Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Suomen kuvaamataide - Suomen kuvalehti
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
409
Suomen
kuvalehti
410
vallinnutta symbolistista aatemaalausta, minkä
kannattajiin Galltfn-Kallelakin kuului
samoinkuin myö9 II. Simberg (s. 1873) ja
taideteollisella alalla suuressa määrin työskennellyt
V. Blomstedt (s. 1871). Enckell on
alunpitäen ilmaissut luoutehikkaiden liikkeiden,
hienostuneen viivavaikutuksen ja plastillisen
muodon tajua, mikä varsinkin on tullut ilmi hänen
monumentaalimaalauksissaan, mutta aikaisin hän
on myöskin yrittänyt omistaa ja sulattaa
Maurice Denis’n ynnä muiden uusimpien ransk.
mestarien maalauksellista värinkäsittelyä. Tässä
■suhteessa hän on saanut johtavan aseman useiden
uuorempien maalariemme keskuudessa, joista
mainittakoon m. m. V. Thomé (s. 1878) ja
P. A. Laurin (s. 1879). Erityisesti
värityk–ellistii suuntaa edustavat maalareistamme
edelleen tunnelmallisten maisemien
synteettis-koris-tcellinen esittäjä G. E n g b e r g (s. 1872) ja
monipuolisen tuotantonsa vuoksi huomattava W. S j
ö-ström (s. 1873). Impressionistisena
valonmaa-laajana herättää huomiota A. Munsterhjel m
s. 1873), kun taas A. Gebhard (s. 1869) ja
A. Favén (s. 1882) ovat enemmän
piirustuksellisilla lahjoillaan ja luonteenkuvaajina tehneet
nimensä tunnetuiksi. — Paitsi kaikkein nuorinta
maalaripolveamme, jonka monilukuisassa ja
verraten runsaslah jäisessä joukossa M. Collin
(s. 1882) omaperäistä temperamenttia
osoittavana väriniekkana ja T. Iv. Sallinen (s. 1879)
radikaalisena ekspressionistina kuuluvat
edusta-vimpiin, on lopuksi mainittava kaksi Suomessa
toiminutta ulkomaalaista taiteilijaa: Belgiasta
kotoisin oleva, myöskin keramiikkaa harjoittava
A. W. Finch (s. 1854), jolla
neo-impressionis-tisena maalarina on ollut melkoinen vaikutus,
sekä jo kotimaahansa Ruotsiin muuttanut
L. Sparre (s. 1863), joka maalaustoimensa
ohella oli ansiokas taideteollisuuden harjoittaja
ja ensimäisiä etsaajiamme (ks.
Syövytystä i d e).
Kuvanveisto. Suomen ensimäinen
varsinainen kuvanveistäjä oli taiteemme alkukauteen
kuuluva E. Cainberg (k. 1816), joka
Pohjanmaalla talonpoikaisista vanhemmista syntyneenä
pëäsi Tukholmassa Sergelin oppilaaksi ja
taideakatemian jäseneksi. Hänen Suomea varten
suorittamistaan töistä on mainittava 6 taiteellisesti
vähäpätöistä kipsikohokuvaa. jotka ovat Turun
yliopiston juhlasalissa ja joiden merkitys supistuu
oikeastaan vain siihen, että niissä kotimaisten
historiallisten aiheiden ohella on ennen Kalevalan
ilmestymistä ensi kertaa yritetty esittää
kansanrunoudestamme otettua aihetta. Cainbergin
kuoltua kului kokonaista 40 vuotta, ennenkuin
kuvanveisto sai täällä harjoittajiaan. Isänmaallisen
innostuksen synnyttämä ajatus pystyttää
Porthanille muistopatsas Turkuun aiheutti Fr.
Cyg-næuksen 1856 kutsumaan Suomeen
ruotsinmaalaisen kuvanveistäjän C. E. Sjöstrand in
ik. 1906). Sekä teoksillaan, joista mainittu
muistopatsas ja Kalevala-aiheiset veistokset ovat
huomattavimpia. että opettajatoimellaan Sjöstrand
saavutti kuvanveistossamme perustajan aseman.
Hänen oppilaistansa vanhin ja tätä nykyä
tuotantonsa laajuuteen katsoen edustavin
veistotaiteillamme on W. Runeberg (s. 1838). H. W.
