Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Suomen kaupungit
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
323
Suomen
kaupungit
327
koittanut entistä paremman järjestyksen aika,
vaan päinvastoin keskenäinen kateus,
rettelöiminen ja yleinen tyytymättömyys kohosi
ylimmil-leen. Myöskään ei liike-elämän vapaa kulku ollut
hallituksen määräyksillä ohjattavissa
keinotekoisiin uomiin. Kaikista ankarista kielloista ja
vahtimisista huolimatta maalaiskauppa ja
venäläisten kulkukauppa jatkui edelleen ohi
kaupunkien, samoinkuin maakaupunkien
salapurjeh-dus ulkomaille. Suosituille
tapulikaupungeillem-mekaan ei IGOO-luku ollut kukoistavan kaupan
aikaa. Näille oli kyllä suotu suuria etuoikeuksia
muiden kaupunkien kustannuksella, mutta nekin
vuorostaan joutuivat vielä suurempien
etuoikeuksien poljettaviksi. Saadakseen ulkomaankaupan
vieläkin paremmin keskitetyksi perusti hallitus
useilla kaupan aloilla n. s. komppanioita, joista
kukin sai oman alansa kokonaan
yksinoikeudek-seen. Näin perustettiin suolakomppania,
terva-komppania, vaskikomppania. tupakkakomppania,
y. m. Varsinkin olivat terva-, tupakka- ja
suola-komppaniat suureksi vahingoksi kaupunkiemme
kehitykselle. Lisäksi rasittivat kauppaa korkeat
tullit. Kaiken lisäksi tulivat maamme kaupungit
syrjäytetyiksi Kuotsin kaupunkien rinnalla
tapuli-oikeuksien jaossa. Kun Ruotsissa v:n 1636
asetuksen mukaan oli 8 täyttä tapulikaupunkia, oli
niitä meillä vain kolme, ja näistäkin yksi,
Helsinki, perustettu paikkaan, joka ei sille ollut varsin
sopiva. Sen sijaan sellaiset kaupungit kuin Oulu
ja Vaasa, joilla oli mitä parhaimmat
tapulikau-pungiu edellytykset, saivat pysyä
maakaupunkeina. Seurauksena siitä, että Pohjanmaan
kaupungeilla ei ollut purjehdusoikeutta ulkomaille,
oli niiden kaupan suuntautuminen Tukholmaan
Turun ohitse. Tätä kaupunkiemme
riippuvaisuutta taas osasivat Tukholman porvarit kaikin
tavoin käyttää hyväkseen polkemalla maamme
tuotteiden hinnat mielensä mukaan ja kiskomalla
kohtuuttoman korkeat hinnat tavaroista, joita
tänne oli tuotava. Hyöty Pohjanmaan
kaupunkien kaupasta tuli näin jotenkin kokonaan
Ruotsin eikä Suomen hyväksi. Kuvaavaa on joka
tapauksessa, että maamme tapulikaupungeista
vain Viipurin kaupalle koitti 1600-luvulla
kukoistuksen aika. Helsinki sen sijaan jäi
vähäpätöiseksi pikkukaupungiksi, ja Turun kauppa
suorastaan herpaantui. Kun 1500-luvun loppupuolella
tulleiden ja menneiden laivojen luku saattoi
Turun satamassa nousta vuodessa 50:eenkin, oli
niiden luku 1600-luvun alkupuolella enää vain
20-30 ja vuosisadan lopulla vieläkin pienempi.
Maamme tärkein kauppakaupunki oli 1600-luvulla
Viipuri.
Paremmin kuin kauppa edistyi
kaupungeissamme 1600-luvulla teollisuus. Varsinkin
käsiteollisuus alkoi huomattavasti kehittyä. Turussa
oli käsityöläisiä 1600-luvun loppupuolella
muutamia satoja, Viipurissa noin satakunta.
Kummassakin näistä kaupungeista oli kymmenkunta
ammattia jo siksi varttunutta, että ne olivat
saattaneet perustaa oman paikallisen
ammattikuntansa, mihin vaadittiin vähintään 4 (3)
mestaria. Myöskin tehdaslaitoksia syntyi siellä täällä
kaupunkeihin tai niiden välittömään läheisyyteen.
