Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Suomalaisen kirjallisuuden seura
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
255
Suomalaisen kirjallisuuden seura
259
aineksia kerättyinä. Viimeksimainitun aineksia
kertyi vv. 1890-1916 järjestelmällisellä työllä
n. 800,000 sanalippua (niissä 5-6 murteen sanasto
suhteellisesti täydellisenä). Kun jo tämän yhden
teoksen ainesten keruu tuotti kuluja
seitse-mättäkymmentä tuhatta markkaa (m. m.
stipendejä n. 31,000 mk., muita keruupalkkioita
n. 15-10,000 mk.) ja useat syyt (vanhain
murteiden entistä nopeampi sekaantuminen,
murre-rajain ja -eroavaisuuksien tasoittuminen sekä
vanhan polven sanain osittainen häviäminen
yleiskielen uudenaikaisen sanaston tieltä)
vaativat pontevampaa ja laajasuuntaisempaa keruun
jatkamista, kuin seuran varat sietivät, syntyi
sanakirjaohjelman toteuttamista varten kevät
talvella 1916 erityinen „Suomen kielen
sana-kirjaosakeylitiö", jossa seuralla on keskeinen
asema (osakepääoma alkuaan 100,000, korotettu
heti 250,000 :ksi). — Sanaston keruu on ulotettu
myöskin kar. jala-aunuksen murteisiin (Jyvöälaksi.
Rukajärvi, Suojärvi, Salmi, Sununsuu, Tverin ja
Novgorodin läänien murteet), joista seuralla
myös on laajat ja arvokkaat sanakokoelmat,
vaikka vielä (1916) riittämättömät täydelliseksi
karjalan kielen (ks. t.) sanakirjaksi.
Murteiden kieliopillista tutkimista on myös
harrastettu ja tehokkaasti kannatettu usean
vuosikymmenen varrella. Lukuisat nuoret tutkijat ovat
seuran avustamina liikkuneet kaikissa Suomen ja
Skandinaaviau suomea puhuvissa maakunnissa ja
karjalan kielen alueilla, mikä äänne-, mikä lause-,
mikä muoto-opin puolta tarkaten. Ja useimmat
tätä alaa koskevat tutkimukset, sekä
deskriptiiviset että historialliset, ovatkin ilmestyneet
S. k. s:n aikakauskirjassa ja eripainoksina
siitä. Se sisältää (1841-1916) viidettäkymmentä
murretutkimusta suomesta (m. m.
äännehistorialliset esitykset Suomen lounaismurteista, ITiimeen
eräistä, Etelä-Pohjanmaan, Tornion jokialueen.
Juvan, Tytärsaaren y. m. murteista) ja
lähimmistä sukukielistä, useita vanhasta kirjakielestä,
kolmattakymmentä oikeakielisyystutkielmaa,
joukon suonialais-ugrilaisen kielitieteen alaan
kuuluvia vertailevia katsauksia, tämän tieteen
historiaa y. m. Ulkopuolella aikakauskirjaa on
julkaistu m. m. E. N. Setälän »Yhteissuomalainen
äännehistoria" I-TI sekä eräitä osia „Suomen
kielen muistomerkkien" sarjaa. — Suomen
kielen tutkimusta ja viljelyä varten oli seurassa
1860-luvulla erityinen »kielitieteellinen osakunta",
jonka ,,Keskustelemukset" ovat julkaistut seuran
pöytäkirjain yhteydessä. Suomalaisugrilaisen
seuran (ks. t.) syntymisen johdosta on S. k. s:n
luonnolliseksi tutkimusalaksi tullut etupäässä
äidinkieli ja lähimmät siihen rajoittuvat
sukukielet. — Kielitieteelliset kiisikirjoituskokoelmat
sisältävät, paitsi jo mainittuja vastaisten ja
entisten sanakirjain ainesjoukkoja, vanhempia
sanakirjan ja kieliopin kokeita, Ahlqvistin,
Avellanin, Bergstadin, Keekmanin, Lönnrotin.
A. Wareliuksen y. m. käsikirjoituksia,
murretutkimuksia ja -havaintoja, paikannimistöä y. m.
