Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Suomen rautatiet - Suomen ruotsalaiset, ks. Suomen ruotsinkielinen väestö - Suomen ruotsi
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
Suomen ruotsalaiset—Suomen ruotsi
404
hallitus ilmoitti mvös Suomen valtionrautatiet
osallisiksi rautateiden kansainväliseen
yhdyslii-kennesopimukseen (n. s. Bernin rahtiliittoon),
joka, varsinkin sittenkuin on valmistunut
Torniossa tekeillä oleva silta yhdistämään Ruotsin
ja Suomen rautateitä, saa laajan tai ainakin
maamme rautatieoloihin syvälle vaikuttavan
merkityksen.
Niiden useiden yksityisratain jälkeen, mitä.
vv, 1897-1000 rakennettiin, on myöhemmin tullut
lisäksi vain pari huomattavampaa (Hyvinkäältä
Pyhäjärvellä olevalle Karkkilan [-[Högforsin]-] {+[Hög-
forsin]+} tehtaalle, 45 km, ja Riihimäeltä
Lovell e, 14 km, sekä Lohjan sähkörautatie,
5 km). Viimemain. tie on maassamme toistaiseksi
ainoa, joka liikevoimana käyttää sähköä.
Kautateidemme liikenne on maamme syrjäisen
aseman vuoksi pysynyt jotenkin vähäisenä;
kuitenkin oli Helsingin ja Pietarin välillä jo v:een
1909 mennessä ollut rakennettava
kaksiraiteista rataa 200,s km (Helsingistä Riihimäelle
ja Viipurista Pietariin). Viime vuosina on
tällaista rataa melkoisesti lisätty.
Valtionrautateiden liikenteen suuruus ja sen tuottamat tulot eri
aikoina näkyvät pääkohdittain edellisen sivun
taulusta, jossa v. 1871 aikaisemmat enimmäkseen
ja muutamat sen jälkeisetkin luvut ovat tätä
varten erittäin lasketut.
Maamme rautateiden eri asemista välittävät
suurinta liikennettä Pietari, Helsinki, Viipuri,
Turku, Tampere, A’aasa, Hanko, Kotka, Kajaani
ja Kuopio. Pietarin aseman kokonaistulo
(lähtevän liikenteen velotus) oli 1914 9.» milj. mk.,
Helsingin 6,o, Viipurin ja Turun 2,«, Tampereen
1.?, Vaasan 1,2 ja Hangon l,i milj.; muiden alle
milj. Miljoona-asemaksi Pietari tuli 1872,
Helsinki 1888, Tampere 1896, Viipuri 1898 ja Turku
1900.
Tyypillinen ominaisuus Suomen
valtionrautateiden liikenteelle on se, että
matkustajaliikenne-tulot ovat yli 40 (aina 42-44)% kokonaistulosta,
tavaraliikenteen osalle jäädessä vain 56% ja
allekin, kun taas esim. Itävalta-Unkarissa
tavara-liikennetulot ovat 70 ja Venäjällä yli 85%
kokonaistulosta. Varsinkin on meillä tässä suhteessa
poikkeuksellinen rantarata Helsingin ja Turun
välillä, jossa tavaraliikennetulo on tuskin yli
’/« kokonaistulosta.
Rautateidemme liikkuva kalusto hankittiin
ensin ulkomailta kokonaan; vaunuja ruvettiin
pian osittain rakentamaan kotimaassa, jopa 1870
luvulla pari veturiakin; nyttemmin on jo pari
vuosikymmentä kaikki veturit, vaunuista
puhumattakaan, valmistettu kotimaassa. Tavaravau
nujen kantavuus on meillä ollut jotenkin
vähäinen, 6-7 Va tonnia; vasta yhdysliikenteen
alettua on ruvettu käyttämään myöskin 900 puudau
(lähes 15 tonnin) vaunuja. Kun
heikkorakenteiset Vaasan ja Jyväskylän radat vahvistetaan
kestämään suurempaa akselinpainoa, tulee
voimakkaamman liikkuvan kaluston käyttäminen läpi
koko maan mahdolliseksi.
Kansainvälinen matkustaja- ja
pikatavaralii-kenne oli jo ennen suurvaltain sotaa alkamassa
Turun ja Pietarin välillä, osana nopeasti
edistyvästä Englannin-Venäjän liikenteestä; Suomen
puolelta oli auliisti pantu tätä palvelemaan
melkoisen nopeakulkuiset pikajunat
ravintolavaunuilleen.
