Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Suomen trikootehdas ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
497
Suomen trikootehdas—Suomen valtiokonttori
498
palkitsemista varten. Seura on usein voinut
juhlakokouksissaan antaa palkintoja tieteellisistä
tutkimuksista, .mihin rahoja on saatu osaksi
vai-tiovaroista, osaksi eduskunnan hoidossa olevasta
Läng manin rahastosta. A. D.
Suomen trikootehdas Tampereella on laatuaan
Suomen suurin. Se syntyi 1903, jolloin
kauppias, sittemmin maanviljelysneuvos Alfred
Kordelin huutokaupalla osti vararikon tehneen
Fab-riksaktiebolaget John Dalberg & Co: n kolme
tehdaslaitosta (2 trikootehdasta, joista toinen
tehtailija N. Bauerin 1880-luvun alkupuolella
perustama, vihdoin 1899 yllämain. yhtiölle
joutunut, sekä alkuaan The seotch tweed
manu-faeturing company’n perustama verkatehdas),
jättäen ne sam. v. Osakeyhtiö Suomen
trikootehdas aktiebolag ille
(osakepääoma 500,000 mk.). Yhtiö lopetti kokonaan
veran valmistuksen ja möi yhden tehtaista,
rakentaen sijaan Pyynikin juurelle 4-kerroksisen
tehdasrakennuksen. Valmistus käsittää
kaikenlaisia villa- ja puuvillatrikoita, lisäksi
huopa-peitteitä, saaleja, huiveja, sukkia y. m.
Valmistuksen arvo 1914 oli 1,800,000 mk. (1912:
1.200,000 mk.). Työväestö sam. v. 400 henkeä,
joista 90 % naisia. E. E. K.
Suomen tullilaitos ks. Tullilaitos.
Suomen työnantajaliitto ks.
Työnantajain järjestöt.
Suomen työväensuojelus- ja
sosiaalivakuu-tusyhdistys, per. 1909. Yhdistyksen tarkoitus
on työskennellä asianmukaisten toimenpiteiden
aikaansaamiseksi työväensuojeluksen ja
sosiaalivakuutuksen alalla etupäässä esitelmien ja
keskustelujen avulla sekä julkaisemalla näitä asioita
koskevaa kirjallisuutta. Kotipaikka on Helsinki.
Suomen haaraosastona yhdistys kuuluu
Lakisääteisen työväensuojeluksen kansainväliseen
edistämisyhdistykseen („Soeiété internationale pour
la proteetion légale des travailleurs",
kotipaikka Basel), kansainväliseen
vakuutuskongres-siin („Congrès international des assuranees
socia-les", Paris) ja Työttömyyden kansainväliseen
vastustamisliittoon („Association internationale
pour la lutte contre le chömage", Gent). Painosta
toimitettu „Julkaisuja" nid. I vihot 1-10, II 1-12,
III 1-10 ja IV 1-4; näistä II nidos nimellä
..Nykyaikainen sosialipolitiikka", myöskin
ruotsiksi „Modern socialpolitik" (1912). E. Bk.
Suomen urheilulehti, per. 1898, perustaja
Ivar Wilskman, joka myös oli lehden
päätoimittajana v:een 1909, jolloin aikakauskirja
siirtyi erään konsortsion haltuun. V. 1912 se
joutui Urheilijain
kustannusosakeyhtiölle, joka sitä edelleenkin julkaisee. —
V:een 1909 saakka aikakauskirja käsitteli
voimistelua ja kaikkia urheilunhaaroja. mutta siitä
lähtien sen ohjelmaan kuuluvat ainoastaan
voimistelu ja n. s. Iiikuntourheilu. Kl. U. S.
