Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Suomalais-ugrilaiset kansat
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
287
Suomalais-ugrilaiset kansat -»98
set ,ia 2) tseremissit. Näistä mordvalaiset
jotka asuvat molemmin puolin Volgaa sen
mutkasta eteläänpäin, jakautuvat kahteen haaraan:
mokäalaisiin (pääasiallisesti Volgan länsipuolella)
ja ersäläisiin; mordvalaisten luotoisena haarana
on todennäköisesti ollut kauan sitten kuollut
kansa, jota venäläiset kronikat nimittävät m
u-r o m a n (ks. t.) nimellä. Tseremissit,
Kasaa-nista länteenpäin molemmin puolin Volgaa sekä
idässä Ufån ja Permin kuvernementeissa, on
vanhastaan tapa (tosin ilman riittävää kieli- tai
kansatieteellistä perustusta) jakaa kahteen
päähaaraan: niitty- ja
vuoritseremissei-h i n, joiden lisäksi kolmannen haaran
muodostavat itätser e missit. Läntisenä haaraumana
tseremissejä, jotka itse nimittävät itseään nimellä
mari (’ihminen’), näyttää olleen kuollut m e r j a n
kansa (venäläisten kronikkain merja, Jordaneen
merens) nykyisissä Kostroman, Jaroslavin ja
Vladimirin kuvernementeissa (ks. M e r j a 1 a i s e t).
— Permiläisen (permalaisen) ryhmän
muodostavat seuraavat kansat: 1) votjaakit
Vjat-kan ja Kaman välillä, ynnä myös näihin kuuluvat
bessermanit Vjatkan kuvernementissa,
alkujaan turkkilais-tataarilaista kansaa, joka on
kielen puolesta votjaakkilaistunut, sekä 2)
syrjää-n i t laajalla alueella, pääasiallisesti Vytsegdan,
(syrjäj. Sysola), Mesenin, Petsoran (syrjäj. Izma)
ja Kaman jokialueella; Permin kuvernementissa
asuvia syrjäänejä varsinkin venäläiset kirjailijat
nimittävät permjaakeiksi (permiläisiksi;
ven. kronikkain perem’, perm’ tarkoittaa
syrjäänejä yhteisesti). — Pääasiallisesti Obin ja sen
syrjäjokien varsilla asuvat ne s.-u. k., joita
on tapana nimittää o b i n-u g r i 1 a i s i k s i
1) vogulit molemmin puolin Uralia
Tav-dan (syrjäj. Lozvan ja Pelymin), Kondan
ja Sosvan varsilla, sekä 2) ostjaakit Obin
ja Irtysin keskisen ja alisen juoksun ynnä
syrjäjokien varsilla. Molemmat nämä
häviämässä olevat heimot, jotka ovat metsästäjä- ja
kalastajakansoja, ovat kielellisesti toisiaan
lähellä ja kansatieteelliset olot niillä ovat
olennaisesti samat. — Maantieteellisesti aivan erillään
muista ovat unkarilaiset eli magyarit
Unkarissa. Tämän täysin nykyaikuisen
korkeimman kulttuurin tasalla olevan kansan kieli on
läheisintä sukua obin-ugrilaisten heimojen
kielille — mikä tietysti viittaa vanhaan
maantieteelliseen yhteyteen; tämän vuoksi on
tapana -— vanhemmista ajoista puhuen —
nimittää muinaisia unkarilaisia, voguleja ja
ostjaak-keja yhteisellä nimellä ugrilaisiksi
kansoiksi.
Tilasto. Sivistysolot. Lukumääriltään
s.-u. k. ovat sangen vähäpätöisiä. Useimpien
s.-u:n k:n väkiluvusta ei ole myöhempiä tietoja
kuin ne, mitkä koottiin Venäjän yleistä
väenlas-kua varten v:lta 1897, eivätkä nämäkään ole
kaikissa suhteissa aivan tarkkoja. Seuraavassa
yleiskatsauksessa annetut numerot esitetään
täysin sataluvuin, ja ne perustuvat Venäjällä
asuviin kansoihin nähden 1897 v:n väenlaskuun
(paitsi voguleihin ja ostjaakkeihin nähden A.
Kanniston ja K. F. Karjalaisen 1900-luvun alulta
oleviin tietoihin); muista ovat tiedot v:lta 1910;
häviämässä olevista vatjalaisista ja liiviläisistä
mainitut luvut ovat arviolukuja, jotka
vastannevat oloja ennen suurvaltain sodan syttymistä.