Kalevalan selittämisen tarve — josta ovat
lähtöisin useat Kalevalan selityspainokset ja
»Kalevalan selityksiä" niminen käsi- ja oppikirja —
ja osittain myös Kalevalan kuvittamisaie on
vienyt myöskin esineisen kansatieteen
harrastukseen (esim. A. O. Heikel,
»Kansatieteellinen sanasto kuvien kanssa", 1885). Paitsi täten
syntyneitä piirros- ja valokuvakokoelmia on
seuran arkistossa »Muurahaisien" (ks. t.)
toimitta-main kansatieteellisten kysymyssarjaiu (I-X)
johdolla syntyneitä kansanelämän eri puolten
kuvauksia eri seuduilta neljättäsataa käsikirjoitusta,
joista muutamat varsin laajoja,
valokuvakokoelmia, matkakuvauksia y. m. aineksia. Sarja
»Kansatieteellisiä kertomuksia" I-VI on näytteitä
näistä aineskokoelmistä. Tältä alalla on seuran
aikakauskirjassa useita huomattavia tutkimuksia
(kirj. A. O. Heikel, V. Mainov, O. Kallas y. m.);
itsenäisinä julkaisuina Th. Selivindtin
toimittama sarja »Suomalaisia koristeita" III ja laaja,
runsaasti kuvitettu monografia »Suomalaisten
kalastus’.’ (kirj. U. T. Sirelius).
Kotimaan maantieteen ja tilaston
alalla seuran toiminta supistuu aikakauskirjassa
julkaistuihin kirjoituksiin ja tutkielmiin sekä
pariin karttajulkaisuun. Ensimäinen tieteellinen
Suomen maantieteen esitys (ks. Ignatius,
K. F. E.) on syntynyt S. k. s:n aloitteesta ja
sen kustantamain esitöiden perusteella.
Samoin kuin esine-etnografia maassamme tuli
ylioppilasosakuntain innokkaalla
keruutoimin-nalla (ks. Kansatieteelliset
kokoelmat) turvatuksi, sai muinaistiede huoltajakseen
Suomen muinaismuistoyhdistyksen 1870. M u
i-naistieteen alalta S. k. s:11a on vain yksi
erikoisjulkaisu, J. R. Aspelinin perustava teos
»Suomalais-ugrilaisen muinaistutkinnon alkeita"
(1875), sekä joukko tutkimuksia aikakauskirjassa.
Muinaisesinekokoelmansa seura on luovuttanut
yliopiston haltuun.
Henkisenä isänään kunnioittaen II. G. Porthania
seura on uudestaan painattanut tärkeimmät hänen
historiallisista y. m. tutkimuksistaan: »Opera
selecta" I-V (1859-831, eräitä suomennettuinakin
(1904). Kotimaan historian tutkimusta
varten, jolla aikakauskirjassa varsinkin 1840- ja
50-luvuilla on huomattava sija, seurassa
muodostui 1860-luvulla erityinen osasto, »Historiallinen
osakunta", joka julkaisi »Historiallista
arkistoa" I-1V (1866-74). Seuraavalla
vuosikymmenellä (1874) siitä syntyi itsenäinen järjestö,
»Suomen historiallinen seura" (ks. t.), joka sitten
on ansiokkaasti jatkanut m. m. mainittua
julkaisusarjaa ja joka S. k. s:lta erään
jälkisäädös-rahaston tuloista saa vuosittain avustusta
2.000 mk. Sittemmin on S. k. s:n toiminta
tällä alalla keskittynyt etupäässä henkisen
kulttuurin historiaan; varsinaiset historialliset
käsikirjoituksetkin on v. 1886 luovutettu Suomen
valtionarkistoon. Poikkeuksena on kielen
muistomerkkejä sisältävä (Kust. Grotenfeltin) kokoelma
»Suomenkielisiä historiallisia asiakirjoja Ruotsin
vallan ajalta" (1548-1S09) sekä jo aikaisemmin
alettu, sisällykseltään monipuolinen sarja
»Pitäjänkertomuksia" (I-VT11 vv. 1869-1908), jota ou
jatkettu myöhemminkin ja joka edustaa
aikaisempia »kotiseutututkimuksen" (ks. t.)
harrastuksia meillä.
Historian alalla on suom.
kirjallisuuden historia ollut seuraa likinnä. Sitä
valaisevat seuran julkaisuista J. Krohnin
»Suomalaisen kirjallisuuden vaiheet" (1897), F. W.
Pippingin (»Luettelo suomeksi präntätyistä
kirjoista", 1856-57), V. Vaseniuksen (»Suomalainen
kirjallisuus 1844-1877" ynnä viisi lisäosaa
1877-1900) ja S. Pakarisen (»Suomalainen kirjaili-
,1
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