Bissenin johdolla Kööpenhaminassa ja sittemmin
Roomassa hänestä tuli thorvaldsenilais-klassilli-
seu suunnan noudattaja, joka 1870-luvulla Parii
sissa sai vaikutusta ransk. realismin muodonkiisit
telystä, mikä kuitenkaan ei muuttanut hänen tai
teensä aatteellis-ihanteellista pohjaa. Sjöstran
din toinen oppilas, kesken parhainta tuotanto
kauttaan kuollut J. Takanen (k. 1885), oli
ensimäisiä kausanlapsesta taiteilijauralle tul
leita ja kaikista lahjakkaimpia kuvanveistä
jiämme. Opiskelunsa jälkeen Kööpenhaminassa
Takanen vietti koko loppuikänsä Roomassa. Tai
teessaan hän yleensä pysyi vapaana antiikinvoit
toisuudesta ja ilmaisi omintakeista kauneusaistia
sekä uudenaikaisesti realistista, hiukan ihannoi
vaa muodonkäsittelyä. Mitä herkkätunteisimpien
muotokuvaesitysten ohella hän loi laatukuvamai
sesti käsiteltyjä naiskuvia, jotka saavuttamansa
suuren suosion ja laajan levikkinsä vuoksi ovat
Suomessa eniten herättäneet harrastusta veisto
taidetta kohtaan. Kuvanveistäjiemme ensi suku
polveen kuuluvista on vielä mainittava Roomassa
ja Pariisissa opiskellut R. Stigell (k. 1907)
joka luonnonmukaisuuden tavoittelussa osoittaa
draamallis-maalauksellista luonnetta. Samoin
kuin maalarien tulee kuvanveistiijiemmekin
opiskelupaikaksi 1870-luvulta alkaen Pariisi. Siellä
saavutti V. Vallgren (s. 1855) mestaruutensa
joka hänelle Edelfeltin rinnalla ensimäiseksi tai
teili joistamme tuotti eurooppalaisesti kuuluisan
nimen. Hänen runsaan, monipuolisen tuotantonsa
erikoisalan muodostavat hänen koristeelliset pii’
noisveistoksensa, joissa lyyrillinen tunteen herk
kyys yhtyy ransk. sirouteen. Näiden teosten luo
jana Vallgren kuului nykyaikaisen taideteollis
koristeellisen tyylin urankävijäin joukkoon.
E. Wikström (s. 1864) on taiteessaan ollut
naturalistisen suunnan kannattajia sekä ensimäi
siä Suomessa, jotka ovat itse omassa työhuonees
saan harjoittaneet pronssiinvalantaa. Hän on.
niinkuin W. Runeberg, saanut suorittaakseen
useita suuria kansallisaiheisia monumentaaliveis
toksia ja on sen lisäksi tehnyt joukon marmori
töitä, joissa hän taidokkaasti on yhdistänyt kes
kenään ajatuksen ja tunteen. Monista nuorem
mistä kuvanveistäjistämme mainittakoon etenkin
koristeellisilla puunveistoksillaan huomiota
herättänyt E. II a 1 o n e n, rauhallisen plastillista viiva
tajua ilmaiseva J. Haapasalo ja koristeellis
monumentaaliseen taiteeseen pyrkivä G. Finn e
sekä muotokuvaajina tunnetut F. Nylund ja
Y. L i i p o 1 a sekä A. S a i 1 o. [C. G. Estlander.
,.De bildande konsternas historia fràn slutet af
18:e årh. tili våra dagar" (1867); E. Nervander
»Kirkollisesta taiteesta Suomessa keskiaikana’’
(1887-88); E. Aspelin, »Suomalaisen taiteen his
toria pääpiirteissään" (1891); J. J. Tikka
nen, »Finska konstföreningen 1846-96" (1896)
,.Oie Kunst in Finnland" (aikakauskirj. »Die
graphischen Kiinste", 1906) ja ..Medeltida
altarskàp och träsniderier i Finlands kyrkor"
(»Finsk tidskrift", 1908) ; K. K. Meinander.
»Medeltida altarskàp och träsniderier" (1908) ja
»Finlands medeltidskonst." (Nordmannin ja Schy
bergsonin »Finlands kulturhistoria", 1909) ;
J. öhquist, »Suomen taiteen historia" (1912).]
E. R-r.
Suomen kuvalehti, kuvitettu aikakauslehti,
ilmestyi Julius Krohnin toimittamana 1873-80:
aikaisemmin (1864-66) oli ilmestynyt hänen
julkaisemansa kuvalehti »Maiden ja merien takaa".
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
