Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Suomen lääkintälaitos ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
419
Suonien lääkintälaitos
424
Sairaalat ovat valtion, kunnan ja
yksityisten sairaaloita. Paitsi varsinaisia
sairashuoneita on vielä erikoisia tauteja varten
sairaaloita, kuten kuppatautisairaalat,
kulkutautisairaalat, sairaalat spitaalitautisia varten,
parantolat keuhko-, risa- ja kaatuvatautisia sekä
juoppo-sairaita varten, mielenvikaisten sairaalat ja
hoitolat, synnytyslaitokset sekä lepokodit toipuville
ja heikkohermoisille.
Varsinaisia sairaaloita on valtiolla jokaisessa
lääni» pääkaupungissa: n. s.
lääninsairas-huoneet (ks. t.). Vaasan lääninsairaala ei
kuitenkaan nyk. ole itse kaupungissa, vaan entisessä
Vaasan kaupungissa ja nimitetään Mustasaaren
lääninsairaalaksi. Uudenmaan läänin
lääninsairaalana toimii Helsingin yleinen sairaala, joka on
jaettu eri osastoihin, niissä hoidettavien
erikois-tautien mukaan. Sen tarkoituksena on myös olla
tulevien lääkärien opetuslaitoksena. Paitsi
lääninsairaaloita on valtiolla useassa kaupungissa, jopa
maaseudullakin suuremmissa keskuspaikoissa,
yleisiä sairaaloita, jotka yleensä ovat
lääninsairaaloita pienemmät, mutta niissä
hoidetaan samanlaisia sairaita kuin lääninsairaaloissa.
Sellaisia on Loviisassa, Godbyssä Ahvenanmaalla,
Porissa, Tampereella, Sortavalassa,
Savonlinnassa, Joensuussa, Nurmeksessa, Jyväskylässä,
Torniossa, Kajaanissa, Rovaniemellä,
Sodankylässä, Muonioniskassa ja Inarissa. Vielä on
valtiolla sairaala rautatieläisille Helsingissä ja
pieniä sairaaloita on vankiloiden yhteydessä.
Orihvedellä on valtiolla erityinen lepra- 1.
spi-taalitautisten sairaala. Ainakin suurimmilla
kaupungeilla on omat varsinaiset sairaalansa,
kaupunginsairaalat; kaikki kunnat
saavat itse huolehtia kulkutautien hoidosta,
jonka tähden useilla on omat kuume- t.
kulkutautisairaalansa. Kunnanlääkärilaitoksen
kehittyessä on myös syntynyt maalaiskuntiin n. s.
kuntain sairastupia. Ne ovat paikoittain
kehittyneet n. 15 paikkaa käsittäviksi
pieniksi sairaaloiksi, joissa hoidetaan
kaikenlaisia varsinaisen sairaalan alaan kuuluvia
sairaita. Useiden maalaiskuntien ja kaupunkien
vaivaistaloissa on, paitsi asetuksen mukaisia
mielivikaisosastoja, myös pienempi
sairaalaosasto vaivaistalon sairaita ja
kivu-loisia holhotteja varten. Useilla tehtailla on myös
omat sairaalansa työväestöänsä varten.
Suurimmissa kaupungeissa on yksityisiä
sairaaloita, joissa lääkärit voivat hoitaa yksityis
sairaitaan.
Mielisairaiden hoidosta säädetään
28 p. toukok. 18S9 annetuissa asetuksissa.
Valtion mielisairaalat ovat jaetut kolmeen ryhmään.
Vastaanottolaitokset lääninsairaala!n yhteydessä
(ei Helsingissä, Kuopiossa eikä Hämeenlinnassa),
keskuslaitokset, joita on 3 (Helsingissä
Lapinlahden, Tampereen lähellä Pitkänniemen ja
Kuopion lähellä Niuvanniemen keskuslaitokset)
sekä turvalaitokset Käkisalmessa ja Seilin
saarella Nauvon pitäjässä. Vastaanottolaitoksiin
ja osaksi keskuslaitoksiin otetaan äskettäin
sairastuneita mielisairaita, keskuslaitoksissa ja
turvalaitoksissa hoidetaan parantumattomia
mielisairaita. Nämä laitokset eivät kuitenkaan riitä
sellaistenkaan mielisairaiden hoitoa varten, joita
pitäisi hoitaa sairaaloissa, sillä n. 40 %
mielisairaita on vielä vailla paikkaa. On myös ollut
tarkoitus parantaa mielisairaiden hoitoa, vaikka
1908 valmistuneen komitean mietinuössä
ehdotetut uudistukset ovat vielä suurimmaksi osaksi
toteuttamatta. Turun kuritushuoneen yhteydessä
on mielisairasosasto, joka on perustettu
sellaisten vankien hoitoa varten, joita kohtaa
mielisairaus silloin, kun nämä ovat maan vankeus
laitoksissa kärsimässä heille tuomittua vapaus
rangaistusta. Paitsi vaivaistalojen yhteydessä
olevia mielenvikaisosastoja on muutamilla
kunnilla, kuten Helsingin, Turun, Tampereen ja
Viipurin kaupungeilla, omat mielisairaalansa.
