- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 9. Stambulov-Työaika /
335-336

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Suomen kaupungit

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

323

Suomen kaupungit 184

Tärkeimmät tehdaskaupunkimme nilkyvitt
seuraavasta asetelmasta, jossa samalla esitetään
ympäröivän maaseudun tehdasteollisuus:

Tehtaiden tuotannon bruttoarvo v. 191:!

Kaupungin rajain Ympäröivällä

sisällä maaseudulla

Helsinki........100,s milj. mk. l+,o milj. mk

Tampere.......65.s „ 7,7 „ „

Turku........39,i „ „ 11,« „

Vaasa........25,« „ „ 2,o ,.

Kotka........21,7 „ „ 20,0 „

Pori.........18,7 „ „ 11.» „

Oulu.........18,6 „ . 3,9 „

Pietarsaari.......16,i „ „ l.e „ „

Viipuri........15,5 „ „ 10,o „

Jos tuotannon bruttoarvoista vähennämme pois
valmistukseen käytettyjen raaka-aineiden ja
puolivalmisteiden arvon, saamme seuraavan
asetelman :

Tehtaiden kansantaloudellinen puhdas tuotto 1913
Kaupungin rajain Ympäröivällä
sislllla maaseudulla

Helsinki........48,7 milj. mk. fi,s milj. mk.

Tampere. . . . 25,o „ „ 3,9 „ „

Turku........18,9 „ „ 5,t „

Vaasa....... . 6,5 „ „ l.o „ „

Kotka.........9,8 „ „ lO.o „

Pori.........6.2 „ „ 4,i „

Oulu.........4,4 „ „ l,a „ „

Pietarsaari.......8,7 „ „ 0,7 „ „

Viipuri........6,0 „ „ 4.a „ „

Tehdasteollisuuden tyyssijana on Helsinki
kaupungeistamme kaikista tärkein. Toisella sijalla
on Tampere ja kolmannella Turku.

Eri tehdasteollisuudenhaaroista on Helsingissä
voimakkaimmin edustettuna metalliteollisuus,
jonka tuotannon bruttoarvo 1913 nousi lähes
30,o milj. mk:aan. Muista Helsingin
tehdasteollisuuksista ansaitsee erikoisesti mainitsemista
sokeri- ja makeisteollisuus, tupakkateollisuus ja
graafillinen teollisuus. Tampereen
teollisuuksista on tärkein kutomateollisuus, jonka
vuotuisen valmistuksen bruttoarvo 1913 nousi
41,s milj. mk:aan ja sen jälkeen paperi-,
nahka-ja metalliteollisuus. Turun suurimmat
tehdasteol-lisuudenhaarat ovat kutomateollisuus,
metalliteollisuus, tupakkateollisuus ja sokeriteollisuus.
Vaasassa ovat kutoma- ja sokeriteollisuus muita
tärkeämmät, Kotkassa puu- japaperiteollisuus, Porissa
puuteollisuus ja kutomateollisuus, Oulussa
nahka-ja puuteollisuus, Pietarsaaressa tupakkateollisuus
ja Viipurissa tupakka- ja metalliteollisuus.

Myöskin käsityöläisteollisuuden tyyssijana on
Helsinki kaupungeistamme kaikista tärkein.
Käsityöläisiäikkeitä oli sen rajain sisällä 1913
1,274, ja niissä oli yhteensä työntekijöitä 4,983,
valmistuksen arvon noustessa 12,2 milj. mk:aan.
Lähinnä seurasi 1913 järjestyksessä Turku, jossa
käsityöläisliikkeitä oli 357, niissä työntekijöitä
1,594, valmistuksen arvon ollessa 3,5 milj. mk.

Kaupan ja merenkulun nykyinen
merkitys. Tilastoa kaupunkiemme koko kaupan
suuruudesta ei ole saatavissa. Sen sijaan
ilmoittaa virallinen tilastomme kauppiaiden luvun.
Kaikkiaan oli 1913 kauppiaita kaupungeissamme
10,312. Eniten oli niitä seuraavissa kaupungeissa:

Kauppiaiden luku 1913

Helsinki............3.851

Viipuri............2,001

Turku.............1,086

Tampere........................642

Vaasa..........................371

Oulu..........................272

Kotka..........................210

Kun tässä tilastossa ovat mukana kaikki
torikauppiaat ja pienet kaupustelijat ja näitä voi
olla suhteellisesti eri määrin eri paikkakunnilla,
ei yllä olevista luvuista käy lainkaan riittävästi
selville kaupunkiemme keskinäinen merkitys
kauppakeskustoina.

