Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Suomalais-ugrilainen seura - Suomalais-ugrilaiset kansat
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
285
Suomalais-ugrilaiset kansat
-»98
nis ja O. J. Brummer), eri kielten sanastoja
ja sanakirjoja (karjalan kielestä julk. II.
Ojansuu, vepsän kielestä llj. Basilier, mordvan
kielestä H. Paasonen, lapin kielestä K. B.
Wiklund, K. Nielsen, E. N. Setälä, J. Abercromby,
tseremissin kielestä G. J. Ramstedt, votjaakin
kielestä Y. Wiclimann, syrjäänin kielestä A.
Ge-netz, vogulin kielestä A. Ahlqvist),
kielioppeja (votjaakin kielestä T. G. Aminoff,
vogulin kielestä A. Ahlqvist), foneettisia
tutkimuksia (suomen kielestä II. Pipping, lapin
kielestä F. A imit, mordvan, tseremissin ja
syrjäänin kielestä J. Poirot), monipuolisia
kielihistoriallisia tutkimuksia (julk.
E. N. Setälä, J. J. Mikkola, K. B. Wiklund, H.
Paasonen, Y. Wiclimann, K. Nielsen, K. F.
Karjalainen, E. A. Tunkelo, F. Äimä, J. Kalima, Z.
Gonihocz y. m.), kansatieteellisiä
esityksiä ja tutkimuksia (uskontoa
koskevia julk. W. Mainof mordvalaisista, M. Buck ja
E. Jilrgens virolaisista, J. Wasiljev votjaakeista,
A. Hämäläinen tseremisseistä, II. Paasonen
sielua koskevista käsityksistä, U. Holmberg
veden-haltioista y. m.; tapoja koskevia julk. V.
Nali-iuov syrjääneistä, A. Hämäläinen mordvalaisista,
tseremisseistä ja votjaakeista; aineellista
kulttuuria koskevia julk. A. O. Heikel tseremissien,
mordvalaisten sekä suomalaisten ja virolaisten
rakennuksista, mordvalaisten puvuista ja
kuoseista, Itämeren-maakuntain ja setukaisten
kansanpuvuista, U. T. Sirelius ostjaakkien ja
vogulien käsitöistä sekä tuohi- ja nahkakoristeista,
suomensukuisten kansain kalastuksesta ja
metsästysoikeudesta, Julie Wiclimann tseremissien
puvuista, kotiteollisuudesta ja riihestä;
yleisesityksiä julk. Hj. Basilier vepsäläisistä, K. F.
Karjalainen ostjaakeista, D. Richter Tverin
karjalaisista; E. N. Setälä kansatieteestä ja sen
tehtävistä ; y. m.), muinaishistoriallisia
ja arkeologisia tutkimuksia (J. Krohn, J.
K. Aspelin, E. N. Setälä, A. O. Heikel, J. Ailio,
J. G. Granö), bibliografisia ja
kirjallisuushistoriallisia esityksiä (julk.
0. Donner, J. Qvigstad, K. B. Wiklund y. m.)
y. m. Varsinaisen suom.-ugrilaisen alan
ulkopuolelta olevista julkaisuista ansaitsevat
erikoista huomiota t u r k k i 1 a i s m o n g o I i 1 a
i-s i a kieliä koskevat tutkimukset (0.
Donnerin, V. Tliomsenin ja H. Vfimbéryn julkaisut
muinaisturkkilaisista kivikirjoituksista [ks. t.j
sekä G. J. Ramstedtin mongolilaiset
tutkimukset, y. m.). Seuran ja sen työmiesten hallussa
olevien erittäin runsaiden (varsinkin
kielitieteellisten) ainesten julkaiseminen on vielä vasta
alullaan.
Paitsi (enimmäkseen kotimaisia) maksavia
(perustaja-, vuosi- ja vakituisia) jäseniä
kuuluu seuraan myös (enimmäkseen ulkomaisia)
kunnia-, uiko- ja avustajajäseniä.
Perustajajäsenet maksavat kerta kaikkiaan vähintään 200 mk.,
vuosijäsenet pääsymaksuna 10 mk. ja vuosittain
10 mk., kunnes vuosimaksujen yhteenlaskettu
määrä nousee 200 mk;aan, jolloin he siirretään
vakituisiksi jäseniksi. V:een 1916 mennessä on
seuraan liittynyt kaikkiaan 652 kotimaista
jäsentä.
