- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 9. Stambulov-Työaika /
453-454

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Suomen rautatiet

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

451

Suonien

rautatiet

454

(Aleksanterin päivänä) avattiin liikenteelle uusi
rautatie kokonaisuudessaan. Rakennustyöstä oli
siksi surulliset muistot, että avaus tapahtui ilman
juhlallisuuksia, vaikka radan suuri merkitys oli
jo aikalaisille varsin selvä.
Rakennuskustannukset olivat nousseet 27.525.280 mk :aan 1. 74,000 mk.
ratakm:ltii. — Radan rakentaminen oli
kuitenkin hätätyötä siinäkin merkityksessä, että tie oli
jäänyt muutamin paikoin väliaikaisesti telineiden
lameriikkalaisten „trestleworks") varaan, kuten
esim. Herralan aseman luona, syvän rotkon poikki
kulkiessaan. Vasta myöhemmin, kun rummut oli
saatu valmiiksi, täytettiin penger lopullisesti.

Rahallinen tulos liikenteestä rupesi nyt
käymään edullisemmaksi, myöskin
Helsingin-Hämeenlinnan rataosaan nähden. Seurasi
nimittäin taloudellinen nousuaika, joka vaikutti
senkin. että yksityiset rahamiehet rupesivat nyt
puuhaamaan yksityisratoja maahamme. Hankoa
oli insin. Knut Pipping jo 1861 esittänyt
sopivana talvisatamana rautatien päätekohdaksi:
1869 anottiin hallitukselta eräiden helsinkiläisten
nimissä rakennuslupaa, joka kuitenkin sittemmin
siirtyi ven. yhtiölle. Työt alkoivat 1871 ja 8 p.
lokak. 1873 sai yhtiö, joka tällä välin oli
joutunut rahallisiin vaikeuksiin, tien avatuksi
liikenteelle. Vaikeuksien yhä lisääntyessä valtio
osti 19 p. toukok. 1875 radan, joka yhtiölle
lienee maksanut 22 milj. mk., 10,230,000 mk-.sta
(t. 9,730,000 mk:sta. jos Hangon
satamarakennusten kustannukset itse rataan kuulumattomina
jätetään pois). Kun rata on 149 km pitkä,
maksoi se siis valtiolle alle 70,000 mk. ratakm:ltä.
Porvoon kaupunki sai myös 1871 luvan
rakentaa haararadan Keravalta; tie avattiin
liikenteelle 19 p. marrask. 1874, mutta ilman
vaikeuksia ei rakentaminen eikä liikennöiminen
ole sujunut. Yhtiö, jolle kaupunki luovutti tien,
meni vararikkoon 1878 ja tie, joka lienee
tullut maksamaan lähes 3 milj. mk., meni 1887
huutokaupassa insin. C. G. Standertskiöldille
400,000 mk:sta. —- Turkuun oli myös
yksityis-rata hankkeissa, mutta jäi tekemättä;
rakennuslupa julistettiin peruutetuksi 1874.

Jo heti Helsingin-Hämeenlinnan radan
valmistuttua 1862 oli yleinen mielipide käynyt siihen
suuntaan ja v:n 1863 valtiopäivät päättäneetkin
että rautatietä Hämeenlinnasta jatkettaisiin
Tampereelle. Hämeenlinnan radan huonot
liikenne-tulokset. estivät päätöksen toteuttamisen. Vasta
v:n 1872 valtiopäiväin päätöksestä ryhdyttiin
elok. lopulla 1874 rakentamaan rautatietä
Tampereelle. Tältä radalta oli tie tehtävä myös
Turkuun, mutta sen lähtökohta ratkaistiin (Toijalan
hyväksi) vasta hiukan myöhemmin. Kun Turun
seudun maanviljelijät pelkäsivät tien teon vuoksi
työväen palkkain kohoavan, tuotettiin Turun
puoleiseen päähän keisarikunnasta työväkeä: tätä
tapaa ei rautatierakennuksilla ole sen koommin
käytetty. Rakennustyöt edistyivät niin
suotui–asti, että Hämeenlinnan-Tampereen rataosa
voitiin (Tampereen tehtaiden erityisen tarpeen
täh-deni avata väliaikaiselle liikenteelle jo 1’/2 v:n
päästä, tammik. 1876. Vakinaiselle liikenteelle
avattiin koko T ti r n n-T a m p e r e e n-H ä m e e
n-linnan rautatie 22 p. kesäk. 1876. Tie, 211 km
pitkii (Turun ja Näsijärven satamaradat siihen
luettuina), tuli maksamaan 19.470,526 m.c. 1.
92,300 mk. ratakin:ltä.

