Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Suomen kirkon sisälähetysseura - Suomen kotiteollisuusvaltuuskunta - Suomen koululaivayhtiö - Suomen kouluviraston eläkekassa, ks. Eläkekassa, palsta 656 - Suomen kristillinen työväenliitto, ks. Kristillinen sosialismi, palsta 1592 - Suomen kumitehdas
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
401
tettu armeliaisuus ei tule häiritsevästi
vaikuttamaan kunnallisen vaivaishoidon toimintaan. —
Seura perustettiin 1905, sittenkuin sitä yleiset
yksityiset pappeinkokoukset ja myöskin
piispainkokous sitä ennen olivat valmistelleet. Se
tahtoo mahdollisimman suuressa määrässä keskittää
yhteen kohtaan sen sisälähetystyön, jota
kirkollisessa hengessä kirkon piirissä tehdään, pyrkien
siten Suomen kirkon varsinaiseksi
sisälähetys-elimeksi. Suurella tarmolla onkin alusta alkaen
tätä päämäärää tavoiteltu. Heti toimintansa
alussa se osti Sortavalan evankeliselta seuralta
•»en seurakuntapalvelija laitoksen, jonka
tämä äsken mainittujen pappeinkokousten
pyynnöstä oli perustanut. V. 1906 siirtyi sen
huostaan Sortavalan diakonit a rlaito s.
Edellistä näistä laitoksista on kehitetty siten, että
■»en yhteydessä on pidetty kursseja varsinaisia
■lisälähetyssaarnaajia varten (ensimäinen kurssi
1910), ja sitä paitsi liitettiin siihen 1913
lukkari-osasto. tarkoituksella valmistaa
lukkari-iiakoneja. Raamattujen levittämistyöhön
ryhtyi seura niinikään jo alusta asti. Ensimäinen
Raamattu painettiin sen toimesta 1907. V. 1912
-aatiin Brittiläisen raamattuseuran kanssa aikaan
-opimus, joka tarkoittaa sitä, että S. k. s.
läheisessä tulevaisuudessa maamme raamattuseurain
tukemana pitää huolta Suomen raamattutarpeen
’vydyttämisestä. Niinpä se on julkaissut U:n T:n
<äännoksen mallipainoksen (1914) ja muitakin
painoksia. Raamatun painattamista ja
levittämistä varten on hankittu oma,
tarkoituksenmukainen kirjapaino ja sitomo, jotka on sijoitettu
1913 valmistuneeseen ,,Raamattutaloon".
Samoihin aikoihin seura otti ohjelmaansa myöskin
kirkollisten kirjain toimittamisen, ja
se on julkaissut, paitsi uuden evankeliumi- ja
rukouskirjan sekä kirkkokäsikirjan
ohjepainok-sia, useampia eri painoksia virsi- ja
evankeliumikirjoja sekä katekismuksia. Muutakin hengellistä
kirjallisuutta, varsinkin lehtisiä, on julkaistu
melkoinen määrä. Muusta toiminnasta on vielä
mainittava, että diakoni- ja diakonitarlaitosten
yhteydessä hoidetaan mielisairaita, tylsämielisiä,
kaatuvatautisia y. m. erityistä hoitoa kaipaavia.
Seuran varat" olivat 1914 Smk. 1.083,545:17,
velat Smk. 982,043:81. Lahjatuloja seura
sai (1914) kaikkiaan Smk. 50.613:90.
Raamat-’uja painettiin main. v. 105,000 kpl. ja
levitettiin 45.600; katekismuksia painettiin 150,000 ja
myytiin 15.000. Seuran laitoksista päässeitä
diakoneja oli v:n 1914 vuosikertomuksen mukaan
toimessa 94 ja oppilaita 31, sekä
diakonitta-ria 125, joiden lisäksi koesisaria 11 ja
oppilaita 48; hoidettavia kummassakin laitoksessa
oli kaikkiaan 663, yhteensä 44.711 hoitopäivää.
n. p.
Suomen kotiteollisuus valtuuskunta on
toimikunta, joka säännöllisesti joka kolmas vuosi
pidetyissä yleisissä kotiteollisuuden edustajain
kokouksissa asetetaan toimeenpanemaan näiden
pää-öksiä, valmistamaan seur. kokousta sekä
muu-enkin valvomaan kotiteollisuuden yleisiä etuja
^ekä omasta aloitteestaan tekemään tarpeellisiksi
havaittuja esityksiä. — Valtuuskunnan kotipaikka
9n Helsinki. — Suomen ensimäinen vi.
kotiteollisuuden edusta,] ai n kokous,
jossa näiden kokousten ja valtuuskunnan säännöt
ivväksyttiin. pidettiin Helsingissä kesällä 1913.
