Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Suomenlahti ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
415
Suomen lainopillinen yhdistys—Suomen liikemies-yhdistys
416
kin vain Sai läntisimmässä, osassa. Silakka
sensijaan on koko S:ssa yleinen; erityisesti ou
huomattava sen (ja kuoreen) suurenmoinen
talvikalastus S:n itäosassa. Koko S:ssa on yleinen
kiehkuraishylje, harmaa hylje 011 yleensä
harvinaisempi; hylkeenpyynti on suurin Viipurin
lää-n issä.
S: n 1 i i k e n 11 e m e r k i t y s on suhteellisesti
paljoa suurempi kuin Pohjanlahden, johtuen S:n
rantamaiden paljoa taajemmasta asutuksesta ja
niistä suurista vesiteistä, jotka S ;een johtavat
(Neva, Saimaa, Kymijoki). S:n laivaliikenne ja
kauppa perustuvat kuitenkin suurimmaksi osaksi
tuontiin (teollisuudentuotteita, raaka- ja
ravinto-Aiheita y. m. s.) suuria kulutuskeskuksia
(Pietaria, Helsinkiä ja Tallinnaa) varten. Vienti
käsittää etupäässä puutavaroita ja paperituotteita
Suomesta (Kotkasta, Viipurista y. m.) sekä
puutavaroita Pietarista, lisäksi viljaa Pietarista ja
Tallinnasta, voita Hangosta y. m. Vientitavarat
ovat kuitenkin niin paljo tilaaottavampia kuin
tuontitavarat, että satamiin saapuneissa aluksissa
yleensä on enemmän painolastissa kulkevia kuin
lähteneissä. Useista satamista on säännöllinen
laivaliikenne varsinaisen Itämeren satamiin
(Tukholmaan, Riikaan, Stettiniin,
Kööpenhaminaan y. m.) sekä myös Länsi-Euroopan
suurempiin satamakaupunkeihin. S:n omien satamien
välinen liikenne on hyvin vilkasta, mikäli
kysymyksessä on liikenne pitkin rannikkoa (halkoja,
hiekkaa, tiiliä, kiveä, elintarpeita y. m.
Pietariin, Helsinkiin, Tallinnaan y. m. kaupunkeihin),
lotavastoin liikenne pohjois- ja etelärannikon
välillä on vähäisempi (verraten vilkas Helsingin
ja Tallinnan välillä). Jääesteet keskeyttävät
talvisin liikenteen kaikissa satamissa
(lukuunottamatta erikoisen suopeita talvia, jolloin Helsingin
ja joku etelärannikon satamista voi pysyä auki),
paitsi Hangossa, jossa valtion jäänmurtajat
pitävät sataman kautta v:n auki. Purjehduskausi
kestää muuten lännessä 9-10, idässä 7-8 k.
Laivaliikennettä haittaavat vielä rajut syysmyrskyt
■sekä vesien kari- ja matalikkorikkaus.
Laiva-reittien turvaamiseksi S:ssa on n. 30 loistoa ja
loistolaivaa. — Vilkasliikenteisimmät satamat
Suomen puolella ovat Viipuri (suoranaisessa
ulkomaisessa merenkulussa 1913 selvitettiin 0,9 milj.
rek.-ton. nett.o). Helsinki 0,;s milj. rek.-ton.) ja
Kotka (0.56 milj. rek.-ton.), Venäjän puolella
Pietari ynnä Kronstatti (4,o; milj. rek.-ton. 1912) ja
Tallinna (0,8 milj. rek.-ton. 1912). [W. Ramsay,
..Suomenlahden ja Laatokan syvyyskartta"
(Suomen kartasto [1910], N:o 11, siv. 1-12; E.
Blomqvist ja H. Renqvist, „Vedenkorkeushavaintoja
Suomen rannikoilla" (Ilvdrografisen toimiston
tiedonantoja I, 1914).]
L. H-nen, I. V-s. & E. E. K.
Suomen lainopillinen yhdistys,
perustettiin 1862 yhdyssiteeksi lakimiesten kesken.
Julkaisee v:sta 1865 aikakauskirjaa ..Tidskrift,
utgifven af Juridiska föreningen i Finland",
jonka liitteenä seuraa selonteko senaatin
tuomioista ja päätöksistä (ks. Prejudikaatti).
Jäsenluku (1915) 523 henkeä. Haaraosastoja
hovioikeuskaupungeissa. El. K.
Suomen lakkovakuutusyhtiö ks. T y ö 1 a k k
o-vakuutus.
Suomen lasiteollisuus-o.-y. ks. Rauma,
palsta 1563.
