Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Suomi - Ilmasto
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
515
Suomi
(Ilmasto)
521
vuosittain 25-50 p:nä, joista kuitenkin puolet
talvisaikaan, jolloin niillä on pienempi merkitys.
Syysmyrskyt ovat tärkeimmät, kesämyrskyt
harvinaisia. Voimakkaimmat tunnetut myrskyt, jotka
m. m. kaatoivat laajalti metsää, olivat 28 p.
elok. 1890 Etelä-S: ssa ja 2-3 p. lokak. 1912,
varsinkin Pohjanmaalla, jälkimäinen tuhoisa m. m.
tuomansa suuren lumenpaljouden takia.
Sisämaassa ovat paikalliset, ukonilmoihin yhtyvät
trombit ja pyörteet yleisempiä kuin selvät
syklonimyrskyt.
Ilman absoluuttinen kosteus on vähäinen,
vuosittain keskimäärin 5-6 g m3:ssä. Se
vaihtelee lämpötilan mukaan, on suurempi merellä
(yli 6 g) kuin sisämaassa, suurempi etelässä kuin
pohjoisessa (alle 4 g). Kesällä se on suurin,
9-11 g, talvella pienin, 2-4 g. Koska kosteus
nopeasti vähenee ylöspäin mentäessä, on koko
ilmakehän kosteusmäärä hyvin vähäinen,
keskimäärin talvella 5-9 1, v:ssa 11-14 1 m2:llä.
Suhteellinen kosteus sitävastoin on suuri,
keskimäärin n. 83 % maalla ja 87 % merellä. Talvella se
on n. 90 % (suurin jouluktssa), kesällä vähän
yli 70% (kesäk. kuivin). Kesällä kosteus on
n. 10% suurempi merellä kuin maalla, talvella
joko ei ole ollenkaan erotusta, tai on pieni
erotus maan hyväksi. Suhteellisen kosteuden
alhaisimmat Helsingissä havaitut arvot ovat n. 25 %.
— Verrattuina samojen leveysasteiden
normaaliarvoihin. on absoluuttinen kosteus melkein toista
vertaa liian suuri, suhteellinen kosteus taasen
normaali. Suhteellinen kosteus näyttää vuoden
keskiarvoltaan olevan 2 % suurempi kuin
Ruotsissa ja Venäjän lähiosissa, mutta n. 10 %
suurempi kuin Sisä-Norjassa ja vielä n. 6 %
suurempi kuin Norjan länsirannikolla. Talvella
(tammikissa) erotukset ovat suurimmat (S. 20%
kosteampi kuin Sisä-Norja ja 16 % kosteampi
kuin länsirannikko). Kesällä (heinäk:ssa) Ruotsi
ou kuivin (67 %), Pohjanmeren rannikko
kostein (78%, muualla n. 74%).
Taivaan pilvisyys näyttää S :ssa olevan
n. 65 %-70 % (keskimäärä samoilla leveysasteilla
n. 60%). Ruotsin ja Sisä-Norjan (jossa
pilvisyys osaksi on alle 65 %) keralla S. on lännessä
ja idässä pilvisempien alueiden (Norjan-merellä
ja Vienanmerellä jopa 85 %) ympäröimänä
kirkkaampana saarena. Pilvisimmän kuukauden,
joulukin, pilvisyys on n. 83%, Lapissa n. 70%,
Venäjällä n. 78%; länteen, Kjoleniä kohden,
väheneminen on tuntuvin, joten pilvisyys
Etelä-Norjassa on vain n. 62 %, kohotakseen taasen
länsirannikolla yli 70%:iin. Kirkkain on
enimmäkseen kesäk. (Inarissa kevät ja talvi
kirkkaampia), jolloin Itämeren lähellä pilvisyys on
50%, S:n ja Skandinaavian sisäosissa n. 55%,
Vienanmerellä n. 67%, Lapissa ja Norjan-merellä
70% ja yli. — S:ssa päivää kohden tulee
keskimäärin n. 4 tuntia auringonpaistetta
ikesäk:ssa 8-9 tuntia), Englannissa yhtä paljon,
Ruotsissa ja Keski-Euroopassa vähän enemmän,
Etelä-Norjan sisäosissa enimmäkseen 5 tuntia,
Lapissa samoinkuin Skotlannissa 3 tuntia,
Madridissa 8 tuntia. Helsingissä on 126 auringotonta
päivää, joista 4 kesällä, 65 (72 %) talvella.
Talvella vallitsevat pilviset (66%), kesällä
puoli-kirkkaat (60 %) päivät.
Sademäärä (ks. Sade) on verraten
suuri, 65° :n pohj. lev. eteläpuolella n. 550 mm,
sen ollessa Ruotsissa samoilla leveysasteilla
n. 500 mm, Sisä-Norjassa osaksi pienempi, tun
turien tuulenpuolella paljoa suurempi.
