- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 9. Stambulov-Työaika /
247-248

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Suomalainen ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

217

Suomalainen napapiiriasema -Suomalainen puolue

248

nen keskushallinto. Vuosikokous pidetään
Helsingissä 1 p. inaalisk. Liitto kuuluu v:sta 1911
jäsenenä kansainväliseen naisten
äänioikeusliit-toon. Eri paikkakunnilla osastot ovat
perustaneet ja ylläpitävät joko kokonaan tai osaksi
emäntäkouluja, lasten kasvitarhoja, työtupia,
varattomien äitien ja lasten kesäsiirtoloita,
toimeenpanevat kutoma-, käsityö- ja talouskursseja,
avustavat terveydenhoitoa ja diakonaattityötä.

Suomalainen napapiiriasema. Ensimäinen
s. n. toimi Sodankylässä prof. S. Lemströmin
(ks. t.) järjestämänä ja E. Biesen paikallisella
johdolla vv. 1882-84, ottaen tehokkaasti osaa
tähän aikaan toimeenpantuun yleiseen
kansainväliseen napaseutujen ilmatieteelliseen ja
magneettiseen tutkimukseen (ks.
Napaseutuase-mat). Lisäksi oli pienempi haara-asema
sijoitettuna Kultalaan Ivalojoen varrelle. Näiden
asemien havaintotulokset ovat esitetyt laajassa
kolmiosaisessa teoksessa ,,Exploration
interna-t.ionale des régions polaires 1882-83 et 1883-84.
Expédition polaire finlandaise".

Nykyinen Suomalaisen tiedeakatemian
ylläpitämä toinen napapiiriasema, nimeltä
Tähtelä, Sodankylässä 67° 22’ pohj. lev. ja 26° 29’
it. pit. Greenwicliistä, rakennettiin 1913 eräiden
pienempien 1910 ja 1911 saatujen lahjoitusten
ja valtioavun perusteella, jolloin viimemainittuun
liittyi lisäksi kruununmetsästä tieteellisiin
tarkoituksiin tiedeakatemian käytettäväksi
luovutettu 400 ha:n suuruinen maa-alue. V:sta 1914
alkaen on asema toiminut nykyaikaisena
magneettisena observatorina, jonka yhteyteen
Meteorologinen keskuslaitos on sijoittanut I luokan
meteorologisen aseman. Observatorissa on
tavallisten asuinrakennusten lisäksi kaksi
täydellisesti raudastavapaata rakennusta, joista toisessa
sijaitsevat itsemerkitsevät magneettiset
vaihtelu-koneet, magnetografit, ja toisessa n. s.
absoluuttiset havaintokoneet. Vaihtelukoneiden toiminta
saadaan keskeytymättä vuorokausittain esitetyksi
valokuvauksen avulla eräälle pyörivälle
silinterille pingoitetulle valokuvauspaperille, joka
kehitettynä antaa yhtäjaksoisina käyrinä
maamagneettisen voiman suunnan eli deklinatsionin
sekä voimakkuuden vaaka- ja kohtisuoran
komponentin kulun kaikkine vaihteluineen. Näiden
käyrien osoittamien arvojen muuttamiseksi
absoluuttisiksi fysikaalisiksi suureiksi tarvitaan
määrättyjen aikojen perästä suoritettavia tarkkoja
absoluuttisia mittauksia magneettisella
teodoliitilla ja maainduktorilla (ks. M a g n e t o m e t r i).
Observatorin koneet ovat uudenaikaisinta lajia,
n. s. Eselienhagenin mallia, ja absoluuttiset
koneet saksalaista järjestelmää, Schulzen tekoa.
Työnsä observatori julkaisee erityisenä sarjana
Suomalaisen tiedeakatemian julkaisuissa. Ollen
toistaiseksi ainoa pysyväinen magneettinen
observatori napapiiriseudulla, on sillä tärkeä sija koko
maapallon käsittävässä maamagneettisessa
tutkimustyössä, sillä näillä seuduilla saavuttavat
maamagneettisen voiman eräät vaihtelut ja
useimmat. magneettiset häiriöt, joista viimemainitut
ovat läheisessä yhteydessä revontulien kanssa,
suuremman voimakkuuden kuin muualla, vrt.
Maamagnetismi ja Revontulet. -—
Observatori toimii nykyään varsinaisen työnsä
ohella sen magneettisen kenttämittauksen
kanta-asemana Pohjois-Suomessa, jota Meteorologinen

keskuslaitos on v:sta 1910 alkaen tehnyt ja
jonka tarkoituksena on maamagneettisen kentän
jakautumisen selvillesaanti maassamme. J. K.