Seurasi nyt laajojen rautatiesuunnittelujen
aika ja v:n 1877 valtiopäiville hallitus esitti
suunnitelman kokonaista rautatieverkkoa varten.
Säädyt päättivät rakentamisen aloitettavaksi
Oulua ja Vaasaa kohti vievillä linjoilla siten, että
edellisestä, Tampereelta Ouluun sisiimaitse
menevästä linjasta, rakennettaisiin rataosa
Tampere-Myllymäki ja jälkimäisestä
Vaasan-Jyväskylän-Mikkelin-Taavetin välisestä, rataosa
Myllymäki-Vaasa. Kun näiden linjain edellyttämiä toisia
osia myöhemmin ei ole rakennettukaan, jäi tästä
seuraukseksi vain Vaasan radan omituinen
suun-nitus. Rakennusjärjestelmä päätettiin koettaa
saada yksinkertaisemmaksi siten, että m. m.
asemia rakennettiin vain harvoja, niiden välille
pysäkkejä, että junien kulkunopeus määrättiin
hitaammaksi j. n. e. Itse rakennustyöt alkoivat
heinäkuussa 1879 ja Vaasan rata avattiin
väliaikaiselle liikenteelle marrask. 1882.
Juhlallinen vihkiminen ja vakinaiselle liikenteelle
luovuttaminen tapahtui 23 p. syysk. 1883. Rata,
306 km pitkä, tuli kaikkiaan jälkitöineen
maksamaan lähes 8 milj. mk. alle kustannusarvion
eli vain 15,254,480 mk., s. o. 49,800 mk.
rata-km:ltä. Näin halvalla ei sen jälkeen
meidänkään maassa enää myöhemmin ole saatu rautatietä
rakennetuksi. — Kun leveäraiteinen rata voitiin
näin vähin kustannuksin rakentaa, heikkeni
pitkäksi aikaa se vaatimus, että uudet rautatiet
tehtäisiin kapearaiteiset.

Vastoin hallituksen esitystä että nyt
rakennettaisiin rautatie Taavetista Mikkeliin,
päättivät v:n 1882 valtiopäivät (aatelissääty vain jäi
Savon radan puolelle) rautatien rakennettavaksi
Seinäjoelta Kokkolaan ja sieltä, jonkun verran
sisämaahan poiketen, Limingan kautta Ouluun.
Töihin ryhdyttiin helmik. 1884; monet suuret
sillat vaikeuttivat työtä, mutta rataosa
Seinäjoki-Kokkola (ja -Ykspihlaja) saatiin väliaikaiselle
liikkeelle avatuksi jo 1 p. jouluk. 1885 ja
pohjoinen osa lokak. 1886. Yleiselle liikenteelle
avattiin Oulun rata 1 p. marrask. 1886.
Se oli 334 km pitkä ja tuli maksamaan
19,420,543 mk. eli 58,100 mk. ratakm-.ltä.

V:n 1885 valtiopäivät päättivät lopullisesti
Savon radan. Se oli rakennettava Kiepin
salmen kautta Mikkeliin, sieltä Pieksämäen ja
Suonnejoen kautta Kuopioon. Aluksi oli
yleisimpänä mielipiteenä radan liittäminen
Riihimäen-Pietarin tiehen Kaipiaisissa, mutta sen jatko
Kotkaan, joka nyt myöskin huomattiin tärkeäksi
asetti lopuksi Kouvolan etusijalle. Arm. käsky
kirje radan rakentamisesta annettiin 17 p. maa
lisk. 1887, jonka jälkeen ennen pitkää
aloitettiin työt, ja 1 p. lokak. 1889 voitiin tie
luovuttaa yleiselle liikenteelle. Pääraiteen pituus oli
274 km; kun Kuopion ja Iisveden satamaratain
pituus, 8 km, otetaan lukuun, tuli rata
maksamaan km:iä kohti 59,600 mk., sillä koko
kustannus nousi 16,803,501 mk:aan. —
Kauppaneuvos Otto Malmin luvattua 200,000 mk. lahjaksi
Pietarsaareen tehtävää haararataa varten
otettiin lahja vastaan ja rakennettiin tämä
14 km:n pituinen rata, joka tuli maksamaan
534.500 mk.

Samoilla v:n 1885 valtiopäivillä ilmoitti
hallitus ryhtyneensä valtion ylijäämävaroilla
rakentamaan rautatietä Lappeenrantaan,
jossa Suomen sotaväen leirikokoukset oli mää-

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Tue Dec 12 03:30:16 2023 (aronsson) (download) << Previous Next >>
https://runeberg.org/tieto/9/0243.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free