Seuran rahastot ovat: 1. pohjarahasto, johon
menevät lyhentämättöminä kaikki
perustajajäsenten maksut sekä vuosijäsenten pääsymak-
sut, ja jonka pääoma on säilytettävä
väheu-tymiittöinänä; 2. erikoisrahastoja, jotka ovat
syntyneet lahjoitetuista tai erityisiin tarkoituksiin
määrätyistä varoista; 3. yleinen rahasto, jonka
varoilla ynnä pohjarahaston korkovaroista tar
vittavulla lisämäärällä maksetaan ne menot, joita
oi suoriteta kokonaan jonkin erikoisrahaston
korkovaroista. Seuran rahavarat nousevat nykyään
(1916) n. 314,463 mk:aan. Pohjarahasto: 124.650.
Tärkeimmät erikoisrahastot: H. Aströmin rahasto
30,000 mk., O. Donnerin rahasto 55,271 mk.,
Aug. Ahlqvistin rahasto 15,992 mk. ja O. A.
Malmin rahasto 52,734 mk. Valtioapua seura on
nauttinut v:sta 1897 alkaen. Sitäpaitsi seura
eri kertoja on saanut valtiolta tilapäistä
avustusta ja useita kertoja apurahoja valtiosäädyiltä
ja eduskunnalta (Längmanin lahjoitusrahastosta)
kuin myös huomattavan suuria lahjoituksia
yksityisiltä henkilöiltä sekä Malmin rahastosta.
S.-u:n s:n aineellinen perusta lujittui vakavaksi
etupäässä perustajansa O. Donnerin innokkaan
toiminnan johdosta; hänen aloitteestaan seura
myös alkoi panna toimeen laajasuuntaisia
yrityksiä Pohjois- ja Keski-Aasian kieli-, kansa- ja
muinaistieteellistä tutkimista varten. — Seuran
kirjasto ja arkisto säilytetään tieteellisten
seurain talossa (Helsingissä), jossa seura myös
tavallisesti pitää kokouksensa (vuosikokous pidetään
jouluk. 2 p:nä, M. A. Castrénin
syntymäpäivänä). Seuran esimiehinä ovat olleet C. H.
Molander (perustamisvuodesta), O. Donner (v:sta 18931
ja E. N. Setälä (v:sta 1909); sihteereinä
O.Donner, E. N. Setälä, H. Paasonen, Yrjö Wiclimann
ja K. F. Karjalainen.
Y. TV.
Suomalais-ugrilaiset kansat. Tällä nimellä
nimitetään niitä kansoja ja kansanheimoja, jotka
puhuvat tai (kadonneista kansoista puhuen) ovat
puhuneet suomalais-ugrilaisia kieliä. S.-u. k.
jakautuvat kielellisillä perusteilla, joiden kanssa
(nykyiset tai entiset) maantieteelliset perusteet
käyvät yhteen, erinäisiin ryhmiin. Itämerta
ympäröivillä seuduilla asuvat näistä kansoista ne,
joita yhteisellä nimellä nimitetään
itämerensuomalaisiksi: 1) suo m alaiset,
useammista eri heimoista yhtynyt kansa,
pääasiallisesti Suomen suuriruhtinaanmaassa (ks. S u
o-men kieli); 2) karjalaiset itäpuolella
Suomen valtiollista rajaa Arkangelin ja
Aunuksen sekä muuttojen johdosta Novgorodin ja
Tverin kuvernementeissa (näihin ovat luettavat
mj’ös ne, jotka puhuvat puhtaista
karjalaismurteista poikkeavia aunukselaisia ja lyydiläisiä
murteita, ks. Suomalais-ugrilaiset kielet),
niin myös inkeroiset eli inkerikot Inkerinmaalla;
3) vepsäläiset Aänisjärven läntisrannalla
sekä Ojattijoen alijuoksun molemmin puolin
Aunuksen ja Novgorodin kuvernementeissa; 4)
v a t j a I a i s e t Luoteis-Inkerissä; 5)
virolaiset pääasiallisesti Viron- ja
Pohjois-Liivin-maalla; 6) liiviläiset Kuurinmaan
pohjoisrannikolla (suurvaltain sodan johdosta ovat
harvalukuiset liiviläiset hajallaan). — Norjan.
Ruotsin ja Suomen pohjoisosissa sekä Venäjällä
Kuol-lan niemimaalla asuvat lappalaiset (ks. t.),
jotka ovat osittain poronhoitajia, osittain kalas
tajia ja metsästäjiä. Volgan seuduilla asuu kaksi
kansaa, joita yhteisellä nimellä on tapana
nimittää Volgan kansoiksi: 1) mordvalai-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