Useat kunnat liittyvät nyk. yhteen
ylläpitääkseen mielisairaaloita; näistä on toistaiseksi toi
miunassa vain Harjavallan, Kellokosken
(Tuusulassa) ja Lounais-Suomen (Uudenkaupungin
lähellä) n. s. piirimielisairaalat.
Käkisalmen kaupunki on saanut luvan rakentaa
Käkisalmen turvalaitoksen alueelle mielisairaalansa,
joka valmistuttuaan tulee valtion hoidettavaksi
kunnan maksaessa siitä määrättyä vuotuista kor
vausta. Yksityisistä mielisairaaloista
mainittakoon ,,Kammio"n sairaala Helsingissä ja
diako-naatti mielisairaita varten Sortavalassa. Vähässä
määrässä käytetään mielisairaiden hoidossa n. s.
järjestettyä perhehoitoa. — Tylsä- ja
heikkomielisten hoitoa varten on valtion
omistama Perttulan kasvatuslaitos (ks. t.), jossa
kasvatetaan tylsämielisiä lapsia, sekä Sortavalan
diakonissalaitoksen pieni tylsämielisten osasto.
Muutamissa suurimmissa kaupungeissa on
kansakoulujen apuluokkia, joissa tällaisia henkilöitä
myös voidaan kasvattaa. Muita degeneroituja
henkilöitä voidaan, jos nämä ovat alaikäisiä ja
rikoksista tuomittuja, asettaa valtion
pakko-kasvatuslaitoksiin (ks.
Suojelus-kasvatus); täysi-ikäisille ei maassamme ole
pakkoparantoloita. ,,Turva"n parantola Ylänteellä
on tarkoitettu alkoholisteille; se on valtionapua
nauttivan yhdistyksen ylläpitämä. —
Kaatuva-tautisia varten on maassamme kaksi
laitosta, jotka ovat yksityisten, valtion apua
nauttivien seurain ylläpitämät: toinen on
Vaaja-salossa Kuopion lähellä, toinen Räcklialsissa
Uudellamaalla. Oulussa on pieni laitos
kaatuva-tautisia lapsia varten.
Valtion sairaaloissa toimivien
sairaanhoitajattarien oikeuksista ja velvollisuuksista
säädetään IS p. syysk. 1910 annetussa
asetuksessa. Sen sekä sitä täydentävien säädösten
mukaan he ovat koulusivistyksensä perusteella
jaetut nuorempiin ja vanhempiin sairaanhoitajat
tariin, joilla on eri suuret palkat ja erilaiset
oikeudet toimintaansa nähden. Heillä on oikeus
saada palkkionkorotusta 10 ja 15 v:n palveluk
sen jälkeen samanlaisessa toimessa 15 %
peruspalkastaan ja sitäpaitsi he saavat eläkettä, kun
ovat täyttäneet 50 v. ja ovat olleet 20 v.
vakinaisessa valtion palveluksessa. Paitsi sairaaloissa
toimii nyk. miltei kaikissa kaupungeissa joko
kunnan tai hyväntekeväisyysyhdistysten
palkkaamia sairaanhoitajattaria tai diakonissoja.
Yksityisesti ammattiaan harjoittavia
sairaanhoitajattaria on myös suuremmissa
kaupungeissa. Useissa maalaiskunnissa on valtion
avustuksella kunnan palkkaamia n. s. kiertäviä
sairaanhoitajattaria, jotka ovat kunnanlääkärien
apuna sairaiden hoidossa heidän kotonaan tahi
viranomaisten apuna kulkutautien vastustami-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
