- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 9. Stambulov-Työaika /
331-332

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Suomen kaupungit

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

323

Suomen kaupungit

331

samme oli ollut erikoiset edellytykset. Kauppa
laivastollemme koitti jo heti 1870-luvun alusta
pitkä taantumisen aika. Vasta 1890-luvun puoli
villissä saavuttaa kaupunkiemme kauppalaivasto
takaisin sen tonnimäärän, mikä sillä oli ollut 1870.

Sen tappion, minkä kaupunkiemme kehitykselle
tuotti niiden kauppalaivaston 1870-luvulla
alkanut taantuminen, korvasi kuitenkin runsaasti
kahden muun elinkeinon, kaupan ja teollisuuden,
entistä suurenmoisempi edistyminen.
Maanviljelyksen kohoaminen, metsien arvon suuri nousu,
liikenneolojen kaikinpuolinen parantuminen,
vv:n 18Ö8 ja 1879 asetuksilla julistettu
täydellinen elinkeinovapaus, sanalla sanoen koko
kansantalouden ripeä elpyminen toivat mukanaan
myöskin kaupan ja kotimaisen teollisuuden
voimakkaan kasvamisen. Kaupunkiemme
kauppiaiden luku lisääntyy muutamassa vuosikymmenessä
moninkertaiseksi. Eikä vain sisämaankauppa näin
kohoa, vaan myöskin ulkomaankauppa menee
eteenpäin pitkin askelin. Vielä 1860 oli
vientimme vain 22,7 milj. ja tuontimme 43,i milj. mk.
V. 1913 sen sijaan oli vientimme 401,s milj. mk.,
siis 19 kertaa niin suuri kuin viisikymmentä
vuotta takaperin. Tuontimme taas oli 1913
495,4 milj. mk., siis lähes 12 kertaa niin suuri
kuin 1860. Samoin on teollisuutemme kehitys
vastaavana aikana ollut ripeätä. Uudenaikainen
tehdasteollisuus suurtuotantoineen tulee
maassamme laajaan käytäntöön. Kaupunkiemme
koko teollisuuden vuotuinen tuotanto arvioitiin
vielä 1870 23,7 milj. mk:ksi; 1913 se sen sijaan
nousi 405,s milj. mk:aan.

Uusia kaupunkeja on maahamme perustettu
jälkeen vuoden 1800 9, nim. Jyväskylä 1837,
Mikkeli 1838, Joensuu 1848, Maarianhamina 1861,
Kemi 1869, Hanko 1874, Kotka 1879, Iisalmi
1891 ja Lahti 1905. Sitä paitsi sai Heinola 1839
kaupunkierioikeudet. Kaupunkilainsäädännöstä
jälkeen v:n 1800 ansaitsee mainitsemista ennen
kaikkea seuraavat: v:n 1856 asetus »kaupunkien
järjestämisestä ja rakentamisesta", v:n 1868
asetus tapuli- ja maalaiskaupunkien välisen
erotuksen poistamisesta, vv:n 1873, 1883 ja 1897
asetukset kunnallishallinnosta ja 1879 asetus
terveydenhoidosta kaupungeissa.

Yleistulos siitä nousunajasta, jonka viimeiset
sata vuolta muodostavat kaupunkiemme
kehityksessä, näkyy kaupunkiemme väkiluvun suuressa
lisääntymisessä. Tätä kuvaa alla oleva asetelma:
Kaupunkiemme väkiluku

1815..........51,841 henkeä

1850 ....................105,496

1870 ....................131,603

1890 ....................235.227

1900 ....................339,613

1910 ....................456,873

1914 ....................504,337

Viimeisten sadan vuoden kuluessa on siis kau
punkiemme väkiluku kasvanut
kymmenkertaiseksi. Kaupunkiemme suhteellinen osuus maan
koko väkiluvusta on vastaavana aikana
lisääntynyt seuraavasti:

1,000 asukasta kohti maan koko väestöstä oli
kaupunkiväestüä maaseutuväestöä

1815..... 952,7
1850 ..... 936.»
1870 ..... .....74,4 925,s
1890 ..... .....98.» 901,i
1900 ..... .....125,2 874,8
1910..... .....146,7 853.»
1914..... .... 154,3 845,7

