Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Suomen valtiosäädyt ... - Suomi - Asema ja rajat
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
503 Suomen yksityiskoulunopettajien
yhdistys—Suomi (Asema ja rajat)
koulu nopettaj ien yleisessä kokouksessa kesäk.
1909. Se sijaitsee Helsingissä ja sen
tarkoituksena on „koota ja säilyttää Suonien
yksityiskoulujen kellitystä ja toimintaa valaisevia tietoja
sekä menneiltä että nykyisiltä ajoilta". Arkistoa
ylläpidetään yksityiskoulujen vapaaehtoisesti
suorittamilla vuosimaksuilla (täysiluokkaiset koulut
maksavat 10 mk., muut 5 mk.). Se on Suomen
yksityiskoulunopettajien yhdistyksen valvonnan
alainen laitos.
Suomen yksityiskoulunopettajien yhdistys
perustettiin toisessa yksityiskoulunopettajien
yleisessä kokouksessa Helsingissä kesäk. 1900;
sen tarkoituksena on ,,valvoa Suomen
yksityiskoulun etua ja pedagoogista kehitystä ja toimia
läheisemmän yhteenliittymisen aikaansaamiseksi
sen opettajien keskuudessa". Yhdistyksen
keskushallinto on Helsingissä; paikallisyhdistyksiä
on eri seuduilla maata. Keskushallinnon
puheenjohtajina ovat toimineet A. R. Blomqvist ja
B. Estlander.
Suomen yleinen käsiteollisuusyhdistys
(ruotsiksi „Finlands allmänna slöjdförening")
perustettiin 1893, tavallaan jatkamaan edellisinä
katovuosina toimineen hätäapukeskuskomitean
työtä. Yhdistyksen tarkoituksena on edistää
maamme taloudellista käsiteollisuutta. Tätä
tarkoitusta yhdistys on pyrkinyt toteuttamaan
ylläpitämällä Helsingissä v:sta 1894
kotiteollisuus-tuotteiden myymälää (suurin liikevaihto 62.558
mk. tiliv. V» 1910-11, tiliv. 1914-15 54.634 mk.,
näytekutomoa sekä puuteollisuuden
ammattikoulua (1895 1913); toimeenpanemalla eri
kotiteolli-suudenhaarojen oppijaksoja, kotiteollisuuden
opettajain ja harjoittajain retkeilyjä, piirustus- ja
mallikilpailuja, kotiteollisuustuotteiden
näyttelyjä ja arpajaisia sekä yleisiä
kotiteollisuus-kokouksia (1900 ja 1913); hankkimalla
piirustuksia ja malleja; järjestämällä pellavanviljelyksien
palkitsemista; julkaisemalla kotiteollisuutta
koskevia lentokirjasia; tekemällä aloitteen
1906-08 toimineen valtion kotiteollisuuskomitean
asettamiseen j. n. e. Kauimman aikaa ja enimmin
on yhdistyksen asioiden johdossa, sen
tarkoitusten toteuttamiseksi vaikuttanut kunnallisneuvos
V. von Wright (1905-14). E. Bk.
Suomen yleinen lääkäriliitto Helsingissä
perustettiin 28 p. lielmik. 1910 piirilääkäri A. Tli.
Ehrströmin aloitteesta. Liitto, jonka
tarkoituksena on liittää yhteen Iliaamme lääkärit
arvon-mukaisen hengen ja hyvän toveruuden
ylläpitämiseksi lääkärikunnassa sekä valvomaan ja
edistämään lääkärien yhteiskunnallisia ja
taloudellisia etuja, kokoontuu joka toinen vuosi syyskuussa
yleiseen kokoukseen. Siihen kuuluvat useimmat
suom. lääkärit; sen puheenjohtajana on
toiminut prof. Max Oker-Rlom.
Suomen yleinen työnantajaliitto ks.
Työnantajain järjestöt.
Suometar, Helsingissä 1847-66 ilmestynyt sa
nomalehti; perustajat P. Tikkanen, A. Ahlqvist,
D. E. D. Europæus, A. Warelius; toimittajana oli
sittemmin myöskin R. Polén. S. tarjosi rahvaalle
helppotajuista lukemista, antoi hyödyllisiä
tietoja ja neuvoja, mutta ajoi samalla suomen
kielen ja suomalaisuuden asiaa. Sen jatkaja v:sta
1869 „Uusi S."
Suomi on alkuansa ollut yksistään n. s.