Asukasluvultaan olivat kaupunkimme
1600-luvulla vielä varsin pieniä. Turussa, joka oli
hallituksen keskus ja koulu- sekä
yliopistokaupunki, nousi asukasluku 1600-luvun puolivälissä
noin 5,000:een, Viipurissa 3,500 :aan; kaikissa
muissa kaupungeissamme asukasluku jäi alle
tuhannen. Lukuisista kaupungeistamme
(kaikkiaan jo lähes 30) vietti moni aivan riutuvaa
elämää. Osa niistä itsestään hävisikin vähitellen
olemattomiin. Niin kävi toisen luokan tapuli
kaupungin Taipaleen, Salmin, Kurkijoen,
Bra-hean ja Kuopion. Hallituskin jo ajatteli sata
luvun lopulla kaupunkien luvun vähentämistä.
Pietarsaari ja Raahe määrättiin 1680
siirrettäväksi johonkin toiseen kaupunkiin, Lappeenranta
tuomittiin menettämään kaupunkioikeutensa 1683.
Tammisaari 1692 ja Torniotakin uhkasi sama
kohtalo. Nämä käskyt kuitenkin unohtuivat.
1 7 0 0-1 u k u. Kaupunkien rauhallisen
kehityksen keskeytti pitkiksi ajoiksi Suuri pohjan sota.
Sekin vähäinen varallisuus, mikä kaupunkeihimme
oli ehtinyt kertyä menneinä kauppapakon aikoina,
hävisi nyt kokonaan. Ensin oli kestettävä
vuosikymmen rasittavaa sotaverotusta, sitten tuli
meri-kaupunkeihimme ankara rutto, joka esim. Turusta
tappoi ainakin kolmannen osan asukkaista, ja
lopuksi kukkuroi onnettomuuden vihollisen
raakojen sotalaumojen maahantulo ryöstöineen,
polt-toineen ja pakkoverotuksineen.
Siitä lamatilasta, jonka Iso viha toi mukanaan,
jaksoivat kaupunkimme rauhallisten olojen
palattua vain hitaasti kohota. Edelleenkin oli
sitäpaitsi kauppapakko estämässä vapaata kehitystä.
Ponnistukset sen poistamiseksi tai edes
lieventämiseksi eivät vielä vuosikymmeniin johtaneet
mihinkään tuloksiin: ei edes yhtä ainoata omaa
tapulikaupunkia katsottu voitavan myöntää
laajalle Pohjanmaalle. Vasta 1760-luvulla oli
kaupungeillemme kaupan alalla parempi aika
koittava. Edullinen ei myöskään ollut niiden
kaupunkiemme asema, jotka vv:n 1721 ja 1743
rauhanteoissa olivat joutuneet Venäjän puolelle
rajaa, ne kun olivat tulleet erilleen entisistä
kauppa-alueistaan. Niinpä oli Viipurin tärkein
vientitavara ollut Pohjois-Karjalassa ja Savossa
valmistettu terva, jonka saanti nyt kokonaan
tyrehtyi.
Sen sijaan alkoi teollisuus voimistua
kaupungeissamme jo ensi vuosikymmeninä rauhan
jälkeen. Kotimaisen teollisuuden elvyttäminen
tuli Ruotsin hallituksen erikoisen huolehtimisen
esineeksi, ja tätä suosiota sai maamme
teollisuuskin jossain määrin osakseen. Varsinkin
hallitus pyrki edistämään suuryrittelyä, kuten
kutoma- ja tupakkamanufaktuurilaitoksia.
Kaupunkeja kehotettiin sitä paitsi raaka-aineiden
saannin helpottamiseksi viljelemään tiluksillaan
tupakkaa, pellavaa, hamppua, värikasveja y. m. s.
ja perustamaan lammastarhoja. Jo 1730-luvulla
alettiinkin kaupunkeihimme perustaa uusia
teollisuuslaitoksia ja 1740 sai Turku erityisen
halli-ja teollisuusoikeuden. Myöskin melkoisia
tupakka-istutuksia syntyi paikoitellen, kuten Turkuun.
Helsinkiin ja Pietarsaareen, johon 1762
perustettiin vielä nykyisin siellä toimiva
tupakkatehdas. Loppupuolella 1700-lukua oli esim.
Turussa yli kymmenen eri manufaktuurilaitosta eli
„tehdasta".
Enemmän kuin mikään muu hallituksen
toimenpide oli kumminkin 1700-luvulla omansa
kaupunkiemme vaurastumista edistämään
kauppa-pakon tuntuva lieventäminen asetuksella 3 p.
jouluk. 1765. Täydelliset tapulioikeudet luvattiin
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