I Taloudellisesti tärkein vaikutus Suomen
rautateillä on ollut siinä, että maitotalous maassamme
on päässyt voimakkaasti kehittymään ja että
puutavarateollisuus on saanut aivan toisenlaiset
edistymisen mahdollisuudet kuin ennen, ollessaan
vesiväylistä ja satamapaikoissa olevista sahoista
kokonaan riippuvainen. Rautateiden vaikutus
paperi- ja muulle sisämaassa esiintyvälle
teollisuudelle on myös ollut perin tärkeä. Ja
maan-tuotteiden hintain tasoitukseen sekä näiden saan
nin helpotukseen ovat rautatiemme aivan
suu-renmoisesti vaikuttaneet, tehden maakuntain
välisen vaihdon näiden aineiden alalla
mahdolliseksi, aina olkiin ja turvepehkuun saakka. Näin
on voftiut tapahtua siitäkin huolimatta, että
rautateiden yleinen suunnitus on ollut maamme
läntisten ja itäisten maakuntien väliselle
liikenteelle sangen epäsuotuisa. Tämä poikki ratain
puute on myöskin meillä melkoisesti haitannut
liikkuvan kaluston tehokasta käyttämistä. — Itse
rautatieasiain käsittely valtiopäivillä ja niitä
koskevat päätökset ovat suuresti lisänneet
sääty-kokouksiemme merkitystä sekä omassa maassa
että uloskinpäin. — vrt. myös S u o m i.
[,,Suomen valtionrautatiet’ 1862-1912.
Historial-lis-teknillis-taloudellinen kertomus". I (1912);
Fabritius, ..Aterbliek p,1 jernvägsväsendets
första utveeklingsskede i Finland" (1887) ;
K. E. Sohiman, ..Piirteitä rautateiden
historiasta" (1899) ; useimpien ratain valmistuttua on
selonteko niiden rakentamisesta julkaistu eri
vihkona; E. G. Palmén, „Suomen rautateistä" (Oma
maa II) ; Jalmar Castrén, ..Rautateittemme tär
keimmät taidetyöt" (Oma maa III).] J. Tl. K.
Suomen ruotsalaiset ks. Suomen ruot
sinkielinen väestö.
Suomen ruotsi. Suonien ruotsinkieliset
puhuvat kieltä, joka useissa suhteissa poikkeaa
Ruotsinmaan ruotsin kielestä. Ero on huomattavissa sekä
kansanmurteissa että sivistyneitten kielessä.
Kansankielessä esiintyy tosin tuntuvia
eroavaisuuksia eri osissa maata, mutta ilmiöitä, joitten
nojalla voitaisiin jakaa tämä kielialue eri
murre-aloihin, ci ole olemassa. Voidaan sentähden sanoa,
että nämä murteet yhdessä Itämeren-maakuntien
murteiden kanssa muodostavat yhden ainoan —
itäruotsalaisen — murrerylimän, joka useissa
kohdin eroaa kaikista muista skand.
kansanmurteista. Nämä koossapitävät ilmiöt ovat välistä
yhteisiä sivistyneiden puhekielen ja kirjakielen
kanssa, mutta usein ne eroavat niistä, joko
palautuen vanhempaan kielikantaan (arkaismeja)
taikka edustaen murteessa, mutta ei kirjakielessä,
tapahtuneita muutoksia. Ensinmainittuja,
murteille ja kirjakielelle yhteisiä ilmiöitä ovat esim.
pitkän ä :n kehittyminen <?:ksi (bdt, gdrd, vrt.
isl. bätr, gdrdr), (i)o:n muuttuminen määrätyissä
tapauksissa fj)ö:ks\ (mjöl: muin. ruots. miol).
lyhyen vokaalin pidentyminen määrättyjen
konso-nanttiyhtymieu edessä (Urd, vrt. isl. orifr) y. m.
Arkaismeja ovat esim. vanhojen diftongien
säilyminen (stäin: sten, öy: ii. sköut: alcut), a:n
säilyminen partisiippien preesensissä yksitavuisissa
verbeissä (roand: roende, släand: släende),
muutamien konsonanttiyhtymien assimiloitumatta
jääminen (liäld: hilla, käldär: kali, lämb: lam,
trdmbä: trummaj y. m. Murteissa, mutta ei
kirjakielessä tapahtuneita muutoksia ovat esim. a:n
muuttuminen «:ksi. kun seuraavassa tavussa on
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