Varsi nais-Suomen nimenä, niin osaksi vielä Agrico-
lallakin, samoin kuin myös ruots. nimitys F i
n-1 a n d vanhimpina aikoina 011 juuri tätä
maakuntaa tarkoittanut. Vasta vähitellen sen nimi
laajeni merkitsemään koko sitä maata, jonka
kirkollisena ja valtiollisena keskuksena mainittu
maakunta ja sen pääkaupunki Turku oli.
Kuitenkaan ei vielä uuden ajan alussa Pohjanmaata
luettu Suomeen kuuluvaksi, vaan mainitaan usein
jonakin sen vastakohtana. S. on siis alueen ja
heimon nimenä vanhimmalla ajalla rinnastettava
muiden vanhojen heimo- ja maakuntanimitysten,
Hämeen ja Karjalan, kanssa. K. (1.
Suomi (myös S u o m e n m a a, etymologiasta
ks. S if o m e n kieli, ruots. Finland, ks. t.),
suuriruhtinaskunta, Venäjän valtakuntaan
kuuluva valtio Pohjois-Euroopassa, Fennoskandiaksi
nimitetyn maantieteellisen alueen itäosassa, Poh
janlahden. Itämeren. Suomenlahden ja Laatokan
välissä; 377,426 km2, josta sisävesiä 44,286
km-eli 11,7% (laskettu 1901-07; virallisen tilaston
muk. 373,604 km2, josta sisävesiä 40,464 km2,
10,s %, Streljbitskijn 1882 tekemien laskujen
muk. 374,802 km2, josta sisävesiä 41,820 km2.
Lukuihin sisältyy myös Suomen osuus Laatokkaa
8,014 kin2), 3,269,401 as. (1914), 9,b km2:llä.
Asema ja rajat.
Hyvät luonnonrajat S :11a on vain osaksi
lännessä ja etelässä, jossa meret n. 1,000 km:n
matkalla rajoittavat S:ea. Muualla, n. 2,500 km:n
matkalla, raja kulkee osaksi metsien halki
(enimmäkseen itäraja Venäjää vastaan) osaksi
kansallisuusrajoinakin tehottomia jokia myöten
(man-nerraja Ruotsia vastaan kulkee pitkin pituuttaan
Tornionjokea, sen lisäjokea Muonionjokea ja
tähän laskevaa Könkämäenoa myöten, Nor jaa
vastaan on pitkällä matkalla rajana Inarinjoki ja
Tenojoki, sekä Venäjää vastaan etelässä m. m.
Rajajoki). Mannerrajat ovatkin aikojen kuluessa
siirtyneet milloin S:n hyödyksi, milloin sen
vahingoksi. Pienin oli S:n alue uudella ajalla
Turun rauhan (1743) jälkeisenä aikana, jolloin
S:n maan pinta-ala oli n. 235.400 km2.
Sittemmin S:n alue on kasvamistaan kasvanut,
lukuunottamatta 14 km2:n laajuisen, Rajajoen suulla
olevan alueen liittämistä Venäjään 1864 (vrt.
Siestarjoki). Niinpä 1773 Turun ja
Hernö-sandin hiippakuntien välistä rajaa järjesteltäessä
S:een liitettiin Sodankylä, Kittilä, Utsjoki ja
Inari, yhteensä 46.979 km2, Haminan rauhassa
1809 (rajasopimus 1810) lisäksi Ylitornio,
Turtola, Kolari, Alatornio, Karunki, Tornion
kaupunki. Muonionniska ja Enontekiö, yhteensä
18.180 km2, 1811 S. sai takaisin Venäjän
aikaisemmissa sodissa valloittaman n. s. ..Vanhan S :n",
31,423 km2, sekä lopuksi 1896-97 Suomen ja
Norjan välistä rajaa tarkistettaessa Inarinjärven
koillispuolelta 1.198 km-’ laajan alueen. Viimem.
rajansiirto ei kuitenkaan ulottanut S:n aluetta
Pohjois-Jäämereen, josta S:n erottaa paikoitellen
vain 12 km:n levyinen Norjaan kuuluva
maan-kaistale. S:n pohjoisin kohta, Rajala Tenojoen
varrella, on 70° 60’ pohj. lev., eteläisin,
Hankoniemen eteläkärki, 59° 48’ 39" pohj. lev., itäisin,
Unusjärven rannalla. 32° 47’ it. pit. Greenw.,
läntisin, Siguilskärin kalliot Ahvenanmaan
länsipuolella. 19° 30’ it. pit. Greenw. S:n pituus
pohjoisesta etelään on siis n. 1,160 km ja
mantereen suurin leveys idästä länteen liki 600 km,
pienin (Lapin pohjoispäätä lukuunottamatta)
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