Tarkemmin kuin yleiskauppa on
kaupunkiemme ulkomaankauppa valaistavissa.
Tuontim-melian tapahtuu jotenkin yksinomaan ja
vientimme suurimmaksi osaksi kaupunkiemme
kautta. Tuontimme nousi 1913 495,< milj. ja
vientimme 401,8 milj. mk:aan. Mitä eri
kaupunkiemme merkitykseen tulee
ulkomaankauppamme välittäjinä, on ainoastaan Helsingin
tuonnista -ja viennistä tarkkoja tietoja saatavissa.
Lähipitäen voimme kuitenkin muidenkin
kaupunkiemme ulkomaankaupan suuruuden saada
selville virallisesta kauppatilastostamme, jossa
tär-keimpäin tavarain tuonti ja vienti on
paljoudeltaan esitettynä tullauspaikkojen mukaan.
Ker-tomalla ilmoitetut paljoudet kauppatilaston
yksikköarvoilla saamme lähennellen tietää
myöskin näiden paikkojen tuonnin ja viennin arvon.
Laskemalla näin Helsingin lisäksi muiden
tärkeimpien satamakaupunkiemme ulkomaankaupan
suuruuden saamme seuraavan asetelman:

Tuonti Vienti Yhteensä

1913 1913

Helsinki . . . 150,1 milj. mk. 23,4 milj. mk. 173.5 milj. mk.

Viipuri .... 43,» „ „ 48^ „ „ 91* „

Turku .... 54,0 „ „ 20,o „ „ 74,o „ „

Hanko .... 13,9 „ „ 48,„ „ „ 62,s „

Kotka .... 14,2 „ „ 45.2 „ „ 59.4 „

Vaasa .... 23.$ „ „ 8.1 „ „ 31,4 „

Pori..... 9,5 „ „ 16,« „ „ 26,i „

Oulu.....12,2 „ „ 12,b „ „ 25,i „

Maamme tärkein tuontikaupunki on siis
Helsinki, jonka kautta maahamme kulkeutuu yli
30 % koko tuonnistamme. Lähinnä merkityksessä
seuraavat Turku ja Viipuri, vaikkakin
tuntuvasti jälessä Helsingistä. Viennin alalla sen
sijaan ovat tärkeimmät kaupunkimme Hanko.
Viipuri ja Kotka. Jos tuonnin ja viennin arvon
laskemme yhteen, on ensimäinen sija
ulkomaankauppamme alalla Helsingillä, toinen Viipurilla,
kolmas Turulla, Hangon ja Kotkan kilpaillessa
neljännestä sijasta. Tulliylöskanto nousi yllä
mainituissa kaupungeissamme seuraaviin
määriin vuonna 1913:

Tullilaitoksen ylöskanto

Helsinki........ 21,324,689 mk.

Turku .......9.461.615 „

Viipuri......... 6.995.466 „

Vaasa......... 5,637.390 „

Kotka.......... 3.057,653 „

Pori.......... 1,347.493 „

Oulu.......... 1,310.577 „

Hanko........ 1,252,794 „

Tämän lisäksi nousi tullilaitoksen ylöskanto
Pietarsaaressa 2,466,597 mk:aan ja Tampereella
1,609,880 mk:aan. Suurimpana eränä
tullilaitoksen ylöskannossa on raakasokerin tuontitulli,
joka Helsingissä 1913 teki 6,s milj., Turussa
3,s, Vaasassa 3,o, Viipurissa 1,« ja
Pietarsaaressa l,o milj. mk., sekä tupakan tuontitulli,
joka Helsingissä nousi noin l,s milj., Viipurissa
0,8 milj. ja Pietarsaaressa 0,« milj. mk:aan.

Kaupunkiemme kauppalaivasto käsitti 1913
yhteensä 1,622 alusta, josta summasta
purjelaivoja oli 1,233 ja höyrylaivoja 389. Purjelaivojen
tonnimäärä oli 160,264 1. 45,o % koko maan

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Mon Jul 4 09:15:46 2016 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/9/0184.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free