Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Suomi - Ilmasto
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
515
Suomi
(Ilmasto)
517
lämmöstä, varsinkin taivaan ollpssa pilvessä,
joten vain 25%-30^; auringonsäteistä tulee
hyväksemme. Tämä lämpö riittäisi v:ssa sulattamaan
5-7 m vahvan jääkerroksen. Ilmasta heijastuu
maahan melkoinen määrä lämpöä samoinkuin
valoakin: heijastumisen merkitys pohjolassa on
verrattavissa auriugonlämpöön. ollen talvisaikaan
varmaan suhteellisesti suurempikin. Vihdoin on
mainittava alituinen, varsinkin yöllä ja talvella
huomattava lämmön säteily maanpinnasta
avaruuteen ja kylmempiin ilmakerroksiin.
Todellinen I. fyysillinen ilmasto
poikkeaa kuitenkin suuresti ylläesitetyistä
säteilysuh-teista johtuvasta n. s. aurinko- (solaari-)
ilmastosta (vrt. Ilmanala). Tämän
aiheuttavat ne ilmavirrat, jotka maamme yli
kuljettavat lämmintä ilmaa Pohjois-Atlantilta. Kaikki
valtameret ovat korkeilla leveysasteilla
mantereita lämpöisemmät (varsinkin keskitalvella) ja
Pohjois-Atlantin veden lämpöä lisäävät vielä
atlanttilaiset merivirrat (kuten Golf-virta), jotka
tuovat lämmintä vettä eteläisiltä meriltä.
Keskimäärin pintavesi Skotlannin rannikon
ulkopuolella on 9°C, ja Lofoten-saarten luona vielä 6°C
korkeampi normaalia. Tämä lämmin vesi
lämmittää yläpuolella ja läheisyydessä olevan ilman,
mutta maamme ei siitä mitään hyötyisi, elleivät
vallitsevat tuulet olisi suotuisia. Nämä
taas riippuvat lähinnä ilmanpainesuhteista.
Tärkeitä meidän maallemme ovat Azorien luona
oleva ilmanpaineen maksimi ja Islannin luona
oleva ilmanpaineen minimi, koko Euroopan
ilmasto-olojen toimintakeskukset. Lisäksi on
Siperian talvinen maksimi tärkeä (vrt.
Ilmanpaine, kartat). Ensinmainittu antisykloni,
joka osaksi ulottuu Etelä-Euroopan yli. ulottuen
joskus S:eenkin asti, on pääasiassa napojen ja
päiväntasaajan välisen, näiden erilaisesta
lämpenemisestä johtuvan yleisen ilmavirtauksen
aiheuttama. Tästä maksimista lähtevät länsi- ja
lounaistuulet ovat siten yhteydessä aurinkoilmaston
kanssa. Islannin ilmanpaineminimi, joka
syvyydellään vielä selventää ja vahvistaa tätä
suotuisaa tuulta, johtuu taasen osaksi suuresta
meren-lämmöstä. Minimin ympäri pohjoisella
pallonpuoliskolla tuuli kiertää vastapäivää ja tulisi
siten maamme yli kulkemaan kaakkois- ja
itätuulina, jos minimin keskus Islannin luona yksin
olisi ratkaisevana. Tärkeätä niin ollen on, että
Islannin minimistä ulottuu matalan
ilmanpaineen kieleke koilliseen, aina Norjan
pohjoispuolelle asti. Tämä tekee valtameren lämmintä ja
kosteaa ilmaa tuovien lounaistuulien pääsemisen
maahamme mahdolliseksi. Silloinkin kun Azorien
maksimin ulottama kieleke tunkeutuu maamme
lounais- ja länsipuolelle kääntäen tuulet
luoteisiksi ja pohjoisiksi, ei jäähtyminen sittenkään
pääse kovin suureksi, m. m. koska valtameri sillä
^nunnalla vielä on verraten lauhkea. Vasta siinä
tapauksessa, että Siperian maksimi tunkeutuu
Koillis Eurooppaan, muuttuu maamme ilmasto
mantereisemmaksi koillis- ja itätuulien
vaikutuksesta. jotka talvella tuovat kovia pakkasia, kesällä
taas korkeaa lämpöä.
Samanluontoinen suopea vaikutus kuin
läntisellä valtamerellä on Itämerellä ja sen lahdilla.
