Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Suomen kumitehdas - Suomen kunnallinen keskustoimisto - Suomen kustannusyhdistys - Suomen kuvaamataide
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
403
vista 1909 Edv. Polön. Työväestö (alkuaan
venäläisiä, nykyään yksinomaan suomalaisia) nyk.
n. 100 henkeä. E. E. K.
Suomen kunnallinen keskustoimisto
päätettiin perustaa Suomen ensimäisillä
kaupunkipäi-villä Helsingissä syyskuussa 1912 ja aloitti
toimintansa seuraavan lokakuun 1 p. Sitä
ylläpitävät kaikki maan kaupunkikunnat suorittaen kukin
vuosimaksun, mikä 1912-15 oli vahvistettu
ti mlcksi, v:sta 1916 8 mk:ksi kutakin sataa
asukasta kohti. Sen hallituksena toimii Suomen
kaupunkien valtuuskunta, kaupunkipäivien asettama
vakinainen komitea, johon kuuluu 7 varsinaista
ja 7 varajäsentä. Toimiston virkamiehet ovat:
johtaja, aktuaari ja juridinen apulainen.
Kau-puukipäiväin päätöksen mukaan on toimiston
tarkoituksena valvoa kunnallista kehitystä omassa
maassa ja ulkomailla, kerätä kunnallisten
kysymysten tutkimisessa tarvittavaa ainehistoa sekä
antaa pyynnöstä tietoja kaupunkien kunnallisista
laitoksista ja vastata muihin, kaupunkien
kunnallisia oloja koskeviin kysymyksiin. Toimiston
toiminnan eri puolista on hallinnollinen ja
sosiaalinen neuvontatyö toimiston ensimäisinä
vuosina ollut tärkein. Saapuneitten ja
käsiteltyjen tiedustelujen lukumäärä on ollut 1913 217,
1914 311 ja 1915 382. Vähitellen on kuitenkin
kunnallisen kehityksen seuraaminen ja
edistäminen sekä kaupunkien yhteisten etujen
valvominen saavuttanut yhä kasvavan merkityksen
toimiston työssä. Toimiston apua ovat oikeutetut
käyttämään kaupunkien valtuustot, virastot,
lautakunnat, valiokunnat ja komiteat sekä
yksityiset valtuusmiehet ja kunnalliset virkamiehet.
V:sta 1916 alkaen on myöskin kauppaloille ja
taajaväkisille yhdyskunnille myönnetty oikeus
liittyä toimistoa kannattamaan ja käyttämään
sen apua. Pyydetyt selvitykset ja lausunnot
annetaan aina maksuttomasti. Toimisto julkaisee
omassa julkaisusarjassaan kunnallishallintoa,
kunnallispolitiikkaa ja kunnallista
lainsäädäntötyötä käsitteleviä laajempia selvityksiä ja
tutkimuksia. V:n 1916 alusta on toimisto myöskin
julkaissut kunnallispoliittista aikakauskirjaa
nimellä „Suomen kunnallislehti" ja ,.Finsk
kommu-naltidskrift". ’ Y. ff.
Suomen kustannusyhdistys perustettiin 1858
turvaamaan suomalaisten kustantajain oikeuksia
jälleenmyyjiin nähden sekä edistämään hyvin
järjestetyn kustannus- ja kirjakauppaliikkeen
syntymistä ja kotimaisen kirjallisuuden aineellisten
ehtojen vaurastuttamista. Yhdistykseen liittyi
heti 20 jäsentä, joista 9 oli kustantamista
lajit-telukirjakauppaliikkeen ohessa harjoittavaa
varsinaista kirjakauppaliikettä, 3 kirjallisuuden
edistämistä tarkoittavaa seuraa ja loput 8
yksityisiä henkilöitä, jotka ajan tavan mukaan itse
kustansivat ja levittivät omia teoksiansa.
Eusi-mäisenä vuotena oli yhdistyksellä 16 asiamiestä
(varsinaisia lajittelukirjakauppoja) 14
kaupungissa. V. 1916 kuului yhdistykseen 28 jäsentä,
joista 22 varsinaisia kustannusliikkeitä, 5
yhdistyksiä tai virastoja ja 1 yksityinen henkilö.
Asiamiehiä on yhdistyksellä nykyään 69 (49
paikkakunnalla). — Yhdistyksen vanhat säännöt ovat
vahvistetut 1 p. huhtik. 1895. V. 1906 päätetty
sääntöjen uudistus sai vahvistuksen vasta 1916.