402
Sääntöjen mukaan kokoontuvat näihin kokouk
siin maan virallisten kotiteollisuusalueiden
pää-järjestöjen edustajat sekä sellaisten yhdistysten
edustajat, jotka yleisemmin ajavat maan
kotiteollisuuden taloudellista ja taiteellista kehitystä
Kokousten tehtävänä on: 1) keskustella kotiteol
lisuuden ja sen harjoittajani elinehtojen kohotta
mistä tarkoittavista toimenpiteistä sekä, milloin
kokous sen tarpeelliseksi harkitsee, niistä tehdä
esityksiä hallitukselle tai muille asianomaisille
viranomaisille; 2) hallitukselle tai viranomaisille
antaa vaadittuja lausuntoja: sekä 3) edistää yllä
main. yhdistysten yhteistyötä. E. Bk.
Suomen koululaivayhtiö (Aktiebolaget
finska skolskeppsrederiet) Heisin
gissä on purjolaivayhtiö, joka aluksillaan antaa
tietopuolista (äidinkieli, englannin kieli, maan
tiede, matematiikka ja mittausoppi, tähtitiede,
purjehdus) ja käytännöllistä (purjehdus, käy
tiinnölliset työt laivalla) opetusta nuorukaisille
jotka kahtena v. ovat koululaivaoppilaina ja
sitten kahtena matruuseina. Paikkoja on n. 20
— S. k:n perustivat 1911 kauppaneuvos
Lar.-Krogius ja kapteeni Gunnar Rydman. S. k. otti
haltuunsa vararikon tehneen Suomen laivan
varus-tus-o.-y:n purjelaivat „Fennia"n, „Favell"in ja
,.Glenard"in (yhteensä 5,130 rek.-ton. netto)
Osakepääoma on 198,200 mk.; 1915 v:n lopussa
oli kuoletusrahastossa 40,000 mk., vakuutusrahas
tossa 100.000 mk. ja vararahastossa 180,000 mk
Valtionlainasta oli takaisin maksamatta 160,000
mk. Johtokunta (yhtiön perustamisesta alkaen)
kapteeni Gunnar Rydman (toimeenpaneva joh
taja), kauppaneuvokset Lars Krogius ja Victor
Ek sekä varajäseninä kauppaneuvos Gösta Björ
kenheim ja asessori Uno Kurtén. E. E. K.
Suomen kouluviraston eläkekassa ks
Eläkekassa, palsta 656.
Suomen kristillinen työväenliitto ks. K r i s
tiilinen sosialismi, palsta 1592.
Suomen kumitehdas (omistaja Suomen
gummi’tehdas osakeyhtiö), ainoa laa
tuaan Suomessa, perustettiin 1898 (perustajat:
insinööri R. Thulin, tohtori K. A. Brander ja
tuomari Edv. Polön) Helsinkiin, jonne muutet
tiin 1890-luvulla perustetun, Suomen ensimäisen
juuri vararikon tehneen kumitehtaan koneet
Osakepääoma oli aluksi 150,000 mk. (1902 koro
lettu 541,000 mk:aan, vihdoin 908,200 mk:aan)
ja tavaranvaihto ensimiiisenä v. 100.000 mk
Liike ei kuitenkaan aluksi menestynyt. V. 1900
kutsuttiin tehtaan johtajaksi insinööri A.
Aalberg (Antero), 1902 hankittiin uudenaikaiset axner,
koneet ja vuosivaihto kohosi 400,000 mk:aan.
Samoihin aikoihin ruvettiin kumikalossien
ohella valmistamaan myöskin n. s. teknillisiä
kumitavaroita, konehihnoja, tiivisteitä, valsseja
separaattorirenkaita y. m. Liike kasvoi niin
että tehdas 1904 oli siirrettävä Helsingistä Pirkka
laan. Nokialle, jossa Nokian yhtiöltä oli saata
vissa huokealla käyttövoimaa (ks. Nokia)
Valmistus on siitä pitäen säännöllisesti kasva
nut; tuotannon arvo 1905 oli 550,000, 1913
1,016,000 (181,000 paria kalosseja arvoltaan
659,000 ink. ja 57,000 kg tekn. tavaroita arvol
taan 357,000 mk., käytettyjen ulkomaisten raaka
aineiden arvo 531,000 mk., kotimaisten raaka
aineiden ja puolivalmisteiden arvo 75,000 mk.)
ia 1914 1,250,000 mk. Yhtiön toimitusjohtajana
Suomen kotiteollisuusvattuuskunta—Suomen kumitehdas
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
