuotinen, hyvin haarainen yrtti, jonka
pienet kukat ovat kuin varteen vajonneita.
Kasvaa suolaisten vesien äärellä ympäri
maapalloa, meidän rannikoillamme harvinaisena. On
Pohjanmeren alavilla rannoilla tärkeä
maatumista edistävä kasvi. Viljellään paikoittain
soodan valmistusta varten. K. L.

Suolenhalvautuminen ks. Suolitaudit.

Suolenhuuhtelu tapahtuu peräruiskeen (ks. t.)
avulla.

Suolenkuroutuma ks. Suolitaudit.

Suolenpuhkeama 1. suolifisteli ks.
Suolitaudit.

Suoli, laajimmassa merkityksessä (etenkin aleni
millä eläimillä) = ruuansulatuskanava,
ahtaammassa ja tavallisessa merkityksessä se on
mahalaukusta peräaukkoon ulottuva ruuansulatus
kanavan osa. Aikaisimmilla monisoluisilla eläi
millä, onteloeläimillä, s:n muodostaa yksin

240

kertainen pussi tai ontelo, jonka aukko
toimii sekä suuna että ulostusaukkona; kaikilla
muilla eläimillä (lukuunottamatta ripsimatoja ja
imumatoja) s. päättyy erityiseen peräaukkoon.
Paitsi yksisoluisilta alkueläimiltä s. puuttuu eräiltä
loismadoilta ja -äyriäisiltä (esim. heisimadot,
eräät siimajalkaiset). jotka imevät ruumiinsa
koko pinnalla isäntiieläimensä valmistamaa
ravintoa. S. on harvoin suora putki; se on useinkin
mutkitteleva ja siinä huomataan erityisiä
osastoja, joissa erilaiset ruuansulatusnesteet
sekoittuvat ravintoon (ks. Ruuansulatus). S:ssa
on sitäpaitsi runsaasti poimuja, jotka laajentavat
sen absorbeeraavaa pintaa tai estävät ravintoa
liian nopeasti kulkemasta ruuansulatuskanavan
läpi (esim. haikalojen kierteis-s.); sitäpaitsi siinä
on usein vielä erilaisia pussi- t. putkimaisia
laajennuksia, umpilisäkkeitä (esim. kalojen
pylorus-lisäkkeet, lintujen 2 umpi-s:ta, imettäväisten
umpi-s. matomaisine lisäkkeineen).
Selkärangattomilla ja alemmilla selkärankaisilla s. on yleensä
verraten yksinkertainen; imettäväisillä siinä
huomataan selvästi seur. osat: ohut-s. (intestinum
tenue), joka jakaantuu polijukais-s:een
(duode-num) ja sykkyrä-s :een (intestinum tenue
mesen-teriale), paksu-s. (intestinum crassum), jonka osat
ovat umpi-s. (intestinum cæcum) ja lynkky-s.
(eolon), sekä perä-s. (intestinum rectum). ks.
Ruuansulatuskanava. P. B.

Suolifisteli 1. suolenpuhkeama ks. F i
s-teli ja Suolitaudit.

Suoliliaava ks. Suolitaudit.

Suoli-invaginatsioni ks. Suolitaudit.

Suolikatarri ks. Suolitaudit.

Suolikohju ks. Kohju.

Suolikuume ks. Lavantauti.

Suolilieve (mesenterinm) on selkärankaisilla
suolta kannattava vatsakalvon (peritoneum) osa,
jossa huomataan paitsi rasvakudossäikeitä,
verisuonia (s.-valtimoita ja -laskimoita) sekä
lymfa-1. imurauhasia (s.-rauhasia, ks. t.). P. Ii.

Suolilieverauhaset 1. m e s e n t e r i a a 1
i-rauhaset, suoliliepeessä olevat lukuisat (n. 200)
pienet imurauhaset, sijaitsevat suoliliepeen
molempain lehtien välissä; niihin virtaa suolistosta
tuleva khylus 1. maitiaisneste. S:sta lähtevät
imusuonet aukeavat maitiaissäiliöön (ks. t.).

Suolimadot ks. Matotauti.

Suolineste ks. Ruuansulatus.

Suolineuroosit ks. Suolitaudit.

Suolinkainen (Ascaris), lajirikas
sukkulamato-suku. Pitkiä, liereitä, sukkulamaisia matoja,
joista useimmat elävät loisina kotieläinten
suolistossa. Huomattavin laji, punertavankeltainen
tavallinen s. (A. lumbrieoidesj, asustaa
ihmisen, etenkin lasten, ohutsuolessa, joskus niin
suurin joukoin (Suomessakin tavattu pari sataa
samassa lapsessa), että melkein tukkeavat suolen.
Sitäpaitsi s. elää siassa, useissa märehtijöissä
y. m. Koiras on 15-25, naaras 20-40 cm pitkä,

Suolinkainen. Naaras. (S.H.)

Suolata Suolinkainen

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Tue Dec 12 03:30:16 2023 (aronsson) (download) << Previous Next >>
https://runeberg.org/tieto/9/0136.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free