Sata vuotta takaperin oli näin ollen maamme
koko väestöstä tuskin 5 % kaupunkilaisia. Nyt
sitä vastoin on vastaava suhdeluku 15 <J0. Jos
vertaamme kaupunkiemme suhteellista osuutta
maan koko väestöstä vastaaviin oloihin muissa
maissa, saamme seuraavan asetelman:

Kaupunkilaisväestö Maalais väestö

Suomi (1910)........14,7% 85.»%

Ruotsi (1910)........24,» „ 75.» „

Norja (1910).........28,s „ 71,» „

Tanska 11911)........40,» . 59,7 .

Saksa (1910)........57,o „ 43jj „

Ranska (1911)........4».» „ 55.» „

Englanti (1911)........78.o „ 22,o „

Skotlanti (1911).......75,4 „ 24,« „

Euroopan Venäjä (1912) .... 13,» „ 86.» „

Venäjän Puola (1912).....23,s „ 76,i „

Unkari (1910)........18,» „ 81,i „

Yllä luetelluista maista on siis ainoastaan
Euroopan Venäjällä kaupunkien suhteellinen osuus
maan koko väestöstä vielä pienempi kuin meillä.

Varsinaisten kaupunkien lisäksi on
maassamme vielä huomattava joukko muita
kaupunkimaisia asutuskeskustoja, kuten kauppaloita ja
..taajaväkisiä yhdyskuntia". Kauppaloita on
maassamme nykyisin 4 ja taajaväkisiä
yhdyskuntia 29. Kaikki kaupunkimaiset asutuskeskustat
eivät kuitenkaan vielä näihinkään sisälly, sillä
maaseudulla on lukuisia tehdas- ja
asema-asutuk-sia, joiden olot ovat aivan järjestämättä, vaikka
asukasluku niissä onkin suurempi kuin monessa
kaupungissa. Ottaen tämän huomioon on
varsinaisen maalaisväestön prosenttiluku meillä
melkoista pienempi kuin virallinen tilastomme
ilmoittaa.

Kaupunkien nyk. väkiluku.
Väkiluvun suuruus eri kaupungeissamme 1913 näkyy
alla olevasta asetelmasta:

Väkiluku 1914-15 vaihteessa
Kirkonkirjojen Henkikirjojen

mukaan mukaan

Helsinki........... 170.452 153,467

Turku......................53.926 46,745

Tampere....................45,213 40,533

Viipuri......................29,329 21.770

Vaasa......................24,430 18.097

Oulu........................21,605 16,419

Kuopio......................17,587 15,276

Pori........................17.541 14,994

Kotka......................12.227 10.022

Pietarsaari......... 7.280 6,342

Rauma........... 7,070 6.119

Hämeenlinna......... 6,656 5,703

Hanko........... 6,455 5,359

Lahti........... 6,138 4.974

Porvoo........... 5,600 5,924

Joensuu........... 5,388 4,269

Savonlinna......... 4,758 4.090

Jyväskylä.......... 4.731 4,232

Mikkeli........... 4,510 4.450

Uusikaupunki........ 4,433 3,389

Raahe........... 4,173 3.035

Kokkola.......... 4.136 3,298

Loviisa...........3,971 3,611

Kristiinankaupunki...... 3,528 2,743

Kajaani........... 3,516 3,433

Lappeenranta........ 3,464 3,362

Sortavala.......... 3,382 3,067

Hamina........... 3,222 3,163

Tammisaari......... 3.160 2,913

Iisalmi........... 2,941 2,694

Kemi............ 2,607 2,280

Käkisalmi.......... 2,237 1,754

Tornio........... 1.806 1,389

Heinola...........1,713 1,657

Kaskinen.......... 1,561 1.449

Maarianhamina........ 1,430 1,295

Uusikarlepyy . . ...... 1,304 1,216

Naantali.......... 857 869

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Mon Jul 4 09:15:46 2016 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/9/0182.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free