Suomalaisin (Suomessa, Venäjällä, Ruot-
sissa, Norjassa ja Ameriikassa) ;i,08t,ooo
Karjalaisia (aunukselaisia, lyydiläisin, In-
keroisia) 229,800
Vepsäläisiä 25,500
Vatjalaisia (arvioitu) 1,000
Virolaisia 1,007,400
Liiviläisiä (arviolta) :t,000
Lappalaisia 29,800
Mordvalaisia 1,02:1,900
Tseremissejä 375,400
Votjaakkeja 421,000
Syrjäänejä 258,:i(M>
Voguleja 5,(KK)
OMjaakkeja is.......
Unkarilaisia (magyareja) 8,892,: 100
Kaikkien s.-u:n kansain yhteenlaskettu
lukumäärä on siis tämän mukaan 15,371,400 elikkä
ei täyteen 15 ’/2 miljoonaa. Useat näistä ovat
aivan käviämisasteella (vatjalaiset, liiviläiset,
vogulit, ostjaakit) tai muuten vähäisen lukunsa
vuoksi häviämiselle alttiina (vepsäläiset,
lappalaiset). Kaikista s.-u:sta k:sta ovat mordvalaiset,
syrjäänit, Suomen suomalaiset ja unkarilaiset
(yhteensä n. 86% kaikista) kasvaneet
nopeammin kuin heitä ympäröivä väestö, muut
hitaammin. 62 :n vuoden karttumisprosenttiin nähden on
kansojen järjestys seuraava: mordvalaiset,
syrjäänit, Suomen (ja Ameriikan) suomalaiset,
votjaakit, tseremissit, Unkarin unkarilaiset,
Venäjän suomalaiset, virolaiset, vepsäläiset,
inkeroi-set, karjalaiset elikkä vastaavin prosenttiluvuin:
U3,o, 109,7, 107,5, 103,4, 95,i, 80,«. 65,», 61,», 35,i,
27,7, 23,s (tästä on jätetty pois Ruotsin ja
Norjan suomalaiset, lappalaiset, vogulit ja
ostjaakit, joista tiedot ovat vaillinaiset, yhteensä vain
0,6% kaikista). Viimeaikuista luonnollista
lisääntymistä osoittavan 1-10 vuotisten
lasten-luvun mukaan järjestyvät Venäjän s.-u. k.
seuraavasti: syrjäänit, vepsäläiset, votjaakit,
karjalaiset, tseremissit, mordvalaiset, vogulit,
Venäjän lappalaiset. Venäjän suomalaiset (ja
inke-roiset) ostjaakit ja virolaiset elikkä vastaavin
prosenttiluvuin: 25,?, 24,23,«, 23,s, 23,s, 23,4,
22,s, 22,3, 21,5 ja 20,o.
S.-u:sta k:sta ovat vain harvat kohonneet
varsinaisiksi nykyaikuisiksi sivistyskansoiksi.
Täysin itsenäinen valtiollinen olemus on vain
unkarilaisilla. myös suomalaiset ovat saavuttaneet —
tosin alituisen uhan alaisen — sisäisen
itsenäisyyden, mutta yhdelläkään muulla
suom.-ugri-laisella kansalla ei ole itsenäistä valtiollista
olemusta tai edes erikoista itsehallintoa.
Samat kansat, unkarilaiset ja suomalaiset, ovat
muutenkin kohonneet nykyajan korkeimpaan
kulttuuriin, omistaen koko kansalle yhteisen
kirjalli-suuskielen ja kirjallisuuden sekä oman korkeam
man omakielisen opetuslaitoksen yliopistoon asti.
Myös virolaisilla on kirjakieli ja huomiota
ansaitseva määrä kirjallisuutta, mutta heiltä puuttuu
miltei kokonaan omakielinen korkeampi opetus.
Norjan lapin kielellä on melkoinen määrä pää
asiallisesti hengellistä kirjallisuutta (myös
muutamia sanomalehtiä, jotka sisältävät
valtiollisiakin uutisia) ; Ruotsin lapiksi on m. m. koko
Raamattu olemassa, mutta muilla suom.-ugrilaisilla
kielillä on painettu, kansalle tarkoitettu
kirjallisuus aivan vähäinen rajoittuen
evankeliumin-käännöksiin ja joihinkin melkein poikkeuksetta
hengellistä sisällystä oleviin tuotteihin. Kaikilla
s.-u :11a k :11a on sitävastoin tietenkin
painamatonta. suullista tietä säilynyttä kirjallisuutta:
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