Ne keräävät kesän aikana lämpöä, jota sitten
syksyllä ja talvella haipuu ilmaan. Itämeren
keskiosat ovat koko talven jäättömät ja voivat
siten lämmittää kylmempää ilmaa. N. s/3 vuotta
(elok:sta huhtik:hun) on meri melkoista
lämpimämpi, V3 vuotta kylmempi kuin maa, joten v:n
lämpövoitto on melkoinen. Suhteellisesti
lämpimämmästä merestä tapahtuu myöskin veden
haihtumista, joten kosteudenpitoisuus lisääntyy,
paitsi alkukesästä, jolloin tiivistyminen
aiheuttaa vähäisen kuivumisen.
Neljännellä tekijällä, korkeussuhteilla,
on pienempi merkitys kuin muissa maissa, koska
maamme suurin piirtein katsoen on matalaa ja
korkeuserot ovat vähäiset. Yksinäisiä vuoria
lukuunottamatta maamme vasta itärajalla ja
kaukana pohjoisessa nousee yli 200 m yi. merenp..
jolla korkeudella lämpö keskimäärin alenee vasta
1°C, kesällä enemmän, talvella vähemmän, ehkei
ollenkaan, tai päinvastoin kohoo, kuten m. m.
Norjassa ja Ruotsissa. Enemmän kuin
lämpötilaan nämä korkeussuhteet vaikuttavat pilviin
ja sateisiin, jotka juuri riippuvat ilman
pystysuorista liikkeistä. Siinä suhteessa
Skandinaavian mahtavat vuoristot vaikuttavat paljoa
enemmän kuin maamme oma korkeus. Suuri osa
maahamme tulevasta atlanttilaisesta ilmasta
kulkee nim. tänne Skandinaavian tuntureiden yli
johtavia reittejä myöten. Osaksi tällöin
ilmavirran kohotessa tuulenpuoleisella sivulla kosteus on
suureksi osaksi eronnut, osaksi taas ilma
suoja-puolella laskeutuessaan lämpenee ja vielä
enemmän kuivuu ennen maahamme saapumista. Tämä
m. m. on syynä siihen, että länsi- ja
luoteistuulet ovat niin kuivia ja pilvettömiä, vaikka
ovatkin valtamereltä peräisin. Samoista syistä nämä
tuulet, jos ovat voimakkaita, ovat talvisista
tuulista lauhkeimpia.
Meret, mantereet ja vuoristot vaikuttavat
myöskin siirtyvien ilman pai n emi nimien
ratoihin. Meidän maamme sijaitsee niillä
leveysasteilla, joilla säännöttömät ilmanpainevaihtelut
ovat suurimmat, s. o. pohjoisten syklonien
pääreittien tiellä. Syklonit ja niiden väliset
tilapäiset korkeapaineen alueet aiheuttavat ilmastomme
vaihteluista tavattoman rikkaan luonteen. Ne
kulkevat jokseenkin lännestä itään yleisen
pohjoisnapaa kiertävän länsituulipyörteen mukana
ja ovat ehkä vain jonkunlaisia siinä ilmeneviä
häiriöitä. Molemmista S:lle tärkeimmistä ja
muutenkin enimmin käytetyistä reiteistä toinen
kulkee Norjan rannikolla olevaa matalan
ilmanpaineen kielekettä myöten, toinen Etelä-Ruotsin
suurten järvien ja Itämeren ylitse
Etelä-Suo-meen. Ne hakeutuvat selvästi mieluimmin merien
ylitse, välttäen mantereita ja varsinkin
Skandinaavian vuorenseinämää. Edellinen reitti
aiheuttaa valtamereisiä olosuhteita lounais- ja
länsi-tuulineen, jälkimäinen sitävastoin mantereisia
itätuulia, jotka kuitenkin ovat saderikkaimpia
minimin läheisyyden ja Itämeren syklonaalisen
vaikutuksen johdosta.
Ilmatieteelliset havainnot (vrt.
Meteorologiset asemat) antavat ilmastollisista
oloistamme seuraavia yleisarvoja. Maan
keskilämpötila (vrt. I 1 m a n 1 ii m p ö t i 1 a, [-kartat]-] {+kar-
tat]+} on n. —j— 1,5°C, s. o. n. 6°C korkeampi kuin
normaalinen keskilämpötila samoilla
leveysasteilla. Tammik :ssa on ylijäämä 10°-12°C.
hei-näk:ssa 2°-6°C. Pohjanperillä on ilmasto
verrattuna keskimääräiseen lämpötilaan
suhteellisesti lämpöisin, tammik :ssa 15°C. keskimäärin
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