Yhdistyksen jäsenten ja asiamiesten välisiä
liikesuhteita järjestävät Suomen kirjakaupan ohje-
404
säännöt v:lta 1913. Asiamies on oikeutettu, syr
jäyttämällä muut paitsi mahdolliset toiset asia
miehet samalla paikkakunnalla, saamaan yhdistyk
sen jäseniltä myynti- t. kiinteään tiliin heidän
kustannustuotteitaan. Asiamiehet ovat joko vei
volliset asettamaan takauksen yhdistykselle asia
mies velvollisuuksiensa täyttämisestä ja tekevät
silloin tilityksen kerran vuodessa tai he ovat ta
kauksesta vapaat tehden tiliä neljännesvuosittain
Muille kirjainmyyjille antavat kustantajat kir
joja ainoastaan rahakauppaan paitsi koulukir
joja, jotka kullakin paikkakunnalla toimitetaan
yksinomaan asiamiesten välityksellä. — Yhdistys
on rajoittanut toimintansa pääasiallisesti kaupun
keihin,-sen asiamiehistä asuu vain 6 kauppaloissa
tai muilla väkirikkaimmilla paikkakunnilla. Mau
seudun kirjakauppaolot ovat kustantajat
järjestäneet toisen „M aalaiskirjakauppa
liitto" nimisen järjestönsä kautta. — vrt.
Kirjakauppa. A. R-t.
Suomen kuvaamataide. Suomessa löydettyjen
runsaiden kivikauden esineiden, aseiden
työkalujen y. m., joukosta on tavattu jo joita
kuita, varsinaista taiteellistakin luomiskykyä
ilmaisevia tuotteita, varsinkin kivisiä eläinpää
aseita (ks. Suomi, esihistoria). Pronssi- ja
varhaisemman rautakauden löydöt
ovat enimmäkseen skandinaavilaisia tai skandi
naavilaisen vaikutuksen alaisia. Myöhemmän
rautakauden löydöt osoittavat sensijaan
suureksi osaksi suom. alkuperää, mutta kuuluvat
etupäässä koristetaiteen ja taideteollisuuden
alaan, jolla Suomen suku on erityisesti
ilmaissut harvinaista kuosien rikkautta sekä
muoto-aistia.
Keskiaikana, kun ruotsalaiset olivat vähi
telien valloittaneet Suomen ja kun kristinusko
pääsi leviämään, tuli täällä länsimainen kirkol
linen taide yksinvallitsevaksi, eikä maallista tai
detta tavata juuri nimeksikään. Vanhojen kato
listen kirkkojemme sisustat maalattiin keski
ajan rakastamalla väri rikkaudella. Katosta lat
tiaan saakka oli kaikki koristettua. Kuvat oli
vat tehdyt osaksi opettavaisessa tarkoituksessa
kansalle, joka ei ymmärtänyt latinaksi pidettyä
jumalanpalvelusta, osaksi tahdottiin luoda
koristeellinen kokonaisvaikutus, jossa suhteessa orna
menttimaalaus, monista vielä säilyneistä näyt
teistä päättäen, olikin usein hämmästyttävän hy
vää. Mutta niin rohkeasti suoritettuja kuin koti
maisilla voimilla tehdyt maalaukset olivatkin
ilmaisevat ne sentään esim. henkilökuvaukseen
nähden alkeellisen huonoa taitoa ja naiivisuutta
eikä erikoisempaa kirkollisen aatemaailman
tuntemista. Katolisen ajan lopulla tavataan
taiteellisempiakin maalauksia, jotka kuitenkin ovat ruots.
esikuvien mukaan tehtyjä tai kokonaan ulkomaa
laisten taiteilijain valmistamia. Suurimmalta
osalta ovat, nämä maalaukset syntyneet 1400
luvulla, 1700-luvulla ne enimmäkseen peitettiin
valkosivelyllä, josta ne 1800-luvun lopulla saa
tettiin taas näkyviin monessa kirkossa (ks
K a 1 k k i m a a 1 a u s). Näiden
kalkkimaalaus-ten lisäksi oli kirkoissamme ulkomailta tuotuja
lasimaalauksia. Varsinaisia taulukuvia ei ole säi
lynyt muita kuin alttarikaappien siipiovissa
olleita kuvaesityksiä. — Ammoisista ajoista ovat
suomalaiset tunnetut taitaviksi puunveistäjiksi
(ks. Leikkaus k ori steet). Kuvanveisto
Suomen kunnallinen keskustoimisto Suomen kuvaamataide
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