Suomen vaakuna, samoin kuin Suomen
maakuntavaakunat, on saanut nykyisen muotonsa
Juhana III:n aikana, kohta sen jälkeen kuin
Suomenmaalle 1581 annettiin
suuriruhtinaanmaan arvo, ja esittää takajaloillaan sapelilla
seisovaa kullattua jalopeuraa, jolla on kruunu
päässä, oikeassa etujalassa paljastettu miekka
ja ympärillään yhdeksän hopearuusua, kaikki
punaisella pohjalla; kilven yläpuolella on
kullattu kruunu ja suuriruhtinaanhattu. Sen van-
hin esitys on kuitenkin vähää vanhempikin, Kus
taa Vaasan n. 1572 Alankomailla valmistetussa
hautakivessä; mainitaanpa sitä kannetun jo 1560
kuninkaan hautajaissaatossa, mutta esittikö se jo
silloin seisovaa jalopeuraa (vai mahdollisesti
karhua, nyk. Satakunnan vaakunan tapaan, niinkuin
muuan kertomus v:lta 1562 kuvaa), on
epätietoista. Tarkoittavatko nuo yhdeksän ruusua
Suomen yhdeksää maakuntaa (Käkisalmen lääni
yhdeksäntenä), niinkuin on arveltu, ei voida
varmaan sanoa. Myöhemmissä esityksissä mainittua
vaakunakuvaa eri tavoilla tärveltiin, kunnes
valtioarkistonhoitaja K. A. Bomansson
tutkimuksillaan selvitti sen alkuperäisen ja oikean
muodon. S. v:n perustuksella ovat Suomen
kan-sallisväreinä punainen ja keltainen. 1860-luvulla
teki kuitenkin Z. Topelius ehdotuksen, että
Suomen kansallisväreiksi otettaisiin valkoinen ja
sininen, ja on tämäkin ehdotus saanut paljon
kannatusta. [K. A. Bomansson, „Storfurstendömet
Finlands och dess landskaps vapen", Ilist. arkisto
IX, X; Ilist. arkisto XVIII siv. 323.] K. G.
Suomen valtiokonttori, Helsingissä oleva
virasto, jonka tulee senaatin
valtiovaraintoimi-tuskunnan valvonnan alla pitää silmällä
valtiovaraston kassaliikettä ja toimittaa
valtiovaraston tulojen ja menojen kirjanpitoa kuin myöskin
hoitaa valtiovaraston kasvuutettuja varoja sekä
valtiovelkaa. Ruotsissa on olemassa erityinen
valtiokonttori v:sta 1680; sitä ennen toimitti
kamarikollegi sille kuuluvia tehtäviä. S. v:n
nykyinen ohjesääntö on vahvistettu 3 p. toukok.
1899. Valtiokonttoria hoitaa johtokunta, johon
kuuluu ylitirehtööri puheenjohtajana ja kaksi
tirehtööriä jäseninä. Toisen viimemainituista
tulee olla perehtynyt maan lakeihin ja
oikeuden-käyntitoimeen ja toisen tulee tuntea maan
hallinto-oikeutta ja hallintoa sekä olla perehtynyt
tilinlaskutoimeen. Virkamiehinä
valtiokonttorissa on vakinaisella palkkaussäännöllä sihteeri,
neljä kamreeria, rahastonhoitaja, notaari ja
kolme kirjanpitäjää sekä ylimääräisellä
palkkaus-säännöllä asiamies kuin myöskin tarpeellinen
määrä kirjanpitäjiä ja ylimääräisiä apulaisia.
Valtiokonttorin virkamiehistä nimittää
ylitireh-töörin suorastaan hallitsija; tirehtöörit
nimittää senaatin talousosasto hakemusten johdosta.
Virkamiehet ottaa ja nimittää johtokunta.
Valtiokonttorin tulee valtiovaraston pääkassana
koota valtiovaraston pano- ja ottotilille Suomen
pankkiin sellaiset kertyvät valtiovarat, joita ei
tarvita juoksevain valtiomenojen suorittamiseen,
kuin myös katsoa, että muilla kassavirastoilla
on käytettävinään tarvittavia varoja näille
virastoille määrättyjen menojen suorittamiseen.
Valtiokonttorin tulee niiden raporttien nojalla, joita
jokainen itsenäisellä tililaitoksella varustettu
virasto on velvollinen valtiokonttorille
kuukausittain antamaan, valvoa, että kaikki valtiotulot
kirjoitetaan valtiovaraston hyväksi ja että varoja
ei käytetä muihin menoihin kuin sellaisiin, joita
varten rahoja on osoitettu kunkin vuoden
kulunki-arviossa, taikka joiden suhteen on erittäin
määrätty. Valtiokonttorin on edellämainittujen ja
erityisten, virastojen annettavien
tilinpäätös-raporttien johdolla pidettävä valtiovaraston
pää-kirjaa ja laadittava valtiontilinpäätös siitä
voimassaolevien määräysten mukaan.
Valtiovaraston hoidossa olevat kasvuutetut rahastot
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