Pohjois-S:ssa se on pienempi, n. 470 mm. koko maassa
n. 530 mm. S:n leveysasteella olevien seutujen
normaali sademäärä (maalla) on 350 mm. Sade
rikkain on Etelä-S., jossa Länsi-Uusimaa saa
yli 700 mm. Itä-S. näyttää myöskin olevan Sisä
S:ea saderikkaampi ja Etelä-Pohjanmaan sisä
osat sekä Lappi ovat vähäsateisimmat (Enon
tekiössä n. 350 mm). N. puolella vuoden
päivistä on mitattavissa oleva sademäärä 0,i mm,
n. 30% :11a yli 1 mm. Sadepäivää kohden tulee
siis n. 3 mm, Pohjois-S :ssa 2,5 mm. Elok. on
enimmäkseen saderikkain, Lapissa heinäk. Kesäll ,
sataa etelässä 30-35 %, pohjoisessa 40-50 % koko
v:n sademäärästä; kevät on vuodenajoista
kuivin, saaden vain n. 15-20%. V:n suurin
vuorokautinen sademäärä on keskimäärin 25-30 mm.
ollen kuukautta kohden n. 20-30 % kuukauden
sateesta. Suurin v:n sademäärä voi paikoitellen
Etelä-S:ssa lähennellä 1.000 mm:iä, suurin
kuukauden sademäärä nousta yli 200 mm. Joskus
saattaa v:n sademäärä etelässä aleta 300 mm:iin
(paikoitellen 1908 ja 1913) ja joku kuukausi olla
jokseenkin tykkänään sateeton (esim. huhtik.
1902).
Vuoden sateesta melkoinen osa tulee lumena.
Ensimäinen lumisade on tav. lokak:ssa, lounaassa
kuukauden lopussa, pohjoisessa sen alussa.
Lumipeite syntyy enimmäkseen marrask:ssa
(Pohjanperillä jo Iokak:ssa, Lounais-S:ssa vasta jou
luk:ssa), saavuttaen suurimman vahvuutensa
maalisk:n puolivälissä, Ahvenanmaalla 20 cm.
enimmäkseen n. 60 cm, paikoitellen 80-90 cm.
Lumirikkaina talvina saattaa Ahvenanmaalla
lunta olla 50 cm:n vahvuudelta, muualla
Etelä-S:ssa 70-80 cm, Pohjois- ja Itä-S:ssa 1-1,5 m.
Lumi sulaa pääasiassa huhtik:ssa, vain pohjoi
sessa on toukok :n keskivaiheilla vielä
mainitsemisen arvoinen lumipeite. Viimeinen
lumisade on Lounais-S:ssa huhtik:ssa, Pohjois-S:ssa
toukok:ssa, Lapissa kesäk:n alussa; kuitenkin
saattaa Polijois-S :ssa sataa lunta kaikkina
kesäkuukausinakin. Lounais-S. on lumen peitossa 70
100 päivää, Itä-S. 160-190 p., Pohjois-S. 200-250 p.
Lumipeitteen keskimääräinen tiheys maalisk:ssa
on 0,ss-0,2t (edellinen Ahvenanmaalla, jälkimäinen
Lapissa), joten v:n sademäärästä tulee lumena
keskimäärin 155 mm 1. 30 %. — Jäätyminen
tapahtuu pohjoisessa jälkeen lokak:n puolivälin
(tunturijärvissä jo syysk:n lopulla),
enimmäkseen marrask:ssa, osaksi jo silloin myös
Pohjanmaan rannikoilla ja Laatokalla. Jouluk:ssa
jäätyvät suurimmat järvet ja merien kylmemmät
osat, seuraavina kuukausina jää leviää ulapalle
ja Lounais-S :een, jossa maalisk. vain
Raumanmeren uloimmat osat, Ahvenanmeri ja
Suomenlahden länsiosat ovat jäättömiä. Jäät 1 ä h t
e-vät juoksevassa vedessä enimmäkseen huhtik:ssa,
järvissä ja merissä toukok :ssa, pohjanperillä
vasta kesäk:ssa, jolloin myöskin Pohjanlahdessa
vielä on ajojäitä.
Sumua on saaristossa 50-100 p:nä v:ssa.
sisämaassa sitävastoin vain 10-30 p:nä. Yleisin
on ilmiö syksyllä (Helsingissä lokak :ssa
10 sumu-p.), harvinaisin kesällä (heinä- ja
elok:ssa 3 p. kummassakin). Kastetta
Helsingissä lankeaa 90 p:r.ä, rakeita sataa
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