Suomen laulu. 1. Qvantenin runoileniu ja Pt.
eiuksen säveltämä isänmaallinen laulu. Sen jalo
piirteinen sävelmä ei ole vailla erikoista suom
kansallissävyä; sen johdosta se herätti aikoinaan
erityistä huomiota. — 2. Suom. valiokuoro, Heikk
Klemetin perustama 1900. Aluksi laulukuntb
toimi mieskuorona, mutta laajeni sekakuoroks
1907. Jo ensi vuosinaan S. 1. esiintyi myös uiko
mailla, tehden konserttimatkoja Skandinaavia!,
maihin 1900 sekä Saksaan, Hollantiin, Belgiaan
Tanskaan ja Ruotsiin 1901. Sittemmin seurasi
vat matkat Saksaan, Unkariin ja Pietariin 190t
sekä Englantiin (ja samalla Ruotsiin, Tanskaan
ja Saksaan) 1913. Joka kerta ja kaikkialla laulu
kunta sai ansaittua tunnustusta arvokkaimpien
arvostelijain puolelta. Kotimaassa S. 1. on esit
tänyt useita laajoja klassillisia teoksia, (Bach
H-molli-messu, Magnifieat, kantaatteja ja motei
teja; Händel: Messias; Mozart: Requiem; Haydn
Luominen; Liszt: Missä solemnis ja Missä eho
ralis). Erityisesti S. 1. on myös vaalinut polyfo
nista a cappella-tyyliä (Lasso, Palestrina, Bruck
ner) sekä entisaikaisen suom. musiikkikäytännön
muistomerkkejä (Pise cantiones y. m.). Kaikk
esitykset on laulettu joko suomen tahi latinan
kielellä. Sitävarten on kuoro toimittanut tyylil
lisesti ja kielellisesti hyviä suomennoksia useista
vieraskielisistä sävelteoksista. Kotimaista sävel
tuotantoa S. 1. on tukenut avustamalla laajojen
ja vaativien sävellysten ensiesityksissä (Kuulan jh
Madetojan kantaatit, Krohnin „Ikiaartehet" j
m.) ja julkaisemalla kustantamaansa kuorolaulu
sarjaa („Suomen laulun ohjelmisto"). V:sta 190,■
S. 1. on suorittanut valtiopäiväjumalanpalvelus
ten musiikillisen puolen, v:sta 1909 avustanut
oopperaesityksissä (Pacius: Kaarle-kuninkaan
metsästys; Launis: Seitsemän veljestä y. m.) j».
v:sta 1910 esiintynyt sinfoniakonserttien vokaali
ohjelmistossa (Parsifal y. m.). V:sta 1913 kuoro
on toimeenpannut laulunopetuskursseja jäsenil
leen. Alusta pitäen on esityksissä pyritty puhdas
vireisiin sointusuhteisiin. Tätä varten on laulu
kunnan johta ja kehitellyt itsenäisen akustisen jär
jestelmän ja sen pohjalla laatinut erityisiä sk
velpuhtausharjoitelmia 1. kuoroetydejä. [Klemetti
»Ohjeita sointupuhtauden harjoittamiseksi kuoro
laulussa", (1913).] ’ I. K.
Suomen leimakonttori ks. L e i m a k o n t
tori.
Suomen liikeapulais-yhdistysten liitto k?
K a u p p a-a p u 1 a i s e t.
Suomen liikemiesten kauppa-opisto k^
Kauppaoppilaitokset.
Suomen liikemies-yhdistys, per. 29 p. mar
rask. 1896, kaupallisia ja muita yleistaloudellisi»
edistyspvrintöjä harrastava vapaa liikemiesseur»
Se on perustanut Suomen liikemiesten äänenkan
nattajan »Kauppalehden" (1897), ylläpitää (v:st«
1902) Helsingissä liikeapulaisten iltakursseja. Pam
(1898) alulle valmistavat työt suom.
liikesana.-ton aikaansaamiseksi. Yhdistys on perustanut
(Lahteen ja Haminaan 1902, Kotkaan 1903, Lap
peenrantaan 1905, Turkuun 1906 ja Vaasaan 1908
haaraosastoja, joista useimmat ovat sittemmin
muodostuneet, itsenäisiksi yhdistyksiksi. S. l.-y
on herättänyt monia, etupäässä liikealaa koske
via kysymyksiä (tulliluotosta, kauppatuomioistui
mistä, ulkomaisten kauppamatkustajain verotta
misesta. kaupallisesta tiedonantotoimistosta. akor
1
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