Suomalainen nuija ks. N u i j a.

Suomalainen ooppera ks. Ooppera,
Kansallisteatteri.

Suomalainen puolue, valtiollinen puolue
Suomessa. Se on syntyisin J. V. Snellmanin
herättämästä suomalaisesta kansallisuusliikkeestä.
Sikäli kuin nousi kysymys tämän liikkeen vaati
musten toteuttamisesta valtiovallan
toimenpiteiden kautta, lähinnä suomen kielen ottamisesta
käytäntöön virallisena ja valtion oppilaitosten
kielenä, ja sikäli kuin nämä pyrinnöt kohtasivat
vastustusta, suomenmieliset eli, kuten
vastustajat sanoivat, fennomaanit, alkoivat julkisessa
elämässä muodostua erityiseksi ryhmäksi, joka
vähitellen sai varsinaisen valtiollisen puolueen
luonteen. Tätä kehitystä edisti sekin seikka, että
suomenmielisiä ei yhdistänyt ainoastaan yhteinen
kanta kieliasiassa tämän sanan ahtaassa
merkityksessä, vaan yleensä Snellmanin edustama
val-tiollis-yhteiskunnallinen katsantotapa.
Aikai-simmin erityinen suomenmielisten puolue tuli
esiin sanomalehdistössä, jossa S:11a p-.lla v:sta
1869 alkaen on ollut pää-äänenkannattajanaan
main. v. perustettu Uusi Suometar. Seuraavalla
vuosikymmenellä puolue esiintyi myös
valtiopäivillä. Silloin ja aina 1890-luvulle saakka se
työskenteli ja taisteli etupäässä virallisten
oikeuksien hankkimiseksi suomen kielelle sekä
suomenkielisten oppikoulujen aikaansaamiseksi.
Puolueen aatteellisena keskuksena oli kuolemaansa
saakka J. V. Snellman, sen johtavaksi
henkilöksi tuli yhä enemmän G. Z. Forsman
(Yrjö-Koskinen), jonka rinnalla A. Meurmanilla
ja Jaakko Forsmanilla oli huomattavin sija.
Puolueen muodostivat toiselta puolen se vähempi
osa Suonien vanhaa sivistyneistöä, etupäässä
vir-kamiesluokkaa, joka kansallisuusasiassa oli
asettunut Snellmanin kannalle, toiselta itse
valveutunut osa maan suomalaista kansaa,
pääasiallisesti vauraampi suomenkielinen maataomistava
väestö. Tämän mukaisesti puolueella oli
sääty-eduskunnassa enemmistö pappis- ja
talonpoikais-säädyissä, aatelistossa ja porvarissäädyssä vain
vähemmistö, edellisessä sekin aivan pieni.
Hallituksessa s :11a p:lla ei ollut varsinaisia
kannattajia, ennenkuin Yrjö-Koskinen 1882 kutsuttiin
senaattiin. Suomenmielisten hallituksenjäsenten
luku lisääntyi sen jälkeen, ollen 1890-luvulla
aika-ajoittain melkoinen: samoin puolueen
katsanto-tapain vaikutus hallituksen toimintaan kasvoi,
mikä näyttäytyi varsinkin virallista kieltä
koskevassa lainsäädännössä ja suomenkielisten
oppikoulujen ottamisessa valtion haltuun, mutta
pysyväistä määräämisvaltaa hallituksessa s. p. ei
kuitenkaan saavuttanut.

1880-luvun lopulla alkoi s:ssa p:ssa, sen
erilaistumisen tuloksena, mikä edellisten
vuosikymmenien kehityksen mukana oli tapahtunut
yleisessä mielipiteessä, ilmetä hajaannusta, joka
johti n. s. nuorsuomalaisen ryhmän ja vihdoin
samannimisen erityisen puolueen syntymiseen
(ks. Nuorsuomalainen puolue). Näiltä
ajoilta s:ta p:ta sen omien kannattajain
ulkopuolella ruvetaan nimittämään vanhaksi
suomalaiseksi puolueeksi ja siihen
lukeutuvia vanhoiksi suomenmielisiksi. Uuden vaiheen

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Mon Nov 22 16:09:38 2021 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/9/0140.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free